Koskelo-projektin 1. palaveri Aika: keskiviikko 19.9.2007 klo 14.20 - 16.15 Paikka: sovellusprojektien kokoustila AgC223.1 Pöytäkirja laadittu: 26.9.2007 Läsnä: Antti Auer Salla Kalermo (paikalla kohdissa 1-9) Pauli Kujala Vesa Lappalainen (paikalla kohdissa 3-9) Perttu Lähdesmäki, puheenjohtaja Harri Pitkänen, sihteeri Atte Pulkkis, sihteeri Tiina Pöyhönen (paikalla kohdissa 1-9) Merja Ruuska Jukka-Pekka Santanen Maunu Tuomainen Irene Venäläinen Pöytäkirja: 1. Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus Kokouksen avasi ja totesi päätösvaltaiseksi puheenjohtajana toimiva Perttu Lähdesmäki kello 14.20. Kokouksen sihteereiksi valittiin Harri Pitkänen ja Atte Pulkkis. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin ilman muutoksia. 3. Osallistujien ja tilaajan esittäytyminen Osallistujat esittäytyivät. Projektiryhmästä paikalla olivat Perttu Lähdesmäki, Harri Pitkänen, Atte Pulkkis ja Irene Venäläinen. Tietotekniikan laitoksen edustajina paikalla olivat Maunu Tuomainen (projektin tekninen ohjaaja) ja Jukka-Pekka Santanen (projektin vastaava ohjaaja). Tilaajan edustajista paikalla olivat tietotekniikan laitokselta Vesa Lappalainen ja tietohallintokeskuksesta Antti Auer ja Merja Ruuska. Korppi-kehittäjiä kokouksessa edustivat Tiina Pöyhönen, Salla Kalermo ja Pauli Kujala. Jukka-Pekka Santanen jakoi ryhmän jäsenten yhteystietomonisteen tilaajan edustajille (2 kpl), Korppi-kehittäjille (4 kpl) ja tekniselle ohjaajalle. 4. Tilaaja esittelee aiheen, aihealuetta ja taustoja Antti Auer kuvaili projektin aihetta. Projektissa kehitetään yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan käytössä olevan Korppi-järjestelmän käytettävyyttä. Järjestelmän tarjoamia palveluita on kehitetty viime vuosina yli kymmenen projektin sekä yliopiston henkilökunnan voimin. Nykyisin se sisältää mm. kurssien hallintaa, opetus- ja muiden tilojen varaamista, opintojen suunnittelua sekä henkilökohtaisen ajankäytön hallintaa tukevia osioita. Kehitysprojektit ovat tavallisesti keskittyneet yksittäisiin osioihin, mutta Korpin käytettävyyttä kokonaisuutena ei ole juurikaan kehitetty. Tässä projektissa tunnistetaan ja korjataan näitä puutteita, ja valitaan 1-2 keskeistä osioita, joiden kehitykseen erityisesti paneudutaan. 5. Aiheesta ja toteutustavasta keskustellaan ja mahdollisesti sovitaan alustavasti 5.1 Projektin lopputuotteen tyyppi Keskusteltiin siitä, onko projektissa tarkoituksena tuottaa ensisijaisesti malleja ja ohjeistusta käyttöliittymän yhtenäistämiseksi tulevia kehitysprojekteja varten, kooditasolla asti toteutettu toimiva prototyyppi vai saada parannettu versio käyttöliittymästä tuotantokäyttöön saakka. Pauli Kujala painotti dokumentoitujen toimintamallien tarvetta. Osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että projektin puitteissa tehtyjä muutoksia ei ole tarpeen heti saada kaikkien Korpin käyttäjien käyttöön. Vesa Lappalainen esitti, että muutettu versio käyttöliittymästä saataisiin testiryhmän käyttöön, jotta käytettävyyttä voidaan verrata alkuperäisen versioon. 5.2 Nykyisen Korpin käytettävyysongelmat Korpin käyttäjiltä on saatu paljon palautetta, mutta erityisesti käytettävyyteen liittyvää palautetta ei ole erotettu mihinkään helposti saataville. Merja Ruuska listasi seuraavat osiot erityisiksi "pullonkauloiksi" nykyisessä Korpissa: - opetusryhmien luominen (kriittinen kohta, koska tässä tehdyt virheet vaikeuttavat mahdollisesti satojen opiskelijoiden elämää), - tenttien hallinta, - ryhmien muokkaus sekä - salivarausten käyttöliittymä. Vesa Lappalainen mainitsi, että myös kalenteriosuus on tärkeä, koska yliopiston käyttöön pyritään saamaan yksi yhtenäinen kalenteri. Korppi-kehittäjät pyrkivät siihen, että tämä olisi Korpin kalenteri. Tästä syystä siitä olisi hyvä saada kaikkia käyttäjiä miellyttävä. Perttu Lähdesmäki mainitsi kehittämisen arvoiseksi kohdaksi kurssin haun kursseille ilmoittauduttaessa. Atte Pulkkis toi esille, että opetusohjelman haku onnistuu vain organisaation perusteella, vaikka listassa on myös pääaineita. Pauli Kujala ehdotti, että haku voisi toimia myös vaikkapa kurssin opettajan nimen perusteella. 5.3 Ajax-tekniikan käyttö Keskusteltiin Ajax-tekniikan käytöstä Korpissa. Nykyään sitä ei käytetä, mutta Antti Savolainen on tehnyt aiheesta gradun, johon ryhmä voisi tutustua. Vesa Lappalainen totesi, että jos Ajaxia käytetään, on myös huolehdittava esteettömyydestä ja siitä, että toimintoihin pääsee käsiksi myös kyseistä tekniikkaa tukemattomilla selaimilla. Korppi tutkii selaimen ominaisuuksia kirjautumisen yhteydessä, joten nämä asiat on teknisesti mahdollista huomioida ohjelmakoodissa. Korpissa on myös mobiililiittymä, joka pysyy esteettömänä, vaikka peruskäyttöliittymään lisättäisiin Ajax-toimintoja. Ajax-liittymä ainoana vaihtoehtona on mahdollinen vain niissä toiminnoissa, joita yliopiston henkilökunta käyttää yliopiston tarjoamilla välineillä. Päätökset: - Korpin osioista opetusryhmien hallinta ja kalenteri valittiin projektin ensisijaisiksi kehityskohteiksi. - Projektiryhmä ei itse tee käytettävyystutkimusta, mutta hyödyntää aiheesta mahdollisesti syksyn aikana aloitettavan pro gradu -tutkimuksen tuloksia. - Projektiryhmä tutustuu itse JSP-ohjelmointiin ennen Ajaxiin perehdyttävää luentoa. - Projektiryhmän jäsenet esittävät seuraavassa palaverissa omia ehdotuksiaan opetusryhmien hallintaosion käyttöliittymän parantamiseksi. 6. Aikataulun ja sopimusmallin tarkastelu Projektista tehdään projektisopimus aikaisempien vastaavien projektien mukaisesti. Myös vaitiolosopimus tehdään käsiteltävän datan osalta. Tässä käsiteltävällä datalla tarkoitetaan Korpin tietokannan sisältöä sekä muissa materiaaleissa (esimerkiksi vanhat sähköpostit) olevaa Korpin käyttäjiä koskevaa luottamuksellista tietoa. Tilaaja maksaa projektista laitokselle 4000 euroa. Päätökset: - Projektissa kehitettävän sovelluksen tavoitevalmistumisajaksi asetettiin joulukuun alku ja projektin tavoitetuotokseksi toimiva prototyyppi yhdestä tai useammasta parannetusta käyttöliittymästä. - Mahdollisen käytettävyystutkimuksen aikataulua ei sidota projektin aikatauluun, mutta projektista varataan työtunteja tutkimuksen tuloksiin tutustumista varten. 7. Sovitaan alustavasti käytettävistä työkaluista (ohjelmointityökalut sekä -kieli, dokumentointivälineet) Teknisessä toteutuksessa käytetään Korpissa käytössä olevia tekniikoita, joita ovat JSP (Java Server Pages) ja PostgreSQL-tietokanta. Kehitystyökaluina käytössä on SVN (Subversion) versionhallintaan, Bugzilla bugien ja tehtävien hallintaan ja Trac-ohjelmiston wiki-osio dokumentaation hallintaan. Tracia ei käytetä bugien hallintaan, vaikka tämä olisikin mahdollista. Maunu Tuomainen avustaa projektiryhmää testipalvelimen asennuksessa. Palvelin voi olla joko jollakin nykyisistä työasemista tai tarvittaessa erillisellä koneella. Kehitysympäristönä Eclipse oli kaikille ryhmän jäsenille jossain määrin tuttu ja parhaiten tuettu, mutta kehitysympäristön valinta jätettiin ryhmän päätettäväksi. Projektin suunnitteluun ja raportointiin liittyvät dokumentit laaditaan joko LaTeXilla tai OpenOffice.orgilla. Ryhmä kirjaa havaitsemansa käytettävyysongelmat Wikiin. Päätökset: - Dokumentaatio laaditaan ensisijaisesti Wikissä, LaTeXia tai OpenOffice.orgia käytetään ainoastaan projektisuunnitelman ja -raportin tekemiseen. 8. Sovitaan käytettävästä prosessimallista Keskusteltiin prosessimallista. Ryhmällä ei ollut tämän suhteen omia ehdotuksia. Perttu Lähdesmäki toivoi, ettei ryhmän tarvitsisi samanaikaisesti työstää useaa Korpin osiota. Keskustelussa todettiin, että kalenteriosion muokkaaminen kannattaa aloittaa ennen opetusryhmien hallintaa, sillä se on teknisesti yksinkertaisempi. Tähän ei kuitenkaan kannata pysähtyä liian pitkäksi aikaa, jotta opetusryhmien hallintaankin jää projektin puitteissa aikaa riittävästi. Joissain kohdissa projektiryhmän kannattaa jakaa kehityskohteita ryhmän jäsenten kesken, jotta työaika saadaan tehokkaasti käytetyksi. Päätökset: - Suunnitteluvaihe viedään läpi iteratiivisesti, aloittaen opetusryhmien hallinnasta. - Toteutus aloitetaan kalenterista. 9. Sovitaan katselmoitavista tuloksista ja katselmointien alustavista ajankohdista Useiden osallistujien toiveena oli, että katselmoinnit suoritetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ongelmatilanteissa ryhmä voi esittää kysymyksiä esimerkiksi sähköpostitse tai IRC-kanavan #korppi kautta mielellään jo ennen varsinaisia katselmointeja. Päätökset: - Lähdekoodeille järjestetään erilliset katselmoinnit, muut tuotokset katselmoidaan palaverien yhteydessä. 10. Selvitetään projektin tilat, projektipäällikkö, henkilöiden yhteystiedot ja projektin akronyymi Tiedot projektin käytössä olevista tiloista sekä projektiryhmän nimet ja yhteystiedot jaettiin osallistujille erillisellä paperilla. Päätökset: - Projektipäälliköksi valittiin Perttu Lähdesmäki ja varaprojektipäälliköksi Harri Pitkänen. - Projektin akronyymiksi valittiin Koskelo. - Koko projektiorganisaation viestintää varten perustetaan sähköpostilista koskelo@korppi.jyu.fi ja jäsenten, ohjaajien ja Korppi-kehittäjien välistä teknistä viestintää varten sähköpostilista koskelo_opetus@korppi.jyu.fi. 11. Sovitaan osallistujien seuraavista tehtävistä Sovitut tehtävät löytyvät pöytäkirjan lopusta omasta kappaleestaan. 12. Muut esille tulleet asiat Osallistujilla ei ollut muita asioita kokouksessa käsiteltäviksi. 13. Sovitaan seuraavan palaverin aika ja paikka Seuraava palaveri järjestetään sovellusprojektien kokoustilassa AgC223.1 torstaina 27.9. kello 8.30. Viikottainen vakioaika palavereille sovitaan tulevissa palavereissa. 14. Kokouksen päättäminen Perttu Lähdesmäki päätti kokouksen kello 16.15. Jaettu materiaali - Projektin jäsenten yhteystietomoniste Osallistujien seuraavat tehtävät - Projektiryhmä: * Opetusryhmien hallintaan ja kalenteriin liittyvien kehitysideoiden tuottaminen ja kirjaaminen * JSP-ohjelmointiin tutustuminen - Pauli Kujala: * Käyttöoikeudet projektiryhmälle versionhallintaan (Subversion) sekä wikiin ja mahdollisiin muihin tarpeellisiin kohteisiin - Jukka-Pekka Santanen: * Postituslistojen perustaminen - Maunu Tuomainen: * Korppi- ja JSP-perehdytyksen järjestäminen * Kehitysympäristö, tietokanta ja Tomcat projektiryhmän koneille, jos ei ole jo valmiiksi asennettuna - Merja Ruuska: * Korpin käytettävyydestä mahdollisesti tehtävän pro gradu -tutkimuksen tilanteen selvittäminen - Ajax-perehdytyksen järjestämisestä (järjestäjänä Niko Kotilainen tai Vesa Lappalainen) sovitaan seuraavassa palaverissa.