HIBBO-PROJEKTIN PALAVERI 2/2003 PÖYTÄKIRJA Aika: Keskiviikko 12.2.2003 klo 12.25-13.55 Paikka: Ag C421.1 Läsnä: Projektin jäsenet: Harri Kosunen, puheenjohtaja Riikka Rikkola, sihteeri Olli Karppinen Matti Eskelinen Kari Kärkkäinen, vastaava ohjaaja Markus Inkeroinen, vastaava ohjaaja (harjoittelija) Rainer Koreasalo, tekninen ohjaaja Tilaajan edustajat: Ari Jäsberg (saapui klo 12.30) Poissa: Jonne Itkonen, avustaja 1. Palaverin avaus ja ajankäyttövihkojen tarkistus Puheenjohtajaksi valittiin projektipäällikkö Harri Kosunen ja sihteerinä toimi Riikka Rikkola. Kari Kärkkäinen ja Markus Inkeroinen kävivät läpi projektiryhmän jäsenten ajankäyttövihot. Kari huomautti, että ryhmän ajankäyttövihkojen olisi hyvä olla ulkoasultaan samanlaisia, sillä se helpottaisi niiden lukemista huomattavasti. PÄÄTÖS: -Ryhmän ajankäyttövihkojen ulkoasu muutetaan yhdenmukaiseksi 2. Edellisen pöytäkirjan tarkistus Alkuperäinen pöytäkirja oli lähetetty sähköpostitse organisaation jäsenille maanantaina 10.2.2003. Kari Kärkkäinen ja Markus Inkeroinen laittoivat ryhmäläisille korjausvaatimukset sähköpostitse. Pöytäkirja ehdittiin korjata palaveriin mennessä. Pöytäkirjan päätöksen käytiin yhdessä läpi ja ne hyväksyttiin. PÄÄTÖKSET: - Hyväksyttiin edellisen palaverin pöytäkirja 3. Sopimus Ari Jäsberg ilmoitti Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen valinneen alemman hintaluokan. Tällöin oikeudet siirtyvät tilaajalle, mutta projektissa syntyneet tulokset ovat julkisia. Jyväskylän fysiikan laitoksella luotu alkuperäinen simulointikoodi pysyy kuitenkin luottamuksellisena. Erillisen vaitiolosopimuksen tekemiseen ei nähty tarvetta. Kari totesi, että ryhmä voi aloittaa sopimuksen kirjoittamisen. PÄÄTÖKSET: - Alempi hintaluokka - Alkuperäinen simulointikoodi pysyy luottamuksellisena - Erillisen vaitiolosopimuksen tekemiseen ei tarvetta 4.Keskustelu työkaluista 4.1 Ohjelmointityökalut Jyväskylän yliopiston lisenssi Borlandin kanssa on päättynyt tammikuun lopussa. Kari huomautti, että tästä ei kuitenkaan pitäisi tulla ongelmaa, koska Hibbo-projektissa käytettävä työkalu, Kylix/Delphi, on asennettu ennen lisenssin päättymistä. Projektin tekninen ohjaaja Rainer Koreasalo oli ottanut selvää edellisessä palaverissa esille tulleesta visualisointityökalusta, VTK:sta. Rainer totesi, että tämän projektin puitteissa työkalu ei olisi käytännöllinen. Projektin tarkoituksiin liian raskas ja hidas VTK päätettiin jättää syrjään ja visualisointityökaluksi valittiin OpenGL. Rainer lupasi pitää projektin jäsenille tutoriaalin kyseisen työkalun käytöstä seuraavalla viikolla. PÄÄTÖKSET - Ohjelmointityökaluna Delphi/Kylix - Visualisointityökaluna OpenGL - Tutoriaali OpenGL:stä 4.2 Käyttöjärjestelmät Projektiryhmän työhuoneessa on neljä konetta, joista kolmessa on käyttöjärjestelmänä Linux ja yhdessä Windows. Hibbo-projektin suunnitteleman ja toteuttaman graafisen käyttöliittymän tulee toimia molemmissa edellä mainituissa käyttöjärjestelmissä. Ensisijainen käyttöjärjestelmä on kuitenkin Windows. Tämä johtuu siitä, että käyttöliittymää tullaan käyttämään opetustyökaluna, ja opetustilojen koneissa käyttöjärjestelmänä on Windows. Myös projektiryhmän jäsenillä on enemmän kokemusta Windows-käyttöjärjestelmän käytöstä. Näistä seikkojen perusteella Kari ehdotti, että projektiryhmän koneisiin voitaisiin vaihtaa käyttöjärjestelmiä: kolmeen koneseen Windows ja yhteen Linux. Kari lupasi ottaa yhteyttä ylläpitoon ja kysyä järjestyisikö asia. PÄÄTÖKSET: - Kari selvittää ylläpidolta, voidaanko käyttöjärjestelmiä vaihtaa 5. Vaatimusmäärittely Harri Kosunen jakoi projektiryhmän tekemän raakaversion vaatimusmäärittelystä, joka käytiin läpi. Seuraavissa kappaleissa kerrotaan käydystä keskustelusta. 5.1 Useat simulointiprosessit ja käyttöliittymät Keskusteltiin tarpeesta pitää yhtäaikaa käynnissä useita simulointiprosesseja tai tarkastella samaa prosessia useasta käyttöliittymästä. Ari Jäsberg kuitenkin totesi, että on parempi keskittyä toteuttamaan tarpeelliset vaatimukset kunnolla, joten edellä mainitut ominaisuudet hylättiin. Ari Jäsberg kuitenkin huomautti, että simulaation aikana tulee voida tutkia mallia ja tarkastella simulaation väliaikatietoja. PÄÄTÖKSET - Ei tarvetta usean simulointiprosessin käynnissäpitoon - Ei tarvetta saman prosessin tarkasteluun useasta käyttöliittymästä 5.2 Lokitiedostot Simulaatio-ohjelma kirjoittaa lokitiedostoon tunnuslukuja, jotka kertovat laskentaprosessin tilasta. Käyttöliittymän pitää lukea näitä tunnuslukuja ja esittää ne käyttäjälle. Keskusteltiin myös mahdollisuudesta lukea lokitiedostoa reaaliaikaisesti. Tämä tarkoittaa, että simulaatio-ohjelma kirjoittaisi aika-ajoin lokitiedostoon yhden rivin, joka sisältää tunnusluvut ascii-muodossa. Käyttöliittymä lukee tietyin aikavälein lokitiedostosta viimeisimmän rivin ja näyttää sen sisältämät tunnusluvut. Tämän ominaisuuden toteuttamisen mahdollisuutta tutkitaan. PÄÄTÖKSET: - Käyttöliittymä lukee tunnuslukuja ja esittää ne käyttäjälle. 5.3 Heränneitä kysymyksiä Rainer kysyi, missä suunnissa 2d-leikkeitä tulisi voida muodostaa. Ari Jäsberg totesi, että riittää, jos niitä voi tehdä pääkoordinaattisuunnissa. Matti kysyi, onko vaatimusmäärittelyn toteamus "Leiketasosta pitää laskea nesteen nopeuden keskiarvo ja huokoisuus" oikein. Ari Jäsberg tarkensi, että leiketasossa pitää laskea kulloinkin visualisoitavan suureen keskiarvo ja huokoisuus. Matti kysyi myös tarkennusta siihen, mitä suureitatulee voida visualisoida. Jäsbergin mukaan tarvittavia suureita ovat tiheys, paine, nopeus x-, y- ja z-suunnissa sekä vauhti eli nopeusvektorin pituus. Rainer tiedusteli, halutaanko käyttäjän saavan vaikuttaa visualisoinnissa käytettäviin väreihin. Jäsberg halusi, että käyttäjä voisi valita käytettävän väriskaalan. Lisäksi todettiin, että väriskaalaus kannattaa sovittaa aina tilanteen mukaan, eikä välttämättä lineaarisesti. Visualisoituja näkymiä tulee voida tallentaa kuvina. Tiedusteltiin myös, onko tarpeellista tallentaa videokuvaa visualisoinneista. Jäsberg totesi, että riittää, jos frameja saa tallennettua yksitellen vaikka juoksevasti numeroituna. Videokuvan tallennus jätetään avoimeksi. Jos aika ja kyvyt sallivat, ominaisuus voidaan toteuttaa. Kari Kärkkäinen kysyi, voidaanko animaatioita pyörittä reaaliaikaisesti. Rainer totesi, että framerate jäänee kohtalaisen matalaksi, mutta tietyllä mielessä se kuitenkin on reaaliaikainen. Samassa yhteydessä Rainer totesi, että tarvittaessa olisi mahdollista toteuttaa kiintoaineen ja nesteen volume rendering-näkymiä. Jäsberg totesi, että tämä ei liene vaivan arvoista. Lisäksi tarkennettin virtaviivojen piirtämistä. Tietyltä tasolta voidaan laittaa liikkeelle tasaisin välimatkoin viivoja, jotka kuvaavat kuvitteellisten nestepartikkelien liikerataa. Piirretty viiva osoittaa partikkelin kulkeman reitin mallissa. Virtaviivat voidaan värikoodata kahdella eri tavalla. Ensimmäisessä tavassa joka viivalla on eri väri. Toisessa tavassa sen sijaan jokainen viivasegmentti värikoodataan pääsääntöisesti vauhdin mukaan, mutta muitakin suureita voidaan valita. PÄÄTÖKSET: - Riittää, että leikkeitä voi muodostaa pääkoordinaattisuunnissa - Leiketasossa pitää laskea kulloinkin visualisoitavan suureen keskiarvo - Käyttäjä saa vaikuttaa visualisoinnissa käytettäviin väreihin - Visualisoituja näkymiä tulee voida tallentaa kuvina - Kiintoaineen ja nesteen volume rendering ei ole tarpeellista 5.4 Etäkäynnistys Edellisessä palaverissa oli puhetta mahdollisuudesta etäkäynnistää simulaatio fysiikan laitoksen rinnakkaiskoneella. Matti kysyi tähän tarkennusta. Jäsberg ei nähnyt etäkäynnistykselle tarvetta, koska ohjelma tulee lähinnä opetuskäyttöön. Ominaisuus päätettiinkin siis hylätä, mutta kirjata vaatimusmäärittelyyn mahdollista jatkokehitystä silmällä pitäen. PÄÄTÖKSET: - Etäkäynnistyksen toteuttaminen ei ole tarpeellista, mutta se tulee kuitenkin kirjata vaatimusmäärittelyyn 6. Simulointiohjelman vaatimukset Käyttöliittymän toteuttaminen vaatii selkeän käsityksen siitä, miten pohjalla oleva simulaatio-ohjelma toimii. Tämän takia projektiryhmä halusi selvittää simulaatio-ohjelman vaatimuksia. Ohjelman ominaisuuksista keskusteltiin ja päätettiin, että projektiryhmä käy fysiikan laitoksella haastattelemassa simulaatio-ohjelman tekijöitä ja perehtymässä ohjelman toimintaan. Ari Järberg lupasi selvittää mahdollista haastatteluaikaa ja ilmoittaa siitä sähköpostitse. PÄÄTÖKSET: - Projektiryhmä käy fysiikan laitoksella - Ari Jäsberg selvittää haastatteluajan ja ilmoittaa siitä sähköpostitse - Haastattelun perusteella päätetään simulaatio-ohjelman vaatimukset seuraavassa palaverissa. 6.1 Keskustelussa esille tulleita asioita. - Tiedostoformaatin muuttaminen binääriseksi - Mahdollisesti molemmat tiedostoformaatit säilytetään ja ohjelman pitää tukea molempia - Float luultavasti riittävä tarkkuus liukuluvuille - Tulostiedostoon voisi kirjoittaa simulaation parametrit Projektiryhmäläiset käsittelevät edellä mainittuja asioita käydessään fysiikan laitoksella. Päätökset tehdään kuitenkin vasta seuraavassa palaverissa. Ari Jäsberg lupasi lähettää organisaation jäsenille sähköpostina näytetiedoston, tulostiedoston ja lokitiedoston, jotta nähtäisiin, miltä ne näyttävät. PÄÄTÖKSET: - Organisaation jäsenille lähetetään sähköpostina näytetiedosto, tulostiedosto ja lokitiedosto 7. Seuraavat tehtävät 7.1 Käyttötapaukset Kari totesi, että käyttöliittymä-ohjelmissa on yleensä hyödyllistä tehdä käyttötapaukset. Ryhmältä kysyttiin, pitäisikö heidän omasta mielestään tehdä käyttötapauksia. Jäsenet totesivat, että ei ole tietoa siitä, onko niistä todellistä hyötyä tässä tapauksessa, koska niitä on niin vähän. Toisaalta ryhmän jäsenillä ei ole aikaisemmin ollut tarvetta tehdä käyttötapauksia, joten olisi hyvä nähdä, miten niitä tehdään ja käytetään hyödyksi. Käyttötapauksista on hyötyä myös tilaajalle, koska ne ovat selkokielisiä. Ryhmän jäsenet päättivät tehdä käyttötapaukset. PÄÄTÖKSET: - Käyttötapauksien tekeminen 7.2 Dokumentointi Ryhmän pitää päättää, mitä dokumentteja he tekevät ja aikataulu niiden tekemiseen. Myös dokumenttien katselmointien päivämäärät pitää päättää. Katselmointeja varten dokumenttien pitää olla valmiina hyvissä ajoin ja ne pitää kierrättää hyväksyttävinä ohjaajilla ja tilaajan edustajilla. Katselmointitilaisuuteen mennessä jokaisen tulee lukea dokumentit ja kirjata valmiiksi haluamansa muutosehdotukset. Katselmoinnissa dokumentit käydään läpi ja todetaan vaadittavat muutokset. Jos muutoksia on vähän, dokumentit hyväksytään, kunhan virheet korjataan. PÄÄTÖKSET: - Pitää päättää, mitä dokumentteja tehdään - Aikataulu dokumenttien tekemiselle ja katselmoinnille 8. Seuraava palaveri Seuraava projektipalaveri päätettiin pitää keskiviikkona 19.2.2003 klo 12.15 - 15.00. Tilaksi sovittiin Ag C223.1.