Jyväskylän yliopisto PÖYTÄKIRJA 10/2003 Tietotekniikan laitos 2.12.2003 Käki-projekti PROJEKTIPALAVERI Aika: 28.11. klo 10.45-11.55 Paikka: Ag C223.1 Läsnä: Sami Huttunen pj. Tatu Lamminmäki Juha Lappi Eija Pelkkikangas siht. Antti Auer saapui 10.55 Minna Hillebrand Vesa Lappalainen Juha Merikoski Jari Rantamäki Jukka-Pekka Santanen 1. Palaverin avaus ja ajankäyttövihkojen tarkistus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja tuntilistat laitettiin kiertämään osallistujien kesken. PÄÄTÖS: Tuntilistat hyväksyttiin. 2. Edellisen palaverin pöytäkirja Puheenjohtaja kävi läpi edellisen palaverin pöytäkirjan. PÄÄTÖS: Pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta. 3. Projektin tila Puheenjohtaja tarkasteli projektin toteutumista aikataulusuunnitelman avulla. Puheenjohtaja totesi, että aiheen määrittelyyn kului suunniteltua enemmän aikaa, jonka vuoksi muut aikatulusuunnitelman osiot ovat siirtyneet eteenpäin. Tällä hetkellä projekti on koodaus vaiheessa. Samaan aikaan tehdään jäljellä olevia dokumentteja, www-sivuja ja projektikansiota. Puheenjohtaja totesi myös, että Käki-projektin valmistuminen jouluksi on kaikkien osapuolien etu, sillä projektin jäsenten muut opiskelut jatkuvat tammikuussa ja lisäksi Käen seuraaja projektin onnistumisen edellytyksenä on sen alkaminen ajallaan. Lamminmäki esitteli tämän hetkisen koodauksen tilaa käyttöliittymä-näkökulmasta. Lamminmäki totesi, että koodausaika on pääosin kulunut sisäisen luokkarakenteen koodaamiseen, ei niinkään JSP-sivuihin. Lappalainen ehdotti, että studyModuleChange-sivun otsikossa kerrottaisiin, mitä ollaan lisäämässä tai muokkaamassa. Lamminmäki ja Lappi esittelivät sovelluksen luokkarakennetta: "GroupElement" -pavusta peritään "Course"- ja "GroupListElement" -pavut. "GroupListElement" -pavusta peritään edelleen "StudyModule"- ja "DegreeRequirements"- ja "Grouping"-pavut. Papuja käytetään nimiensä mukaisten tarkoitusten toteuttamiseen. Lamminmäki totesi, että luokkien käsittelyn suurin palanen on rekursion käsittely. Lappalainen esitti, että sovelluksessa tulisi ottaa huomioon mahdollisuus tulosten siirtäminen html-muodosta dokumentti-formaattiin. Santanen kysyi, missä vaiheessa koodauksen eri osat ovat. Lamminmäki totesi, että kaikkia koodauksen osioita ei olla vielä aloitettu, mutta olemassaolevaa koodia voidaan hyödyntää myöhemmin toteutettavissa osioissa. Ensi viikolla päästäneen testaamaan sovellusta ainakin joiltain osin. 4. Tietokantasuunnitelman hyväksyminen Puheenjohtaja esitti tietokantaraporttia hyväksyttäväksi edellisen palaverin mukaisin muutoksin. Todettiin, että suunnitelma on suunnitelma, jota muutetaan tarvittaessa toteutuksen aikana. Toteutus esitetään sovellusraportissa. PÄÄTÖS: Tietokantasuunnitelma hyväksyttiin. 5. Projektin päättämiseen liittyvät asiat Keskusteltiin, mitä ryhmän tulee vielä tehdä saattaakseen projekti päätökseen. Lappi kommentoi, että projektin tiukan aikataulun vuoksi on tärkeää selkeästi määritellä jäljellä olevat työt, jotta ajankäyttö voidaan suunnittella järkevästi. Koska kyseessä on opintojakso tulisi aina myös muistaa oppimisnäkökulma, eli se että, mitä ollaan tekemässä, miksi ja mitä siitä opitaan. Erillistä tietokantaraporttia ei tehdä, vaan se sisällytetään sovellusraporttiin. Hillebrand totesi, että tietokannasta ei kannata kuvata kaikkia kenttiä vaan sen sijaan tärkeämpää on taulujen ja niiden merkitysten kuvaaminen. Santanen toivoi, että myös kenttien tyyppit ja sisällöt kuvattaisiin. Sovellusraporttiin tulee liittää myös kaavio luokkarakenteesta. Erillistä käyttöohjetta ei tarvitse tehdä, sillä toiminta saattaa vielä muuttua jatkokehityksen aikana. Sovellusraportissa kuvataan kunkin sivun toiminta kuvien kera. Santanen ehdotti, ettei erillistä testaussuunnitelmaa ei tehdä. Testaustapaukset tulee kuitenkin listata (ranskalaisia viivoja käyttäen), jotta voidaan nähdä mitkä tapaukset on testattu. Santanen ehdottaa testaukseen, että sovelluksella laaditaan kahden satunnaisen opinto-oppaan satunnaiset tutkintovaatimukset, mikäli tämä testi onnistuu, niin sovelluksen testaus on riittävä. Testaus raportoidaan sovellusraportissa. Projektin dokumentit tulee esittää WWW-sivuilla ja projekti-cd:llä myös rtf-muotoisina. Hillebrand tiedusteli, milloin koodia saa alkaa lukemaan. Todettiin, että koodia on voinut lukea kokoajan. Lappi totesi, että nyt olisi korkea aika katsoa koodia kokonaisuutena ja huomauttaa mahdollisista virheellisistä ratkaisuista. Sovellusprojektien kehitysehdotuksena palaverien jakaminen useampaan kategoriaan sen mukaan onko tilaajien tarpeellista olla paikalla. PÄÄTÖS: Projektin loppumiseen vaaditaan seuraavat asiat: - projektikansio ja -cd, - esityslistat ja pöytäkirjat, - opponointi ja -raportti, - loppuesittely, - webbisivujen ylläpito, - sovellusraportti, - projektiraportti, - koodaus - pavut (opintokokonaisuus,tutkintovaatimukset ja group) - jsp-sivut (opintokokonaisuuteen,tutkintovaatimuksiin ja vieraaseen liittyen) - itsearvoinnit - projektin esittelysivu - projektin arvio (- ohje (vain perusrunko, html ) Erillistä tietokantaraporttia, käyttöohjeetta ja testausraporttia ei tehdä, vaan asiat sisällytetään sovellusraporttiin. Testaussuunnitelmaksi riittää listaus testitapauksista. Dokumentit esitetään myös RTF-muotoisina WWW-sivuilla ja projekti-CD:llä. 7. Osallistujien seuraavat tehtävät Erityisiä tehtäviä ei ole. 8. Muut esille tulleet asiat Uusia esille tulleita asioita ei ollut. 9. Seuraavan palaverin ajankohta Viikkopalaveri 4.12.2003 klo 14.15 AgC332.1 kokousnurkkaus Aiheena käyttöliittymä