Kaakkuri-projektiryhmällä oli materiaalina PowerPoint –esitys, sekä osittain toimiva versio Kaakkuri-sovelluksesta.

Esityksen aloitti Petteri Kela, joka esitteli projektiorganisaation jäsenet, sekä kuvasi tulevan esityksen rakennetta. Seuraavaksi Antti Pokela kertoi projektin taustoista ja tavoitteista, ja kuvasi lyhyesti käytettävää projektimallia. Tämän jälkeen Matti Suomalainen kertoi sovelluksen ominaisuuksista ja toiminnasta. Suomalainen esitteli myös tarkemmin sovelluksen rakennetta ja teknistä toteutusta.

Esityksen lopuksi nähtiin kuinka sovellus toimii käytännössä. Santtu Salmi esitteli sovelluksesta löytyviä toimintoja samalla kun Petteri Kela käytti itse ohjelmaa. Esittely kesti kokonaisuudessaan noin 17 minuuttia.

Esityksen lopuksi yleisö sai esittää ryhmälle kysymyksiä projektiin liittyen. Ryhmältä kysyttiin seuraavia kysymyksiä:

K: Toimiiko Kaakkuri-sovellus kunkin omalla koneella, vai tuleeko se olemaan osa Korppi-järjestelmää?

V: Kaakkuri-sovellus on oma itsenäinen ohjelmansa. Sovelluksesta tulee olemaan yhteys Korppi-järjestelmään, mutta se ei ole osa sitä.

K: Onko otettu huomioon muiden laitosten toiveita, vai kehitetäänkö Kaakkuri-sovellusta vain tietotekniikan laitokselle?

V: Sovelluksen tilaajana on tietotekniikan laitos, ja laitoksen tarpeet ovat suunnittelussa olleet suuressa osassa. Kuitenkin myös muita laitoksia on yritetty ottaa huomioon, ja toiveita on kyselty esimerkiksi fysiikan ja biologian laitosten amanuensseilta. Tarkoitus on, että sovellus tulisi täyttämään myös muiden laitosten tarpeita mahdollisimman hyvin.

K: Kuinka yhteys Korppi-järjestelmään toteutetaan?

V: Yhteys tulee toimimaan siten, että tiedot välitetään tekstimuodossa Kaakkuri-sovelluksen ja Korppi-järjestelmän välillä. Varsinaista tietokantayhteyttä Korppi-järjestelmään ei toteuteta.

K: Mikä on ollut vaikeinta projektissa?

V: Vaikeaksi on osoittautunut ainakin tietorakenteiden suunnitteleminen. Toimivan järjestelmän suunnittelussa on törmätty moniin ongelmiin, koska suunnittelussa täytyy ottaa huomioon niin monia asioita. Vaikeaa on ollut päättää mikä monista vaihtoehdoista tulisi olemaan paras toteutustapa.

K: Kuinka paljon ryhmällä oli kokemusta Java-kielestä ennen projektia ja onko Javan käyttö osoittautunut vaikeaksi?

V: Ryhmällä ei juuri ollut kokemusta Javasta ennen projektia. Pieniä ongelmia toki on ollut, mutta loppujenlopuksi Java-kieleen on totuttu aika hyvin. Projektin tähän vaiheeseen mennessä ovat Javan kirjastot tulleet tutummaksi, ja nyt tiedetään jo mistä mikäkin löytyy.

K: Mikä on ollut dokumentointiin ja ohjelmointiin käytetyn ajan suhde?

V: Petteri ja Santtu arvioivat käyttäneensä aikaa lähinnä ohjelmointiin, suhteen ollessa ehkäpä 80% ohjelmoinnille ja 20% dokumentoinnille. Matti ja Antti ovat käyttäneet enemmän aikaa dokumentoinnille, mutta silti ohjelmointi on tässä vaiheessa projektia vienyt suurimman osan ajasta.

Ryhmälle annettiin esityksen jälkeen palautetta ja parannusehdotuksia koskien esiintymistä. Yleisesti ottaen kaikkien ryhmän jäsenten puhe oli rauhallista, kuuluvaa ja selkeää. Esiintyjistä ainakin Antti ja Matti olivat osan aikaa esityksestä kädet puuskassa, ja Petterin osuus esityksessä jäi hiukan lyhyehköksi. Myös ryhmän jäsenet, jotka eivät ole esiintymisvuorossa, voisivat yrittää muistaa hymyillä. Muuten ryhmän esiintyminen sujui kaiken kaikkiaan melko hyvin eikä suurempaa huomautettavaa ollut.