Koskikara
Jyväskylän yliopisto, Sovellusprojekti
WWW-pohjainen kyselyjen hallinta- ja analysointisovellus
Aika: Perjantai 17.10.2003 klo. 8.33-10.45
Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora 2. krs. Agc 223.1
Läsnäolijat:
Antti Auer
Eija Ihanainen
Vesa Lappalainen
Pekka Moisio Puheenjohtaja
Aapo Mäkinen Sihteeri
Jari Rantamäki
Jukka-Pekka Santanen
Teemu Vähä-Ruka
Pekka Moiso avasi kokouksen.
Puheenjohtajaksi valittiin Pekka Moisio ja sihteeriksi Aapo Mäkinen
Pekka esitteli projektiryhmän jäsenten ajankäytön. Villen ajankäyttöinformaatiota ei ollut saatavilla, koska hän on lomalla. Harrin ajankäyttö on ollut tavallista vähäisempää viimeaikoina johtuen flunssasta.
Aikaa on käytetty paljon dokumentointiin, tulevaisuudessa painopiste siirtyy ohjelmointiin.
Päätökset:
-Ajankäyttövihkot hyväksyttiin.
Pöytäkirjassa mainitut tehtävät projektiorganisaation jäsenten osalta on tehty. Projektirymän tietokoneisiin lisätty muistia.
Päätökset:
-Toisen projektipalaverin pöytäkirja hyväksyttiin.
Kolmannen projektipalaverin päätösten perusteella vaatimusmäärittely on päivitetty vastaamaan kolmannessa projektipalaverissa tehtyjä tarkennuksia.
Kolmannen projektipalaverin päätösten perusteella projektiryhmä tutustui Oulun yliopiston sähkötekniikan osaston kurssipalautejärjestelmään < http://www.ee.oulu.fi/kurssipalaute/choosefeedback.php >. Tutustuminen nosti esille idean pylväsdiagrammien toteuttamisesta venyttelemällä - gif kuvia. Todettiin että kyseinen järjestelmä eroaa Korppi-järjestelmästä: Oulun järjestelmässä ei nimittäin ole käyttäjien autentikointia. Myös ko. järjestelmässä on palautetta enemmän vain muutamassa kurssissa. Arveltiin että kurssien osanottajien lukumäärä saattaa osittain vaikuttaa asiaan.
Päätokset:
-Kolmannen projektipalaverin pöytäkirjan hyväksyminen siirrettiin seuraavaan projektipalaveriin.
Palaverissa kerrottiin mitä on projektiryhmä saanut aikaiseksi:
- Julkisuusprosessia on tarkennettu ja se on lisätty vaatimusmäärittelyyn.
- Kopiointiprosessi on lisätty vaatimusmäärittelyyn.
- Vaatimusmäärittely ja projektisuunnitelma on korjattu Santasen palautteen perusteella.
- Käyttöliittymää on alustavasti mallinnettu.
- Sovelluskehitystyökaluihin (Borland JBuilder) on tutustuttu.
- Projektiryhmä ei ole tutustunut dokumenttiin “Selaimet ja Korppi”. Projektiryhmän on tehtävä tämä seuraavaan projektipalaveriin mennessä.
Vaatimusmäärittelyyn on tehty kosolti muutoksia useiden korjauksien tuloksena.
-Käyttöoikeuksia on tarkennettu.
-Kyselyn uudelleenkäyttöä on määritelty jonkun verran.
-Virallistamisesta on laadittu prosessikuvaus.
-Analysointityökaluun toteutetaan avointen vastausten esittäminen, sekä pylväs- ja piirakkadiagrammit. Viivagraafi implementoidaan, jos se on aikataulun puitteissa mahdollista.
Vesa kyseenalaisti vaatimusmäärittelyssä rajatut tiedon esittämistyypit tiettyä kysymystyyppiä kohden. Hän ehdotti että oletuksena jokaiseen kysymykseen kävisivät kaikki esittämistyypit. Poissulkemisperiaatteella voitaisiin rajata pois esitystyypit, jotka eivät kyseiseen kysymystyyppiin sovi.
Todettiin Pekka Penttisen sähköpostista, että taulukointi on yleinen tapaa esittää numeerista dataa analyyseissä. Huomioitiin että myös Eijan projektiryhmälle antamassa teoksessa “joustava siirtyminen” on myös tukeuduttu taulukointiin tiedon esittämisessä.
Päätökset:
-Vaatimusmäärittely vielä kaipaa hiomista palaverissa todettujen asioiden osalta.
-Vaatimusmäärittelyyn lisättävä tiedonesittämistapoja eri kysymystyyppeihin.
Tilaajan edustajat esittivät että kyselynhakusivulla olisi oltava hakuehto organisaation kyselyitä kuten tiedekunta, laitos, avoin yliopisto tai yliopisto perusteella. Kyselyt pitäisi pystyä luokittelemaan kuten kurssikysely, tilaisuuskysely, laitoksen henkilöstön tai kehityskysely. Käyttäjän tulisi pystyä valitsemaan valitsee kyselynluomistapahtumassa alasvetolistasta sopivan kyselytyypin. Tämä ei ole Kottarainen-sovelluksessa mahdollista. Esitettiin että on ryhdyttävä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Myöhemmin palaverissa tuli ilmi myös tarve määritellä kyselyn organisaatio kyselyä luotaessa, joten tämä tulisi myös lisätä metatiedoksi tietokantaan.
Kyselyn otsikolle on oltava oma hakukenttä. Antti esitti, että pitäisi olla mahdollista hakea monesta metatiedosta yhtäaikaa. Tähän ehdotettiin listbox- tai checkbox-tyypistä www-lomakeratkaisua. Eijan mielestä olisi parasta, jos heti ensimmäisenä hakusivulla olisi haettavan kyselytyypin valinta.
Santanen ehdotti, että käyttäjälle aluksi tarjottaisiin yksinkertaista hakua, joka sai tukea muilta tilaajan edustajilta. Vesa huomautti, että tässä yksinkertaistetussa hakumahdollisuudessa käyttäjälle tarjottaisiin vain avainsanahaku ja kyselytyypin määrittely haun ehtona. Tarkempi haku olisi linkkinä yksinkertaisen haun sivulta.
Keskustelujen perusteella syntyi hakusivulla malli jossa ensimmäisellä välisivulla on yksinkertaistettuhaku. Siinä on ensin syöttökenttälaatikko, jonka sanoja haetaan kyselyiden otsikoista ja kyselyiden avainsanoista. Syöttökenttälaatikon alapuolella määritellään haetaanko käyttäjän yksityisistä kyselyistä (valintaruutu tyyppinen ratkaisu). Seuraavaksi sivulla määritellään, minkä laitoksen kyseilyitä haetaan ja haetaanko virallisia vai epävirallisia. Tässä virallinen kysely on oletus. Laitoksen vallinnan jälkeen valitaan tiedekunta tai muu organisaatio, myös tässä määritetään virallinen tai virallinen kysely. Lopulta sivulla on valintaruudut yliopiston kyselyille ja vaihtoehto "kaikki" joka kirjaimellisesti kohdistaa haun kaikkiin käyttäjän ulottuvilla oleviin kyseilyihin. Aivan lopuksi sivulla ovat painikkeet "Hae" ja 'Tyhjennä".
Tarkennetun haun sivulla voidaan hakua tarkentaa määrittelemällä haettavat kyselytyypit, aikavälin sekä metatiedot. Eija ehdotti vielä lopuksi kolmatta, entistä rajoitetumpaa hakuvaihtoehtoa, jossa olisi pelkästään hakusana ja valintaruudut yksityisille ja laitoksen kyselyille.
Keskusteluissa huomattiin, että nykyisellään Kottarainen-sovelluksessa olevat julkaisuasteet kyselyille ovat liian epämääräiset ja rajoittuneet. Sovittiin uusista julkaisuaseista: oma henkilökohtainen (ei näy muille), oma julkinen (näkyy muille), laitostaso (virallinen tai epävirallinen), tiedekunta (virallinen tai epävirallinen), sekä yliopisto. Organisaatio julkaisuasteeltaan rinnastetaan tiedekuntaan.
Keskusteltiin kyselyn virallistamisprosessista. Jos kysely on virallinen, voiko sitä muuttaa? Pohdittiin, pitäisikö virallisen kyselyn muokkaaminen estää tai menettääkö kysely virallisen statuksensa, jos sitä muokataan. Pohdittiin myös sitä miten virallisen kyselyn sisältöä em. tapauksissa kontrolloidaan. Todettiin, että virallistamisessa tiukempi linja on parempi kuin liberaalimpi, koska tiukempaa on helpompi löysentää kuin päinvastoin teknisen järjestelmän toteutuksen näkökohdasta.
Pohdittiin, mitä nähdään, kun haetaan virallisia kyselyjä. Jari pelkäsi että saadaan hirvittävän pitkä lista kaikista kyselyistä, joissa on käytetty virallista kyselypohjaa. Eija totesi, että virallisten kyselyjen haku mahdollisine tarkentavine ehtoineen löytyisi tarkennetusta hausta. Virallistamisprosessista oltiin sitä mieltä, että kysely saa statuksen "epävirallinen" kunnes virallistamisesta vastaava henkilö on käsitellyt virallistamispyynnön. Tämän tekee organisaation virallisesti hyväksymä henkilö. Santanen heitti kommentin että tarvitaanko virallisia kysylyitä ollenkaan.
Kyselyn julkaisuaste herätti keskustelua. Kuka valitsee julkaisuasteen? Miten kontrolloidaan käyttäjän valitsemaa julkaisuastetta? Kuka määrää mihin julkaisuasteeseen käyttäjällä on oikeus määrittää kyselynsä?
Tutkittiin pedagogista muistipankkia esimerkkinä hakuehtojen esittämiselle. Kyseisessä haussa on useita valintalista-tyyppisiä elementtejä, joilla voidaan rajata hakua tehokkaasti.
Keskusteltiin esitetäänkö järjestelmässä kyselyn laatijan nimi, kun kysely, kysymysryhmä tai kysymys on määritetty julkaisuarvoltaan pankissa yleiseksi.
Vesa huomautti, että kun käyttäjä tulee hakusivulle kyselyn rakennenäkymästä hakeakseen kohteita kyselyynsä, niin hakukohteena kyselyt pitää ottaa pois, koska kyselyyn ei ole mahdollista liittää kyselyitä Kottarainen-sovelluksen rajoitteista johtuen.
-Projektiryhmä muokkaa käyttöliittymää vastaamaan palaverissa käytyjä keskusteluja.
-Kyselyiden luomisprosessiin lisätään organisaation valinta sekä julkaisuasteita tarkennetaan ja muokataan.
-Kokouksen osanottajat miettivät virallistamisprosessia.
Pekka kävi projektisuunnitelman nopeasti läpi.
Santanen huomautti, että sovellussuunnitelman "deadline" marraskuun puolivälissä on aika myöhä. Projektiryhmän johtaja Harri ilmoitti että määräaikaa siirretään aikaisemmiksi. sovellussuunnitelman uusi määräaika on 7.11.2003.
Ohjelmointiosio on jaettava pienempiin tehtäväkokonaisuuksiin.
Teemu huomautti että perehdytys Kottarainen-sovelluksen lähkekoodiin ja tietokantaan voisi olla paikallaan.
Päätökset:
-Projektiryhmä korjaa aikatauluun sovellussuunnitelman aikataulun.
-Projektiryhmä jakaa ohjelmointiosion pienempiin tehtäväkokonaisuuksiin.
-Teemu pitää projektiryhmälle oppitunnin aiheesta Kottarainen-sovelluksen tietokanta ja lähdekoodi.
Projektiryhmä:
-Viimeistelee vaatimusmäärittelyn.
-Viimeistelee projektisuunnitelman.
-Jatkaa sovellussuunnitelman tekemistä.
-Muuttaa käyttälliittymämallit vastaamaan palaverissa tehtyjä päätöksiä.
-Aikaistaa sovellussuunnitelman määräaikaa.
-Miettii virallistamisprosessia.
-Jakaa ohjelmointiosion pienempiin osa-alueisiin.
-Pistää postia Pekka Penttiselle vaatimusmäärittelystä ja projektipalaveripöytäkirjasta.
Tilaajat:
-Pohtivat virallistamisprosessia.
Lappalainen:
-Kyselee sähköpostilla Oulun yliopiston kurssipalautejärjestelmästä.
Teemu:
-Pitää projektiryhmälle oppitunnin aiheesta Kottarainen-sovelluksen tietokanta ja lähdekoodi.
Seuraava palaveri on torstaina 23.10.2003. klo 8.15 AgC223.1.
Kokous päättyi klo.10.45.