Jyväskylän yliopisto PÖYTÄKIRJA Tietotekniikan laitos 19.9.2003 Käki-projekti PROJEKTIN ALOITUSPALAVERI Aika: 19.09.2003 klo 13.15-15.30 Paikka: C223.1 kokousnurkkaus Läsnä: Sami Huttunen Juha Lappi pj Tatu Lamminmäki Eija Pelkkikangas siht. Antti Auer Minna Hillebrand Kekke Hyvämäki Marja Kankaanranta Vesa Lappalainen Jari Rantamäki Jukka-Pekka Santanen Hanna Seuranen 1. Osallistujien esittely Puheenjohtaja toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitteli ryhmän näkemyksiä ja tavoitteita projektiin liittyen. Projektiryhmän opiskelijat esittelivät itsensä lyhyesti. Projektilaisia ovat Sami Huttunen (OPE), Juha Lappi (TLI), Tatu Lamminmäki (OHTE) sekä Eija Pelkkikangas(OPE). Antti Auer ja Hanna Seuranen edustavat tilaajista virtuaaliyliopistoa, Jari Rantamäki OPLAA!-hanketta, Kekke Hyvämäki ja Marja Kankaanranta Agora Learning Laboratorya. Vesa Lappalainen edustaa Tietotekniikan laitosta ja on ollut mukana Korppi-projektin jatkokehityksessä. Jukka-Pekka Santanen toimii projektin vastaavana ohjaajajana ja Minna Hillebrand teknisenä ohjaajana. Hillebrand on ollut mukana Korpin jatkokehityksessä. 2. Tilaajien esittely Virtuaaliyliopisto koordinoi toimintaa, jossa tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään opetuksen ja -tutkimuksen apuna. OPLAA!-hanke keskittyy kehittämään opetuksen laatua. Agora Learning Laboratorio on monitieteellinen yksikkö, jossa tutkitaan, arvioidaan ja kehitetään virtuaalisia oppimisympäristöjä. Laboratorion tehtävänä on myös koordinoida Jyväskylän yliopiston osaamista e-oppimisen alueella Projekti on saanut alkunsa opetusministeriön kehitysvaatimuksesta sekä yliopiston tulossopimuksesta, jotka edellyttävät HOPSien käyttöönottoa vuoteen 2006 mennessä. Lyhenne HOPS tarkoittaa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (tai opintosuunnitelmaa). Yliopistot ovat sopineet Joustavasta opinto-oikeudesta (JOO), joka mahdollistaa opiskelun yli yliopistorajojen vuoden 2004 syksystä alkaen. Myös tässä yhteydessä tarvitaan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Ensi tiistaina, 23.9.2003, aiheesta pidetään seminaari, jossa pyritään kartoittamaan nykyisiä HOPS-käytänteitä eri laitoksilla ja eri yliopistoissa. Projektiryhmään kuuluvia suositeltiin osallistumaan palaveriin. HOPSin tarkoituksena on olla koko opiskelujen ajan suuntaa-antava opiskelusuunnitelma, joka tarkentuu vuosi vuodelta. Siten HOPS on kokoajan mahdollinen muutoksille. 2.1 Aiheen tarkentaminen, vaatimukset sovellukselle HOPSin vaatimuksista puhuttaessa tilaajat pyysivät ryhmäläisiä käyttämään omaa kokemusta opiskelusuunnitelman laatimisesta hyödyksi ja täten miettimään millaisia tarpeita opiskelijoilla voi olla suunnitelman laatimisessa. HOPSin tarkoituksena on olla opiskelujen suunnittelun apuvälineenä ja opinto-ohjauksen välineenä. HOPSin laatiminen pyrkii myös vastaamaan kysymyksiin "mitä minun tulee opiskella päästäkseni haluamaani ammattiin" ja "mihin ammatteihin minun on mahdollista hakea opiskeltuani tietyt kurssit". Laitoksen kannalta HOPSin hyöty ilmenee siinä, että sen avulla saadaan selville, milloin kullekin kurssille olisi kysyntää, sekä arvioimaan opiskelijoiden valmistumista. HOPSin pohjalla tulisi olemaan tutkintovaatimukset, joiden pohjalta omaa suunnitelmaa tultaisiin tarkentamaan mm. valinnaisten kurssien ja korvaavien kurssien osalta. HOPSin hyöty opiskelijalle on opintojen realisoiminen ja opiskelun päämäärän selkeyttäminen. Opiskelijalla tulisi olla valitsemalleen kurssille perustelut, miksi hän haluaa suorittaa ko. kurssin. Täten opiskelijalle myös itselleen selviäisi kurssin tarkoitus. Keskustelussa tuli ilmi myös JOOn linkittyminen HOPSiin siten, että muiden yliopistojen opinnot olisivat integroitavissa HOPSiin. JOOn integraatio kuitenkin jäänee jatkokehityksen osuudeksi. HOPSia valmisteltaessa on jätettävä "laajennettavuusaukko" JOOlle. HOPSissa tulisi käyttää Korpin tarjoamia tietoja hyödyksi ja lisäksi sovelluksessa tulisi pyrkiä visuaalisuuteen. Koodikikkailut ole jatkokehityksen kannalta suotavia. Ryhmän yhdelle koneelle otetaan kopio Korppi-järjestelmän käyttämästä tietokannasta ja Korppi-sovelluksesta testaamista varten. Korpin perehdyttämis palaverille päätettiin varata aika. Projektilaisten tulisi tutustua projektiin Vainu, joka käsittelee mitä opiskella haluttuun ammattiin ja minne kannattaa hakea nykyisillä opinnoilla. Aiheeseen liittyy läheisesti myös jatko-opintosuunnitelmat (JOPS). Tämä aihealue päätettiin kuitenkin rajata projektin ulkopuolelle. Määrittelyissä pyritään kuitenkin ottamaan laajennettavuus mahdollisimman hyvin huomioon. PÄÄTÖS: Projektin aiheena on WWW-sovelluksen tuottaminen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman suunnitteluun. HOPS:illa käsitetään opiskelijan laatimaa perusteltua suunnitelmaa opiskelujen suorittamisesta. HOPS:it toimivat myös opinto-ohjauksen välineenä ja antavat laitoksille tietoa opetuksen suunnitteluun. 3. Yleistä projektista 3.1 Sovellusprojektien yleisesittely Santanen selvitti lyhyesti sovellusprojektien historiaa, toimintatapoja ja tarkoitusta. 3.2 Projektin nimi Projekti nimettiin Käki-projektiksi. Santanen perustaa projektille sähköpostilistan kaki@korppi.it.jyu.fi 3.3 Tilat Projektin työhuoneena toimii AgC223.3, jonka puhelinnumero on 014-2604965. 3.5 Yhteystiedot Antti Auer auer@cc.jyu.fi 014-2604319 Kekke Hyvämäki jthyvama@cc.jyu.fi 014-2604423 Marja Kankaanranta marja.kankaanranta@ktl.jyu.fi 014-2604668 Vesa Lappalainen vesal@mit.jyu.fi 014-2602722 Jari Rantamäki rantamak@cc.jyu.fi 014-2604318 Hanna Seuranen hmseuran@cc.jyu.fi 014-2604146 Jukka-Pekka Santanen santanen@mit.jyu.fi 014-2602756 Minna Hillebrand mmhilleb@cc.jyu.fi 014-2602744 Sami Huttunen samih@cc.jyu.fi 050-3557720 Tatu Lamminmäki tplammin@cc.jyu.fi 050-4132612 Juha Lappi jujolapp@cc.jyu.fi 044-5280892 Eija Pelkkikangas ekpelkki@cc.jyu.fi 044-5757871 3.6 Sopimus Ryhmä valmistelee sopimusluonnoksen seuraavaan palaveriin. 4. Toteutustavat Käytettävänä kielenä on JSP. Tietokantana käytetään PostgreSQL:ää. Kehitysympäristönä Linuxsissa toimiva NetBeans on toinen varteenotettava vaihtoehto, sillä teknisellä ohjaajalla sekä viereisessä huoneessa asustavalla Teemu Vähä-Rukalla on sen käytöstä kokemusta ja he pystyvät auttamaan tarvittaessa. JBuilder on käytössä, mikäli lisenssit ovat kunnossa. Työkaluihin perehtyminen aloitetaan jo suunnitelma vaiheessa, jotta siirtyminen koodausvaiheeseen menee sujuvasti. 5. Aikataulusuunnitelma Päätettiin tarkentaa sovellusprojektin malliaikataulua projektisuunnitelman yhteydessä. 6. Osallistujien seuraavat tehtävät Hillebrand: Korppi-palaverin sopiminen (ma 29.9 klo 14.00). Korpin koodit. Santanen: JBuilderin lisenssin selvitys. Ryhmäläisten kesken jaettiin seuraavat työt: Huttunen: Vaatimusmäärittelyn pohjan laadinta Lappi: Projektisuunnitelman pohjan laadinta Lamminmäki: Sopimuksen laadinta Pelkkikangas: Palaverin pöytäkirjan laadinta Lisäksi kaikkien ryhmäläisten tehtäväksi jäi suunnitella oma näkemyksensä HOPSista. 7. Seuraavat palaverit e-HOPS-seminaari 23.9.2003 klo 11.00 -> Lea Pulkkisen sali Hops-esittely (alustavasti) 24.9.2003 C223.1 kokousnurkkaus Korppi palaveri (alustavasti) 29.9.2003 klo 14.00 C223.1 kokousnurkkaus