Jyväskylän yliopisto PÖYTÄKIRJA 8/2003 Tietotekniikan laitos 06.11.2003 Käki-projekti PROJEKTIPALAVERI Aika: 6.11. klo 14.17-16.20 Paikka: Ag C223.1 Läsnä: Sami Huttunen pj. (kohdat 3-11) Tatu Lamminmäki siht. Juha Lappi Eija Pelkkikangas pj. (kohdat 1-2) poistui 16.15 Antti Auer Minna Hillebrand poistui 15.42 Kekke Hyvämäki Vesa Lappalainen Jari Rantamäki poistui 16.04 Jukka-Pekka Santanen Hanna Seuranen 1. Palaverin avaus ja ajankäyttövihkojen tarkistus Puheenjohtaja avasi kokouksen. Ryhmän jäsenet esittelivät tuntilistat. PÄÄTÖS: Tuntilistat hyväksyttiin. 2. Edellisen palaverin pöytäkirja Puheenjohtaja esitteli edellisen kokouksen pöytäkirjan. Santanen esitti, että pöytäkirjaan kirjattaisiin aina ylös seuraavan palaverin ajankohta. Todettiin, että seuraavaa palaveria ei oltu mainittu edellisessä palaverissa, minkä vuoksi sitä ei myöskään kirjattu pöytäkirjaan. PÄÄTÖS: Pöytäkirja hyväksyttiin. Kokouksissa käsitellään jatkossa seuraavan palaverin ajankohta. 3. Projektipäällikön vaihto Projektipäälliköksi Eija Pelkkikankaan tilalle vaihtui suunnitelman mukaisesti Sami Huttunen. 4. Projektin tila Käytiin keskustelua projektiaikataulusta puheenjohtajan johdolla. Projektisuunnitelma ja vaatimusmäärittely on esitetty ensimmäistä kertaa alkuperäisen suunnitelmaan merkittyjen ajankohtiin mennessä. Vaatimusmäärittelyn käsittely on kuitenkin venynyt erinäisistä syistä. Tietokantasuunnittelu ja toteutusvaiheen aloitus on viivästynyt noin kahdella viikolla johtuen ennakoitua suuremmasta työmäärästä määrittelyvaiheessa. Projekti päätetään suunnitelman mukaisesti joulukuussa, mitä puoltaa myös ryhmällä jäljellä olevat aikaresurssit. Tämä tarkoittaa sitä, että projektin loppuaikana tehtävät työt tulee pystyä rajaamaan yksiselitteisen selkeästi. Lappalainen kysyi, onko kehitystyökaluihin tutustuttu ja toimivatko ne. Lappi kertoi ryhmän testanneen ja myös käyttäneen niitä käyttöliittymien suunnittelun yhteydessä. Hillebrand tiedusteli onko ryhmä aloittanut tekemään raportteja. Lappi totesi, että on ensin oltava suunnitelmat tehtynä ja jotain raportoitavaa ennenkuin niitä voidaan alkaa tekemään. 5. Projektisopimuksen tila Sopimukset jaettiin projektiorganisaation kesken. Santanen toimittaa laitoksen johtajalle laitoksen kappaleen sopimuksesta. PÄÄTÖS: Projektisopimus on allekirjoitettu kaikkien asianomaisten osalta. 6. Projektisuunnitelman hyväksyttäminen tilaajilla Puheenjohtaja kertoi yleisesti projektisuunnitelmasta ja totesi sen olleen jo esillä aiemmassa palaverissa, mutta hyväksyntää ei oltu merkitty pöytäkirjaan, koska siihen oltiin tekemässä pieniä kieliopillisia tarkastuksia. Puheenjohtaja esitti suunnitelman hyväksymistä. PÄÄTÖS: Projektisuunnitelma hyväksyttiin kaikkien osalta. 7. Vaatimusmäärittelyn hyväksyttäminen Puheenjohtaja totesi Santasen hyväksyneen vaatimusmäärittelyn ja esitti vaatimusmäärittelyä palaverille hyväksyttäväksi. Käytiin keskustelua vaatimusmäärittelystä. Vaatimusmäärittelyn kohta 7: Puheenjohtaja esitteli prototyypin toiminnot. Lappalainen tiedusteli mitä prototyypillä tarkoitetaan projektin yhteydessä. Puheenjohtaja vastasi, että prototyypillä tarkoitetaan sovelluksessa sihteerin ja vieraan näkymien toteuttamista. Täsmennettiin, että opiskelijalla on myös vieraan toiminnallisuus. Todettiin, että koska prototyyppi voi tarkoittaa useita eri asioita, niin on parempi puhua sovelluksen osan toteutuksesta pääpiirteittäin kuin prototyypistä. Santanen totesi, että esitetty aiheen rajaus on sopiva. Projektia tullaan todennäköisesti jatkamaan keväällä toisella projektilla, joka keskittyy lähinnä opiskelijan toimintojen toteuttamiseen. Auer painotti, että projektia tehdessä tulee huomioida seuraava projekti. Sen tulee saada tästä projektista mahdollisimman hyvä pohja, josta sovellusta voidaan helposti jatkaa. Vaatimusmäärittelyn kohta 4.7: Pohdittiin puheenjohtajan johdolla, pidetäänkö jatkokehitysideat vaatimusmäärittelyssä. Keskusteltiin siitä, tulisiko seuraavan HOPS ryhmän tutustua itse HOPS:iin, niin että heille ei olisi mietitty kaikkea valmiiksi. Todettiin, että on parempi, jos seuraava ryhmä saa mahdollisimman paljon valmiiksi informaatiota. Lappalainen ja Hillebrand kehuivat yhteen ääneen Bugzillan käyttömahdollisuuksia jatkokehitysideoiden kirjaamiseen. Hillebrand huomautti, että seuraava HOPS projekti saisi Bugzillaan tallennetut tiedot käyttöönsä. Keskusteltiin Bugzillan käyttöoikeuksista ja todettiin, että se ei ole täysin avoin järjestelmä mikä vähentää sen käyttöarvoa. Rantamäki ja Auer olivat epävarmoja Bugzillasta ja totesivat, että pääasiallisesti kaikki kehitysideat tulisi kirjoittaa ylös. PÄÄTÖS: Vaihdetaan prototyyppi sana virkkeeksi "Käki-ryhmän toteuttama sovelluksen osa". Vaatimusmäärittelyssä pidetään jatkokehitysotsikot, joita tarkennetaan Bugzillaan. Vaatimusmäärittely hyväksyttiin kaikkien osalta. 8. Katsaus tietorakenteeseen erillisen palaverin pohjalta Santanen kysyi onko tietorakenne tärkeä tilaajien osalta. Lappi totesi tietorakenteen olevan hyvä apu kokonaisuuden hahmoittamiseen ja alkoi esittelemään tietokantakuvan avulla tietorakennetta. Auer kysyi mitä eri kurssitermit tarkoittavat. Lappalainen vastasi, että kurssi-instanssilla on aika ja paikka, nimikkeellä ei. Lappalainen suositteli laittamaan courseid:n alle courceintanceid, jotta saadaan kurssin suoritusaika. Lappi totesi, että vasta jatkokehityksessä tästä saadaan jotain konkreettista hyötyä. Lappalainen totesi, että property kohta tietokannassa tulee muuttaa parametriksi. PÄÄTÖS: Lisätään courceintanceid study_unit-tauluun. Study_Group_Property-taulu muutetaan Study_Group_parametri-tauluksi. 9. Käyttöliittymäsuunnitelma Pelkkikangas esitteli käyttöliittymäkuvia. Keskusteltiin Lappalaisen ja Auerin johdolla montako HOPS:ia sovellus tarjoaisi. Keskustelun aikana tuli selväksi, että virallisia HOPSeja ei voi olla useita, ja sovellus tarjoaa yhden hyväksytyn/virallisen HOPS:n. Täsmennettiin, että sovelluksella tehdään useita opiskelusuunnitelmia, joista yksi voi olla virallinen ja hyväksytty eli HOPS. Lappalainen esitti, että suunnitelmat voitaisiin lajitella tilan mukaan kurssien tapaan. Auer huomautti, että suunnitelmia vertaamalla voi nähdä, kuinka omat suunnitelmat ovat muuttuneet. Hillebrand esitti, että kantaan tulisi lisätä myös maksimi opintoviikkomäärä. Rantamäki huomautti, että opintoviikkoja voi olla enemmän mitä voi käydä ja ehdotti, että ylimääräiset opintoviikot karsitaan yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Todettiin, että ylärajoja ei oteta huomioon. Todettiin, että pop-up ikkunoita ei käytetä, vaan samaan ikkunaan aukaistaan kaikki. Pohdittiin opintojen perustelua. Auer totesi, että perustelut ovat osa hopsia. Hän täsmensi, että perustelu muodostuu ohjaajan ja opiskelijan keskustelun (kommenttien) lopputuloksena, joka näkyisi raportissa. Pohdittiin perustelun esittämispaikkaa, joka jäi epäselväksi. Santanen ehdotti, että käytettäisiin kyselysovellusta perusteluiden apuna, jotta HOPS:n perustelujen tietoja voitaisiin käyttää esim. kurssikyselyissä. Lappalaisen ja Hillebrandin vastaus oli tyly ei, koska kyseessä on kaksi eri asiaa. Kyselysovellus ei toimi aina HOPS:ssa, koska kyselyyn voi lisätä jatkuvasti uutta asiaa. Auer huomautti, että kommentit eivät saa näkyä muille kuin ohjaajalle ja opiskelijalle. Lamminmäki kysyi tarvitaanko kommentteja tallentaa sovellukseen. Todettiin, että kommentit lisätään sovellukseen. Auer huomautti, että perustelun tekee opiskelija ja kommentoinnin ohjaaja. Rantamäki ehdotti, että perusteluissa tulisi näkyä historia. Todettiin, että perusteluihin tarvitaan historia. Todettiin, että kaikkiin kokonaisuuksiin kuuluu perustelu, myös pakollisiin. Puhuttiin korvaavuuksien hallinnasta. Santanen totesi, että kurssinimikkeellä ilmoitetaan mitä korvataan ja kurssilla mitä on korvattu. Lappi totesi, että korvaavuuksien hallintaan tarvitaan erillinen sivu. Todettiin, että korvaavuuksien suunnittelua ei ole ehditty tekemään ja se siirretään jatkokehitykseen. Pohdittiin sovelluksen käytön vaikeutta ja todettiin, että koulutuksella opitaan käyttö. Painotettiin ohjeiden tekemisen tärkeyttä. Lappalainen totesi, että ohjeita voi olla vaikka joka napille ja suositteli kuvan käyttöä ohjeistuksessa. Lappalainen suositteli, että käyttöliittymähahmotelmaan lisättäisiin yksi tutkinto malliksi. Viitaten ajan rajallisuuteen Lappi ehdotti, että hahmotelmien tekemiseen kuluva aika käytettäisiin ennemminkin suoraan ohjelmointiin, millä pyrittäisiin saamaan nopeammin todellisempi kuva käyttöliittymästä. Lappalainen suositteli muuttamaan termin Kokonaisuuksien määrä termiksi valittavien kokonaisuuksien määrä. Pohdittiin mihin kurssilinkki viittaa (korpissa ei vielä ole tähän tietoa). Lappalainen ehdotti, että sihteerillä olisi mahdollisuus nähdä aika, milloin jokin kurssi seuraavaksi järjestetään. Lappalainen suositteli, että hakuehdot laitettaisiin rinnakkain. Hän lisäsi myös, että tarvitaan nappi haun suorittamiseen. Esitettiin käyttöliittymäsuunnitelma ja kysyttiin viitaten aiempaan palaveriin, mitä lisäyksiä tarvitaan, jotta dokumentista tulee sovellussuunnitelma. Santanen totesi, että jotta dokumentti olisi sovellussuunnitelma, tulisi sen olla tieteellisemmin muotoiltu ja se kaipaisi tarkennuksia taustojen ja toteutustekniikoiden osalta. Seuranen ja Auer kysyivät mikä on suunnitelman funktio. Keskusteluissa todettiin, että suunnitelma on erityisesti tekijöitä varten ja raportti taas palvelee jatkokehitystä. Auer totesi, että kunhan on tiedossa mitä tehdään, eivät tilaajat erillistä sovellussuunnitelmaa kaipaa. Santanen totesi, että erillistä sovellussuunnitelmaa ei välttämättä tarvita. Keskustelussa päädyttiin siihen, että esitetetyt suunnitelmat kuvaavat toteutettavan sovelluksen riittävän tarkasti, jotta se voidaan totettaa onnistuneesti. Suunnitelmien pohjalta laaditaan koko sovellusta kuvaava sovellusraportti, jossa esitellään toteutetut ja jatkokehitettävät osat. PÄÄTÖS: Vahvistetusta suunnitelmasta käytetään nimitystä HOPS, muita kutsutaan opiskelusuunnitelmiksi. Tämänhetkiset käyttöliittymäkuvat laitetaan nähtäville projektin WWW-sivuille. Erillistä sovellussuunnitelmaa ei tehdä. Sovellusraportissa kuvataan sovellus kokonaisuutena - esitellään toteutetut ratkaisut ja jatkokehitysideat. 10. Osallistujien seuraavat tehtävät Ryhmä jututtaa Hillebrandia olemassa olevan koodin käyttömahdollisuuksista. Tietokantapalaverin sopiminen. 11. Muut esille tulleet asiat Seuraava palaveri torstaina 13.11.2003 klo 14.15