Opetustapahtumien sijoittelun suunnittelusovellus avauspalaveri

Aika: torstai 23.9.2004 kello 9:15 – 12:00
Paikka: Kokoustila AgC223.1

Läsnä:

• Päivi Jämsen

• Lari Kannisto

• Petteri Kela, sihteeri

• Vesa Lappalainen

• Antti Pokela, sihteeri

• Arto Rikalainen. (paikalla klo 9:15 – 10:12).

• Santtu Salmi

• Matti Suomalainen, puheenjohtaja

Kokouksen avasi koollekutsujan toimea hoitanut Matti Suomalainen kello 9.15. Kaikki kokoukseen kutsutut olivat läsnä ja jokainen esitteli lyhyesti itsensä. Osallistujat olivat:

• Päivi Jämsen, Tietotekniikan laitoksen amanuenssi, tilaaja

• Lari Kannisto, Assistentti, projektin vastaava ohjaaja

• Petteri Kela, Opiskelija, Tietoliikenne

• Vesa Lappalainen, Yliopiston lehtori, tilaaja

• Antti Pokela, Opiskelija, Tietoliikenne

• Arto Rikalainen, projektin tekninen ohjaaja

• Santtu Salmi, Opiskelija

• Matti Suomalainen, Opiskelija, Liikkuva tietojenkäsittely

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Suomalainen ja sihteereiksi Antti Pokela ja Petteri Kela.

• Puheenjohtaja: Matti Suomalainen

• Sihteerit: Antti Pokela, Petteri Kela

Esityslistaan lisättiin kohta 7, vii, muuta esille tulevaa toteutuksesta, jonka jälkeen se hyväksyttiin yksimielisesti.

• Esityslistaan lisätään kohta: 7, vii, muuta esille tulevaa toteutuksesta.

Matti Suomalainen ehdotti akronyymiksi sanaa: Kaakkuri. Päätettiin hyväksyä ehdotus Kaakkuri yksimielisesti.

Osallistujien yhteystiedot sisältyivät aikaisemmin jaettuun dokumenttiin: ”tietotekniikan sovellusprojektien ryhmät syksyllä 2004”. Tarkistettiin yhteystietojen oikeellisuus.

Samassa yhteydessä päätettiin luoda Korppi-järjestelmään Kaakkuri-ryhmä sekä koko projektiryhmän kattava sähköpostilista kaakkuri@korppi.jyu.fi. Kaakkuri-ryhmään lisätään tilaajan edustajat, vastaava ohjaaja, projektiryhmän jäsenet sekä tekninen ohjaaja, eli koko projektiorganisaatio. Ryhmän avulla voidaan helpottaa esim. kokoontumisaikojen sopimista siten, että aika sopii mahdollisimman hyvin kaikille osapuolille. Ryhmäkalenteriin liitetyt tapahtumat myös näkyvät kaikille projektiorganisaation jäsenille. Samalla aikojen merkkaaminen kalenteriin siirtyy lähinnä projektiryhmän vastuulle.
Lari Kannisto kysyi tilaajan edustajien mielipidettä sähköpostilistan arkiston julkisuudesta. Tilaajan edustaja Vesa Lappalainen hyväksyi ehdotuksen julkisesta arkistosta.

• Projektin akronyymiksi valittiin Kaakkuri.

• Tehdään Kaakkuri-ryhmä Korppi-järjestelmään. Ryhmä sisältää opiskelijat, ohjaajat ja tilaajan edustajat.

• Ryhmälle tehdään sähköpostilista kaakkuri@korppi.jyu.fi, joka arkistoidaan julkisesti.

Keskusteltiin koodilisensseistä ja päätettiin, että käytetään jotain vapaata lähdekoodilisenssiä, esim. GPL, AFL ja LGPL. Päätettiin, että projektiryhmän jäsenet tutustuvat lisää aiheeseen ennen varsinaista päätöstä.

Tarkasteltiin valmista aikataulumallia. Tavoitteena on saada ohjelmointivaihe valmiiksi 16.12.2004 mennessä. Projektin päättämisen takarajana on tammikuun puoliväli, 12.1.2005. Todettiin, että aikataulusta ei voida tehdä päätöksiä ennen kuin projektin aiheesta ja toteutuksesta on keskusteltu.

Lari Kannisto lupasi tarjota projektiryhmälle kaljat, jos projekti valmistuu ennen malliaikataulussa loppuesittelyyn varattua päivämäärää 17.12.2004.

• Projektiryhmäläiset tutustuvat lähdekoodilisensseihin, ja tekevät ehdotuksen käytettävästä lisenssistä.

Tilatun ohjelman tarkoituksena on helpottaa luentolukujärjestyksen laatimista. Ohjelma toimii apuvälineenä suunnittelussa, ja heuristiikka jätetään edelleen ihmisten harteille. Tilaajan edustaja Päivi Jämsen jakoi aiheesta materiaalia (”Opetustapahtumien sijoitteluprojekti” -kuvaus), joka selvensi nykyistä käytäntöä ja loi pohjan tulevan sovelluksen vaatimuksille.

Tämänhetkinen toteutus luentolukujärjestyksen laatimiseksi on monivaiheinen ja monimutkainen. Laitosneuvosto päättää, mitä kursseja tiettynä lukuvuonna tarjotaan, onko kurssi syksyllä vai keväällä ja kuka opettaja on mistäkin kurssista vastuussa. Suuntautumisvaihtoehtojen vastuuhenkilöt ilmoittavat luentolukujärjestyksen laatijalle kurssin periodin ja mitkä ovat sisällöllisesti toisiaan seuraavia kursseja. Kurssit luokitellaan myös sen mukaan milloin opiskelija niitä luultavasti käy, esim. syksy1, kevät1, syksy2, kevät2 jne. Tiettyinä aikoina toistuvat kurssit voidaan kopioida Korpissa sellaisenaan, mutta opettajat joutuvat luomaan uudet kurssit itse. Tämän jälkeen kullekin kurssille nimetään opettaja, joka kurssin tulee järjestämään. Opettajat saattavat esittää toiveita ja rajoitteita aikataulun suhteen. Myös pakollinen sivuaine, matematiikka, täytyy ottaa huomioon. Kurssit sijoitellaan blokki-malliseen viikkojärjestykseen, ja kaikki vuosikurssit yhdistetään yhteen lukujärjestykseen. Seuraava työvaihe on salien suunnittelu eri kursseille. Nyt syntynyttä luentolukujärjestystä on vielä verrattava TKTL:n vastaavaan mahdollisten (todennäköisten) ongelmien havaitsemiseksi. Lopuksi salit varataan Korppi-järjestelmässä.

Vesa Lappalainen mainitsi OKL:ssä käytössä olevasta ohjelmistosta ja mahdollisesti TiTu:lta löytyvästä ohjelmasta. Päätettiin, että Vesa Lappalainen selvittää, mikä ohjelma OKL:ssä on käytössä, ja Lari Kannisto selvittää onko Titu:lla mahdollisesti aihetta vastaavaa sovellusta.

• Tutustutaan OKL:n ja Titu:n järjestelmiin.

• Vesa Lappalainen selvittää mikä ohjelma OKL:ssä on käytössä ja kuka sitä käyttää.

• Lari Kannisto selvittää onko Titu:lla olemassa aihetta vastaavaa sovellusta.

Keskustelu rönsyili sujuvasti kohdasta kuusi kohtaan seitsemän puheenjohtajan voimatta asialle mitään. Aiheesta keskusteltiin aluksi laajalti, ja myöhemmin palattiin yksityiskohtaisemmin esityslistassa mainittuihin kohtiin.

Tarkempia ohjelmalta vaadittavia ominaisuuksia ei vielä päätetty, mutta alustavasti käytiin läpi reunaehtoja ja toiminnallisuutta. Sovellus kommunikoi Korppi-järjestelmän kanssa rajapinnan kautta. Se pystyy hakemaan kurssitiedot ja päivittämään ne takaisin Korppiin, mutta tämän ei tarvitse tapahtua reaaliaikaisesti.

• Sovellus kommunikoi Korppi-järjestelmän kanssa.

• Sovellus pitää huolta, että kaikille kursseille löytyy sopivan kokoinen sali.

• Opintosuunnitelman mukaisesti tietylle vuosikurssille suunnatut opinnot eivät saa mennä päällekkäin.

• Saman luennoitsijan kurssit eivät myöskään saa olla päällekkäin.

• Suunnittelussa huomioitavia asioita ovat myös pakolliset sivuaineet, massaluennot ja luennoitsijoiden toivomukset.

Käyttäjiä ovat eri laitosten luentolukujärjestyksen laatijat. Sovelluksen pohjimmainen idea on helpottaa luentolukujärjestyksen laatijan työtä. Sovelluksesta on tarkoitus tehdä mahdollisimman monikäyttöinen. Jos siihen ei projektin resurssien rajoissa pystytä, on tärkeää jättää jatkokehitysmahdollisuudet avoimiksi. Käyttäjäryhmä voi tulevaisuudessa laajentua.

Keskustelussa päädyttiin painottamaan ohjelman toiminnallisuutta ja jätettiin visuaalisuus taka-alalle. Koska oppilasprojektin resurssit ovat rajalliset ja käyttäjäryhmä hyvin rajattu, todettiin, että toimivan ohjelman aikaansaaminen on tavoitelistalla ensi sijalla.

Ohjelmointikieli jätettiin toistaiseksi avoimeksi, koska projektin tavoitteet eivät ole vielä aivan selvät. Ohjelmointikielistä mahdollisiksi vaihtoehdoiksi mainittiin Java, Delphi, C# ja Excel. Lari Kannisto mainitsi Javan hyvänä vaihtoehtona, koska se toimii eri alustoilla vaivattomasti. Vesa Lappalainen toi esille myös .NET -pohjan, jolla saadaan koodattua muillakin kielillä laitteistoriippumatonta koodia. Koodin tulisi olla hyvin kommentoitua ja selkeää. Tämä helpottaa yleisesti ohjelmointia ja on tärkeää, jos mahdollinen jatkokehitys siirtyy eri henkilöiden vastuulle.

Päätettiin, että yhteys olemassa olevaan Korppi-järjestelmään toteutetaan tekstitiedoston muodossa. Projektiryhmä saa itse päättää haluaako tiedot tekstierottimella vai XML-tiedostona. Toteutettava ohjelma ei ota suoraa tietokantayhteyttä Korppiin. Projektiryhmän osallistumisesta Korpin tietokantakyselyn tekemiseen ei vielä päätetty. Sovelluksen määrittelyjen yhteydessä projektiryhmän on kuitenkin määriteltävä, mitä kenttiä Korpin tietokannasta on käytettävä ja tarvitaanko sinne mahdollisesti lisäinformaatiota.

Toteutuksessa tultaneen törmäämään moniin pienempiin ongelmiin. Kuitenkaan projektin tässä vaiheessa ei osattu nimetä mitään merkittävän suuria ongelmakohtia. Asiaan palataan myöhemmin, kun toteutuksessa olevia ongelmia tulee esiin sovelluksen määrittelyiden tarkentuessa.

Vesa Lappalainen ehdotti, että projektiryhmän jäsenet miettivät itsenäisesti mahdollista käyttöliittymää sovelluksessa ennen kuin tutustutaan OKL:n käytössä olevaan ohjelmaan. Mahdolliseksi ongelmaksi voi muodostua jumiutuminen valmiin järjestelmän toteutukseen ja tällöin projektiryhmä ei välttämättä käyttäisi hyödyksi kaikkea luovaa potentiaaliaan. Vesa Lappalainen kertoi, että OKL:n järjestelmä on kaupallinen tuote ja toiminnallisuuteen kuuluu myös kurssien sovittaminen aikatauluun automaattisesti.

• Sovelluksen toiminnallisuus on tärkeämpi kuin ulkoasu.

• Rajapinta korppiin on tekstitiedosto (XML tai erotinmerkki), jonka muodosta projektiryhmä saa päättää, suoraa tietokantayhteyttä ei toteuteta.

• Projektiryhmän jäsenet jokainen erikseen miettivät mahdollista ratkaisua sovelluksen käyttöliittymäksi ennen kuin yhdessä keskustelevat asiasta.

• Projektiryhmän jäsenten tehtäviin kuuluu myös tarkemmin aiheeseen ja työkaluihin tutustumista, sekä projektikansion ja muun dokumentoinnin aloittaminen.

• Selvittää, onko TiTu:lla olemassa tämän projektin kanssa yhtenevää ohjelmaa.

• Luo Korppiin Kaakkuri-ryhmän ja Kaakkuri-sähköpostilistan.

• Selvittää mikä ohjelma OKL:ssä on käytössä ja kuka sitä käyttää.

Kannisto kysyi kantaa käytettävyyskonsultteihin. Keskusteltiin konsulttien käyttöön liittyvistä hyödyistä ja haitoista. Kannisto esitti, että käytettävyyskonsulttien käyttö voi osaltaan helpottaa projektin työtaakkaa lähinnä käyttöliittymän suunnittelun osalta. Vesa Lappalainen oli sitä mieltä, että pienelle käyttäjäryhmälle on ”halvempi” tehdä toimiva ohjelma ja kouluttaa heidät sen käyttöön kuin tehdä runsaasti opastusta sisältävä ”kalliimpi” ohjelma. Päivi Jämsen muistutti, että tätä sovellusta ei käytetä kuin tiettynä aikana vuodesta, joten on mahdollista unohtaa sen ominaisuuksia. Kuitenkin päädyttiin siihen, että jos osaa käyttää olemassa olevia yliopiston järjestelmiä, niin osaa käyttää mitä vaan. Matti Suomalainen oli lähinnä sitä mieltä, että käytettävyyskonsultit vain monimutkaistavat projektia ja tässä tapauksessa näin rajatun käyttäjäryhmän kanssa on helpointa keskittyä vain ohjelman toimintaan. Häntä mietitytti myös konsulttien esittämien ideoiden toteuttamisen vaatima työmäärä. Lari Kannisto oli kuitenkin sitä mieltä, että jos jokin ehdotus kuulostaa liian työläältä, voidaan neuvotella toteuttajan näkökulmasta helpompi ratkaisu. Keskustelu ajautui siihen, että muun muassa Petteri Kela oli sitä mieltä, että käytettävyyskonsultointi voi helpottaa työtä. Lopuksi päätettiin ottaa mukaan käytettävyyskonsultointia, jos tietojenkäsittelytieteiden laitokselta tällaista apua tarjotaan.

Kannisto mainitsi, että on poissa viikon 44.

• Otetaan vastaan käytettävyyskonsultointia tietojenkäsittelytieteiden laitokselta.

Seuraava palaveri pidetään torstaina 30. syyskuuta 2004 kello 10:00 tilassa AgC223.1.

Puheenjohtaja Matti Suomalainen päätti kokouksen kello 12:00.

Kaikille

• Kokouksen esityslista (Matti Suomalainen)

• Opetustapahtumien sijoitteluprojekti” -kuvaus (Päivi Jämsen)

Tilaajille

• Projektin aiheen kuvausta käsittelevät sähköpostit (Lari Kannisto)

• ”Tietotekniikan Sovellusprojektit” -esittelykalvot (Lari Kannisto)

• "Aikataulumallit" -esimerkkiaikataulut (Lari Kannisto)

• "Tietotekniikan Sovellusprojektien ohje" -dokumentti (Lari Kannisto)

• ”Tietotekniikan sovellusprojektien ryhmät syksyllä 2004” -dokumentti (Lari Kannisto)