HIBBO-PROJEKTIN PALAVERI 1/2003 PÖYTÄKIRJA Aika: Keskiviikko 5.2.2003 klo 13.15-16.05 Paikka: Ag C223.1 Läsnä: Projektin jäsenet Harri Kosunen, puheenjohtaja Riikka Rikkola, sihteeri Olli Karppinen Matti Eskelinen Kari Kärkkäinen, vastaava ohjaaja Markus Inkeroinen, vastaava ohjaaja (harjoittelija) Jonne Itkonen, avustaja Rainer Koreasalo, tekninen ohjaaja Tilaajan edustajat Ari Jäsberg Pasi Raiskinmäki Antti Koponen 1. Lisäys esityslistaan Todettiin, että esityslistasta puuttui tärkeä kohta, aiheen esittely, ja kohta lisättiin. 2. Palaverin aloitus ja esittäytyminen Palaveri aloitettiin esittelykierroksella. Kaikki kertoivat nimensä sekä taustansa. Ryhmän jäsenten päävastuualueet esiteltiin, ja todettiin, että kaikki osallistuvat kaikkiin tehtäviin, vaikka vastuualueet on päätetty. Alueen vastuuhenkilö vastaa kokonaisuudesta ja sen hallinnasta. Vastuualueet ovat: Harri: projektin johto, projektipäällikkö, puheenjohtaja Matti: tekniikka Riikka: dokumentit, sihteeri Olli: yhteydenpito, dokumentit Ari Jäsberg: tilaajan edustaja, projektin jäsenten yhdyshenkilö Pasi Raiskinmäki: tilaajan edustaja Antti Koponen: tilaajan edustaja, simulaatio-ohjelman ohjelmoija Kari Kärkkäinen, vastaava ohjaaja Markus Inkeroinen, harjoittelee vastaavan ohjaajan tehtäviä Rainer Koreasalo, tekninen ohjaaja, avustaa ohjelmointikieleen ja työkaluihin liittyvissä asioissa. Jonne Itkonen, seuraa ja kommentoi projektin etenemistä PÄÄTÖKSET: - Ryhmän ehdotus projektin akronyymiksi oli "Hibbo". Tämä hyväksyttiin. - Kari ehdotti, että projektin vetovastuu siirtyisi ryhmäläisille. Harri asettui puheenjohtajaksi projektipäällikön ominaisuudessa. 3. Tilaajan esittely Ari Jäsberg ja Antti Koponen kertoivat yleisiä asioita fysiikan laitoksesta ja omasta työstään siellä. Todettiin, että tämä projekti liittyy epäjärjestäytyneen materian fysiikkaan ja nesteen virtaukseen huokoisessa aineessa, kuten paperissa. Ari Jäsberg totesi, että tavallaan otsikkona voisi olla "Teolliset monifaasivirtaukset perustutkimuksen näkökulmasta" keskittyen huokoisessa kiinteässä aineessa tapahtuviin nesteen virtauksiin. PÄÄTÖKSET: - 4. Laitoksen ja sovellusprojektien esittely Kari Kärkkäinen esitteli lyhyesti tietotekniikan laitosta ja linjoja sekä sovellusprojekteja. Hän totesi, että projekti on pakollinen kaikille pääaineopiskelijoille ja että sen tarkoituksena on kehittää opiskelijoiden ryhmätyötaitoja ja antaa konkreettinen kuva ohjelmistoprojektista ja oikean sovelluksen kehittämisestä. Käytiin läpi ohjelmistoprojektin vaiheita sovellusprojektien näkökulmasta: suunnittelu, toteutus, raportointi, testaus ja kommentointi. Koska tilaaja on yliopiston piiristä, pitempiin puheisiin ei nähty tarvetta. PÄÄTÖKSET: - 5. Aikataulun ja sopimusmallin tarkastelu 5.1. Aikataulu Päätettiin, että ryhmä suunnittelee itse projektin vaiheet ja aikataulun miettien miten paljon aikaa niihin tarvitaan. Karkeaksi ohjeeksi annettiin: 15.3. Suunnittelu olisi valmis, aloitetaan toteutus ja dokumentointi 15.4. Toteutus olisi valmis, dokumentointi ja testaus jatkuu 15.5. Projekti olisi valmis Todettiin, että aluksi pitää tehdä projektisuunnitelma ja perehtyä aiheeseen. Pitää myös tehdä vaatimusmäärittely ja miettiä, mitä projektissa olisi tarkoitus tehdä. Projektilaisilta kysyttiin ajatuksia aikataulusta. Ryhmäläisistä ehdotettu kuukausijaksotus tuntui alustavasti sopivalta. Matti Eskelinen totesi, että aikaisemmissa tehtävissä on saatu hyviä kokemuksia menettelystä, jossa suunnittelua, vaatimusmäärittelyä ja protoilua tehdään samanaikaisesti. Varsinaisessa toteutusvaiheessa ohjelmointi aloitettaisiin kuitenkin tyhjästä. Tällä tavoin saadaan realistinen käsitys siitä, miten toteutus tulisi tehdä. Kari Kärkkäinen korosti rehellisyyttä suunnitteluvaiheessa. PÄÄTÖKSET: - Projektiryhmä suunnittelee itse aikataulun - Ensimmäisinä tehtävinä projektisuunnittelu ja vaatimusmäärittely 5.2. Sopimusmallin tarkastelu Mallisopimus käytiin läpi tilaajan kanssa. Todettiin kohdat, jotka sopimuksesta pitää muuttaa tässä tilanteessa. Maksuasioissa oli epäselvyyttä, ja koska läsnäolevilla tilaajan edustajilla ei ollut valtuuksia puhua raha-asioista, päätös siirrettiin myöhemmäksi. Todettiin, että aikaisemmin on ollut vastaavanlaisia projekteja, joissa tilaajan ei ole maksanut mitään, mutta tällöin ohjelman oikeudet eivät siirry tilaajille. Sopimuksen kirjoitus jäi vielä auki siihen asti kunnes maksuasiat selviävät. Myöskin oli epäselvää ketkä allekirjoittavat sopimuksen laitoksen puolesta. Salassapidosta keskusteltiin, ja todettiin, että tilaajat haluavat vain oman simulointikoodinsa pysyvän luottamuksellisena. Varsinaisen salassapitosopimuksen laadinta jäi tässä vaiheessa epäselväksi. Sopimuksista keskustelua jatketaan seuraavassa palavereissa. PÄÄTÖKSET: - Maksuasiat käsitellään myöhemmässä palaverissa - Tilaajien oma simulointikoodi säilytettävä luottamuksellisena 5.3. Projektin johtoryhmän valinta Valittiin projektin johtoryhmä mahdollisia ristiriitatilanteita varten. PÄÄTÖKSET: - Johtoryhmään valittiin seuraavat henkilöt: Kari Kärkkäinen Ari Jäsberg Markku Kataja Harri Kosunen 6. Aiheeseen perehtyminen ja tarkentavat kysymykset 6.1. Aihealueen esittely Ari Jäsberg ja Antti Koponen esittelivät aihetta. Aluksi he näyttivät joitakin esimerkkikuvia ja -videoita. Sitten he kertoivat perusteita hila-Boltzmann -menetelmästä sekä käytössä olevasta simulointiohjelmasta. Seuraavassa lyhyt yhteenveto: Laskenta-alue on jaettu säännöllisiin kuutioihin. Jokainen kuutio on ns. laskentakoppi. Jokainen kuutio saa joko arvon 1, jos se kuuluu kiinteään aineeseen, tai arvon 0, jos se on nestettä. Jokaisessa nestekuutiossa ratkaistaan nesteen virtaus algoritmilla, jota ei tarkemmin selvitetty, koska se ei ole projektin kannalta olennaista. Jokaisesta kuutiosta tallennetaan nopeusvektori (nopeus x, y ja z-suunnissa) ja nesteen tiheys. Todettiin, että nesteen paine voidaan laskea tiheyden avulla. Reunaehdot ovat aina samanlaiset, eli käyttöliittymä ei ota kantaa reunaehtojen asettamiseen. Simulointiohjelmalle annetaan parametreina laskentakierrosten määrä sekä erilaisia nesteen ominaisuuksia. Simulointiohjelma tekee tulostiedoston jossa on laskenta-alueen koko sekä lasketut nopeusarvot ja tiheys jokaisessa laskentakopissa. Kiintoaineen erottaa huomattavasti suuremmasta tiheyden arvosta. Tiedosto on tallennettu ascii-muodossa. PÄÄTÖKSET: - 6.2. Vaatimuksia käyttöliittymälle Aikaisemmin simulaatioita on tehty komentorivipohjaisesti, mutta nyt tarkoitus olisi tehdä ohjelmaan graafinen käyttöliittymä, jolla voisi -luoda geometrian erillisellä ohjelmalla -visualisoida laskentageometrian ennen simulointia -käynnistää simulaation -sulkea käyttöliittymän jolloin simulaatio jäisi käyntiin -palata myöhemmin käyttöliittymään ja mahdollisesti tarkastella välituloksia -lopettaa simulaation kesken -visualisoida tuloksia simuloinnin jälkeen Rainer Koreasalo kysyi, kommunikoiko simulointiohjelma ulospäin. Todettiin, että kommunikointi voisi tapahtua lokitiedostojen kautta. Epäselväksi jäi, onko lokitiedostoja toteutettu vielä. Rainer kysyi myös, miten ohjelman voi pysäyttää. Tällä hetkellä ei ilmeisesti ole mitään sisäänrakennettua pysäytystoimintoa, mutta sellaisen voisi toteuttaa. Rainer kysyi, mihin ympäristöön ohjelma halutaan. Todettiin, että ohjelman pitäisi toimia ainakin Windowsissa ja Linuxissa ja työkaluksi ehdotettiin Kylixiä. Todettiin, että Kylixin lisenssi voi olla ongelma, koska yliopistolisenssejä ei enää ole. Asiaa selvitetään. Eräänä vaihtoehtona mainittiin myös VTK (Visualization Toolkit) joka löytyy osoitteesta www.kitware.com. Tämä asia jätettiin vielä auki, Rainer aikoi selvittää tätä mahdollisuutta. Mahdollisena ominaisuutena keskusteltiin myös mahdollisuudesta käynnistää simulaatio fysiikan laitoksen rinnakkaiskoneella, mutta todettiin suuren datamäärän ja sen siirron aiheuttavan ongelmia. Ominaisuuden toteuttamismahdollisuuksia tutkitaan, mutta tätä ei pidetty välttämättömänä. Todettiin, että ohjelmaa käytettäisiin pääasiassa opetustyökaluna jolla opiskelijat voisivat tehdä itse pienimuotoista tutkimusta. Sen tähden tilaajat toivovat projektin painottuvan tulosten visualisointiin. PÄÄTÖKSET: - Sovelluksen toimittava sekä Windows- että Linux-käyttöjärjestelmissä - Sovelluksessa pitää olla seuraavat toiminnot - geometrian luonti erillisellä ohjelmalla - laskentageometrian visualisointi ennen simulointia - simulaation käynnistys - käyttöliittymä täytyy pystyä sulkemaan siten, että simulaatio jää käyntiin - täytyy voida palata myöhemmin käyttöliittymään ja mahdollisesti tarkastella välituloksia - simulaatio täytyy voida keskeyttää - tuloksien visualisointi simuloinnin jälkeen - Tilaaja toteuttaa simulointikoodiin pysäytystoiminnon - Tilaaja selvittää lokitietojen käyttömahdollisuudet 6.3. Tarkennuksia Tilaajilta kysyttiin millaisia kuvioita haluttaisiin. Tässä yhteenvetoa: -näytteen visualisointi ennen simulointia jotta voidaan varmistaa näytteen järkevyys -näytteestä tehtäisiin 2d-leikkeitä halutulta kohdalta, ja haluttu suure (tiheys, paine, nopeus) voitaisiin värikoodata leikkeeseen; kullakin leiketasolla pitää laskea nopeuden keskiarvo ja huokoisuus eli nestepisteiden määrä kiinteään aineeseen verrattuna. -voitaisiin piirtää myös virtaviivoja ja käyttää animoituja merkkipartikkeleja havainnollistamaan nesteen virtausta -visualisointeja pitää pystyä tarkastelemaan eri kuvakulmista ja siirtelemään. -tuloksesta voisi tarkastella pienempää palaa tai kokonaisuutta Koska dataa ja laskentapisteitä on paljon, Rainer kysyi, kuinka paljon tulosdataa voidaan kutistaa. Antti kertoi, että tulos on vielä käyttökelpoinen, jos alueesta ottaa joka neljännen pisteen, mutta enempään ei olisi varaa. PÄÄTÖKSET: - 7. Seuraavat tehtävät Kari totesi, että ensimmäinen tehtävä on kirjoittaa pöytäkirja, aloittaa projektisuunnitelman ja vaatimusmäärittelyn kirjoittaminen ja suunnitella ajankäyttöä. Projektilaisia kehotettiin tutkimaan aikaisempien projektien kansioita ja miettimään sopivinta tapaa toteuttaa projekti. Käyttöliittymää ja käyttötapauksia pitää miettiä. Sopimusasia jäi avoimeksi, tilaaja selvittää maksuasiat seuraavaan palaveriin. Seuraavaan palaveriin pitää varata tila. PÄÄTÖKSET: - Seuraavat tehtävät: - Palaveripöytäkirjan kirjoittaminen - Projektisuunnitelman tekeminen - Vaatimusmäärittelyn tekeminen - Tilaaja selvittää maksuasiat seuraavaan palaveriin 8. Seuraava palaveri Seuraava projektipalaveri päätettiin pitää keskiviikkona 12.2.2003 klo 12.15-15.00. Tilaksi sovittiin Ag C223.1. Myöhemmin ilmeni, että edellä mainittu tila, jossa palaveri sovittiin pidettäväksi, oli jo varattu. Tästä johtuen palaveri siirrettiin tieteellisen laskennan kokoustilaan, Ag C421.1.