Kettu-sovellusprojektin 1. väliesittely Aika: Perjantai 2.11.2007 klo 10.15-12.10 Paikka: Agora Gamma Läsnä Kettu-projektiryhmä: Henri Koskenranta Kosti Kuokkanen Antti Marttila Terhi Taanonen Ohjaajat: Ville Isomöttönen Jukka-Pekka Santanen Muut: Koskelo ja Dynamo Esityksen sisältö Terhi Taanonen aloitti esittelemällä projektiryhmän, ohjaajat ja tilaajan. Tilaajana toimii Jyväskylän yliopiston Viestintäyksikkö. Seuraavaksi Terhi esitteli ESOK-hanketta, projektin taustaa ja tavoitteita. ESOK-hanke on Jyväskylän Yliopiston Viestintäyksikön hanke, joka pyrkii esteettömään opiskeluun korkea-asteen oppilaitoksissa. Foxability-sovellus on Tietojärjestelmätieteiden laitoksen oppilasprojektin tuotos. Kettu-projektin tavoitteena on tehdä Foxability-sovellukseen testejä, bugikorjauksia ja käyttöohje. Henri Koskenranta esitteli Foxability-sovelluksen käyttöliittymää valkokankaalla ja näytti kuinka, testit tulostuu virheellisellä sivulla ja kuinka oikeaoppisella sivulla. Kosti Kuokanen kertoi Foxability-sovelluksen arkkitehtuurista ja avasi sen rakennetta. Antti Marttila selitti testien tekemistä ja syitä sille, miksi Foxability-sovelluksen jatkokehittäminen on tärkeää. Itsearviointi Esityksestä Ryhmän omasta mielestä esitys ei mennyt kovin hyvin, vaikka muilta saatu palaute olikin suhteellisen hyvää. Ryhmällä oli parannettavaa alkuvalmisteluissa, sillä nettisivujen availussa oli pientä härväämistä, kun sivuja ei oltu avattu valmiiksi ennen esityksen aloittamista. Ryhmällä ei ollut selkeää kuvaa siitä, mitä muut puhuvat, joten esityksessä tuli sisällöllistä päällekkäisyyttä. Esitys eteni epäloogisessa järjestyksessä ja tarvittava asia ei ollut esillä riittävän hyvin. Ryhmä päätti, että ennen seuraavaa esitystä pitää esitettävä materiaali käydä tarkemmin keskenään läpi. Ryhmälle esitettyjä kysymyksiä Kuinka hyvin te olette päässeet kiini ja käsiksi koodiin? Suht vaikea oli päästä koodiin käsiksi, kun itse yksin yritti tutustua koodiin, mutta tekninen ohjaaja Tarmo Frimanin kävi foxabilitykoodin meille läpi ja kertoi mitä mikäkin kohta tekee. Tarmo oli edellisessä projektissa toteuttamassa sovellusta. Jos tekisimme vain testejä Foxability-sovellukseen, niin meidän ei tarvitsisi hirveästi utustua sen lähdekoodiin. Dokumentaatiota ja kommentointia olisi voinut olla enemmän. Missä ohjelman bugit on, onko ne jossain javascriptissa vai missä siellä sovelluksessa? Bukit ovat lähinnä XUL:n puolella ja ne jotka ovat javascriptin puolella niin johtuvat myös lähinnä XUL:stä. Mikä on DOM? Onko sitä helppo käyttää? DOM on Document object model joka kuvaa xml:ää helposti ohjelmoitavaan muotoon. DOM:lla on hyvät valmiit rajapinnat joiden avulla dokumenttia on helppo käsitellä. Tekikö Foxabilityn alkuperäiset tekijät sovelluksen tyhjältä pöydältä vai oliko sekin jo jatkoa jostain? Foxability-projekti jatkoi Jukka Mäntylän aloittamaa työtä. Jukka Mäntylä oli alunperin tehnyt varsinaisesti testejä, joten Foxability on tehnyt Firefoxin plug-inin kokonaan itse. Mitä muita testejä on kuin WCAG ja MobileOK? Mitä muuta se testaa kuin tekstivastikkeita? Käytännössä Foxabilityyn voi laittaa millaisia testejä tahansa. Onko W3:lla valmista omaa validaattoria, joka tarkistaisi näitä WCAG-vaatimuksia? Ei. Esim. slangin tarkistaminen sivulta on vaikeaa. Millä tavalla näkövammaiset käyttävät nettisivuja? Ruudunlukuohjelmalla, pistekirjoitusnäytöllä ja suurentavalla näytöllä. Palaute Jukka-Pekka Santanen Esityksen järjestys oli huono. Ensin kerrottiin sovelluksesta spesifejä asioita ja vasta sitten yleistä asiaa sovelluksen toiminnasta. Testit jäivät myös epäselväksi, kuten kysymyksistäkin huomaa. Kannattaa joko ranskalaisin viivoin kuvata, mitä testiin sisältyy tai kylmästi käydä yksi testi kokonaan läpi. Sitä kautta yleisö pääsee paremmin käsiksi, mitä ollaan jatkokehittämässä. Sovelluksen rakenne on juuri ja juuri sellainen, että sen pystyy ymmärtämään arkkitehtuuri kuvasta. Jos kuvan saa pakattua isompiin kokonaisuuksiin, jotka on helpompi hanskata, niin kannattaa tehdä helpommin hanskattava kuva. DOM ja XUL olisi hyvä selittää. Sovelluksen prosessi olisi hyvä selittää ja siinä samalla kertoa, miten DOM ja XUL liittyy sovellukseen. Prosessissa on nämä ja nämä vaiheet ja DOM ja XUL liittyvät näihin ja näihin vaiheisiin. Puolitusinaa ranskalaista viivaa kuvaamaan vaiheet jos ei piirrä jotain tarkempaa kuvaa. Käyttöliittymän esittely oli hyvä ja sitä voisi parantaa lisäämällä siihen juonen, jonka avulla voidaan kuvata hyvin testauksen tavoitteita. Juonella voi paremmin sitoa sovelluksen käytännön tarpeeseen. Ryhmän täytyy parantaa esityksen järjestystä ja tarkentaa esitystapaa tietyiltä osilta. Ville Isomöttönen Terhin katse oli hyvin yleisöön päin, mutta isoon saliin tarvitaan lisää ääntä. Muuten hyvin. Harjoittelu oli tuonut tiettyä sujuvuutta. Henrin esitys oli luonteva ja kaikin puolin hyvä. Jos jotain lisäisi, niin kertoisi aluksi, mitä aikoo tehdä, niin yleisö seuraa suuremmalla mielenkiinnolla. Myös jonkun oikean maailman nettisivun ottaminen testattavaksi voisi lisätä mielenkiintoa. Kostin ääni kuului hyvin ja esitys oli luonteva ja eteni rauhallisesti, mutta katsekontakti yleisöön olisi voinut olla runsaampaa. Vähempi keskittyminen kalvoon ja vihkoon voisi helpottaa katsekontaktin luomista. Antin ääni kuului hyvin ja katsekontakti yleisöön oli hyvää, mutta pientä hermostuneisuutta oli havaittavissa ja sen saa pois paremmalla valmistautumisella ja harjoittelulla. Ville yleisesti kommentoi esitystä siitä, että sekä alussa että lopussa kuvattiin tavoitteita. Esim. kun alussa kuvataan WCAG:ta ja MobileOK:ta, niin siinä samalla avattaisiin niitä. Aivan lopussa Jukka-Pekka Santanen kommentoi, että pienellä hiomisella esityksesta saadaan aivan erinomainen. Dynamon ja Koskelon antama palaute Ohjelmien avaamisessa pientä säätöä ja kuvat kannattaa pitää kalvolla kuin linkittää erikseen muualle pdf:n.