Jyväskylän yliopisto PÖYTÄKIRJA 3/2003 Tietotekniikan laitos 02.10.2003 Käki-projekti PROJEKTIPALAVERI 2.10.2003 Aika: 02.10.2003 klo 10.20-12.20 Paikka: C223.1 kokousnurkkaus Läsnä: Sami Huttunen Juha Lappi pj Tatu Lamminmäki Eija Pelkkikangas siht. Antti Auer poistui 11.45 Minna Hillebrand Kekke Hyvämäki poistui 12.00 Vesa Lappalainen poistui 12.00 Juha Merikoski Jukka-Pekka Santanen Hanna Seuranen 1. Palaverin avaus ja ajankäyttövihkojen tarkistus Palaverin osallistujat esittelivät lyhyesti itsensä uusien osallistujien vuoksi. Projektiryhmän jäsenet esittelivät ajankäyttövihot. PÄÄTÖS: Tuntilistat hyväksyttiin. 2. Edellisen palaverin pöytäkirja Käytiin edellisen palaverin pöytäkirja lyhyesti läpi. Poistettiin 4. kohdan päätös-sana. Santanen ehdotti, että seuraavissa pöytäkirjoissa puheenjohtajan puheenvuorot merkittäisiin ko. henkilön nimellä tittelin sijasta. Lapin mukaan puheenjohtajan merkintää on käyttetty siksi, että puheenjohtajalla on keskustelussa erityinen keskustelua kokoava rooli. Lievennettiin kohdan 6.3 päätös koskemaan suunnitelman runkoa. Santanen ehdotti, että pöytäkirjan otsikkoon merkitään pöytäkirjan järjestysnumero. Lappi totesi, että kokousten numerointi sekoittuu muiden otsikkojen numerointiin ja esitti, että diaarinumero merkitään otsikkotietoihin yleisten kokouskäytäntöjen mukaisesti. PÄÄTÖS: Käytetään puheenjohtajan nimikettä tilanteissa, jolloin puheenjohtajalla on keskustelua kokoava rooli, muulloin käytetään ko. henkilön nimeä. Diaarinumerot merkitään otsikkotietoihin. 3.Projektikatsaus Projektipäällikkö(Lappi) kokosi yhteen mitä projektissa on tähän asti tehty ja mitkä tehtävät ovat edessä seuraavana, jotta projekti edistyy projektisuunnitelman mukaisesti. 3.1 Käytetyt työtunnit Dokumenttien laatiminen on vaatinut odotettua enemmän aikaa. Puheenjohtaja totesi, että projektin loppupäässä olevien dokumenttien laatimiselle tulee varata riittävästi aikaa. Huttunen totesi, että Hopsien nykytilan kartoittamiseen ja käytäntöjen selvittämiseen on kulunut aikaa, sillä eri laitoksilla on eriäviä näkemyksiä Hops käytänteistä. Toisaalla Hopsit ovat olleet hyvinkin rajattuja, mutta toisaalla "Hopsit" korvataan lauseella. Auer antoi tukensa pohjatyölle painottaen sen tärkeyttä. 3.2 Tehdyt tehtävät Viikon 40 tehtävien pääpaino on ollut haastatteluissa ja haastatteluraporttien laatimisessa. Haastatteluiden pohjalta ollaan valmistelemassa vaatimusmäärittelyä, joka valmistuu seuraavaan palaveriin. Viikon alkupuolella tutustuttiin Korppi-järjestelmään sovelluskehittäjän näkökulmasta. Viikon aikana ollaaan myös pohdittu työkalun valintaa ja tutustuttu pääpiirteissään Vainu-sovellukseen. 3.3 Seuraavat tehtävät Ryhmän tulee seuraavaksi laatia raamit tulevalle sovellukselle, mikä käytännössä tarkoittaa vaatimusmäärittelyn laatimista. Ryhmän tulee lisäksi selvittää yllätyksenä tullut fysiikan laitoksen vastaava projekti Hops-sovellusten laatimisesta. 4. Haastattelut Haastattelut toteutettiin pareittain siten, että yksi ryhmän jäsenistä oli mukana jokaisessa haastattelussa ja muut ryhmän jäsenet kerran. Täten saatiin mahdollistettua jokaiselle opiskelijalle oppimiskokemus haastattelutilanteesta ja samalla yksi jäsenistä pystyi muodostamaan kokonaiskuvan kaikista haastatteluista. Haastatteluihin pyrittiin valitsemaan ehdotusten pohjalta eri alojen edustajia, jotta kokonaiskuva olisi mahdollisimman laaja-alainen. 4.1 Tauriaisen ja Maijasen haastattelu (Hallinto) Huttunen välitti osallistujille Maijasen kommentin, että hyvä kun Hops asiaa viedään eteenpäin. Haastattelusta kävi ilmi, että Hopsit laaditaan vain poikkeustapauksissa. Mikäli opiskelija on siirretty aktiivi-rekisteristä passiivi-rekisteriin, tulee opiskelijan laatia Hops päästäkseen takaisin aktiivi-rekisteriin. Hopsin laatiminen kuvastaa opiskelijan sitoutumista opiskeluun ja on opiskelupäätöksen tukena. Haastattelussa keskusteltiin Hopsin laatimisen ajoittamisesta. Haastateltavat kiinnittivät huomiota siihen, että Hopsin laatiminen saattaa olla henkinen rasite opiskelijalle ensimmäisenä opiskelulukukautena. Huttunen totesi myös, että haastatteluissa tuli ilmi, että tutkintorakenteet tulevat muuttumaan lakimuutosten myötä lähivuosina. 4.2 Antti Niemen haastattelu (Tietotekniikan laitos) Tietotekniikan laitoksella Hopseja tehdään tällä hetkellä lähinnä vain muuntokoulutettaville. Hops on tällä hetkellä opintojen ohjaajan ja opiskelijan yhdessä laatima kirjallinen sopimus siitä, miten edeltävä tutkinto korvautuu ja mitä opintoja muuntokoulutettavalle jää suoritettavaksi. Mikäli opiskelusuunitelmat muuttuvat, laaditaan yhteistyössä uusi Hops. Auer totesi, että Hops korvaavuussopimuksena on hyvä näkökulma. Tietotekniikan laitoksella opiskelija menee valmistautumatta Hops-palaveriin, kun taas fysiikan laitoksella opiskelijalla on mahdollisuus etukäteen miettiä mitä hän haluaisi korvata milläkin. Opiskelijan tukena on mallit, joiden mukaan korvaavuuksia on ennemmin tehty. Niemi oli haastattelussa huomauttanut, että tällä hetkellä Hops on painettuna opinto-oppaaseen. 4.3 Keskustelua haastattelujen pohjalta Auerin näkemyksen mukaan opinnot voitaisiin ryhmitellä pakollisiin, korvaaviin ja muihin opintoihin. Merikosken kokemuksen mukaan fysiikan laitoksella Hops käsittää suoritetut, suoritettavat, korvattavat ja muut sisällytettävät opinnot. Auer muistutti, että Hopsin hyöty opiskelijalle on toimia ajankäytön välineenä. Merikosken ehdotuksena oli tuoda tärkeimmät opinnot jotenkin esiin sovelluksessa. Auer ehdotti että sovellus olisi väline, jonka avulla pystyttäisiin rakentamaan erilaisia Hopseja. 5. Vaatimusmäärittely Keskustelun tarkoituksena oli selvittää sovelluksen suuret linjat, joiden puitteissa sovelluksen toteutusta lähdetään suunnittelemaan. 5.1 Avoin vai rajattu Hops (liite) Käytiin keskustelua tulisiko sovelluksen olla luonteeltaan avoimen vai rajatun Hopsin kaltainen. (Sihteerin kommentti: Keskustelua on ryhmitelty päytäkirjaan aihepiireittäin selkeyden vuoksi) Hillebrand esitti, että sovellus tulisi olla sekä avoin että rajattu. Santanen ehdotti, että avoimia tekstikenttiä ja ohjaavia kysymyksiä avoimen Hops-sovelluksen toteuttamiseen ja huomautti että nämä ovat jo olemassa Koppelo- ja Kottaraisprojektien sovellusten myötä. Todetaankin, että rajattu Hops on tällä hetkellä "palikka joka puuttuu kokonaan". Merikoski lisää, että konkreettinen suunnitelma kurssin tarkkuudella kuvastaa rajattua Hopsia, vastaavasti keskustelu opinto-ohjaajan kanssa kuvastaa avointa Hops-mallia. Lappalainen kiteyttääkin, että avoimen tyylistä suunnitelmaa on opintojen miettiminen, joka konkretisoituu rajatun mallisessa sovelluksessa. Auer tarkentaa vielä, että jollei Hops-sovelluksessa pystytä konkretisoimaan opintoja, saattaa suunnitelma jäädä mitäänsanomattomaksi. Auerin mukaan kuitenkaan ei voida kiinnittää vain toista näkemystä (avoin tai rajattu). Hän ehdottaakin, että sovellus kykenisi generoimaan erilaisia Hopseja. Lappalainen rajatun Hops-mallin "määritelmää" mukaillen: Hops on opiskelun alussa laadittava ja myöhemmin täydennettävä dokumentti. Lappalainen jatkaa, että opiskelusalkku on jo tavallaan olemassa Korpissa. Auerin näkökulmasta Salkku viittaa pikemminkin portfolioon. Santanen huomautti Vainu hoitaa urasuunnitelun ja että sovelluksessa ei saa olla esteitä Vainun ja Koppelon yhdistämiselle. Santanen huomautti, että opiskelijalla on mahdollisuus muuttaa opiskelusuunnitelmiaan ja että Hops ei ole opiskelusopimus vaan suunnitelma. Merikoski muistutti, että vain harvoilta linjoilta yliopistosta valmistuu suoraan ammattiin. Auer: Korvaavuus on tärkeä osa Hopsia. 5.2. Sovelluksen toteutus Lappalaisen näkemyksenä on, että sovelluksessa olisi tarkistuspisteitä, joissa kiinnitettäisiin osa kursseista. 5.3. Sovelluksen hyöty Seuranen: Opiskelija kokoaa itselleen opiskelusuunnitelman, jonka aikana hän käy läpi prosessin, jonka tarkoituksena on selvittää opiskelijalle itselleen mitä hän haluaa opiskella. Prosessin tuloksena opiskelija toivottavasti sitoutuu opiskeluun. 5.4. Sovelluksen sivuvaikutukset Lamminmäki:Tarvittaisittaanko lisää opinto-ohjaajia? Merikoski: Resurssit eivät tulisi riittämään siihen, että kaikilla opiskelijoilla olisi henkilökohtainen opintoneuvoja. Auer:Hopsin laatimiseen voi osallistua useampikin henkilö. 5.5. Rakenteet mukaan sovellukseen Lappalaisen ehdotuksena sovellukseen sisällytettäisiin laitos ja linjakohtaiset rakenteet. Lamminmäki empi muistutaen, että haastatteluiden pohjalta saadun tiedon mukaan rakenteet muuttuvat lähes jatkuvasti. Keskustelussa mietitään, miten tutkintovaatimukset tulevat esille Hopsissa, sisällytetäänkö mallit sovellukseen ja tuleeko sen tuntea kurssijärjestelmä. Lappalaisen ehdotuksena on, että tutkintorakenne ilmaistaan Hopsina. Hops-sovellus yhdessä Korppi-järjestelmän kanssa saattaisi korvata opinto-oppaaan, mikäli tutkintovaatimukset sisällytettäisiin sovellukseen. Lappalainen: Tutkintovaatimukset ovat muuttuvaa tietoa, joten niiden loogisin paikka olisi verkossa. Merikosken ideana oli, että jokaisesta opiskeltavasta aineesta olisi vaihtoehtoisia pohjia erinopeuksisille opiskelutahdeille. Sovelluksessa pohjat lomitettaisiin opiskelusuunnitelmaksi. Lappalainen lisää, että kurssien siirtelyn tulisi onnistua, mikäli opiskelut eivät sujukaan suunnitelmien mukaan. Huttusen ehdotuksena on, että pakolliset kurssit kiinnitettäisiin Hopsiin. PÄÄTÖS: Sovelluksen tulee totettaa rajattu Hops siten, että siihen on liitettävissä aikaisempia sovelluksia käsittelemään avoimenmallista Hopsia. Sovelluksen tulisi jollain tavalla käyttää hyödyksi tutkintorakenteen mallia Hops-suunnittelun pohjana. 6. Osallistujien seuraavat tehtävät Todettiin, että ryhmä jatkaa projektisuunnitelman mukaan siten, että viikon 41 palaverissa ryhmällä on esitettävänä vaatimusmäärittely. 7. Muut esille tulleet asiat Pyrittiin määrittelemään, mikä on projektin pääpaino, sillä vaatimukset tulee priorisoida sen mukaan. Esitettiin vaihtoehtoa, tämä ryhmä keskittyisi suunnitelman ja prototyypin laatimiseen, jota toinen ryhmä keväällä tulisi täydentämään. Santasen mukaan ehdotus on mahdollinen, mikäli sovelluksesta voidaan erotaa selviä erillisiä kokonaisuuksia, joista seuraavan ryhmän on luonnollista jatkaa. Merikosken ehdottamana korvaavuus-osio voisi olla yksi erillisistä palasista. Esitettiin myös vaihtoehtoa, että sovellus tehtäisiin aluksi koskemaan vain pääainetta. Projektiryhmä saa fysiikan laitoksen puolelta apua testaukseen. Merikoski huomauttaa, että opiskelu fysiikan pääaineessa kandidaattivaiheeseen saakka on opiskelijoilla lähes yhtenevä, erot ilmenevät vasta laudatur-vaiheessa. Merikoski lisää vielä, että sovelluksessa tulisi olla mukana mahdollisuus seurata tutkinnon edistymistä. Seuranen: Hops tulee pakolliseksi vaatimuksiin, mikä vaatii kulttuurin muokkausta. 8. Seuraavat palaverit Opintoasioiden hallituksen kokous 6.10.2003 klo 14.15 T405 Viikkopalaveri 9.10 klo 10.15 AgC223.1 ---- Liite: www.edu.fi/oppimateriaalit/verkkohops/hops4.html