Seitsemäs projektipalaveri, pöytäkirja
Torstai 20.3.2003 8.40-10.44
Jyväskylän yliopisto, AgoraC 223.1
Sampsa
Lintunen
-
puheenjohtaja
Teemu
Vähä-Ruka
-
sihteeri (poistui 10.08)
Tiina
Pöyhönen
Timo
Ylönen
Jussi
Mäkinen
(saapui
8.56) (poistui 10.20)
Jukka-Pekka
Santanen
Vesa
Lappalainen
Jari
Rantamäki
(poistui
10.42)
Antti
Auer
(saapui
8.48) (poistui 10.40)
Eija
Ihanainen
Puheenjohtaja avasi palaverin. Vesa Lappalainen tiedusteli, joko kaikki projektiryhmän käyttämät sovellukset ovat toiminnassa. Windows- koneissa NetBeans:ien tietokannoissa oli vielä ongelmia, joten Lappalainen otti Tapani Tarvaiseen yhteyttä ja pyysi että Jussi Mäkinen saisi Windows-koneille järjestelmänvalvojan oikeudet.
Päätös: Jussi Mäkinen pyytää itselleen järjestelmänvalvojan oikeudet Windows-koneille.
Hyväksyttiin ajankäyttövihkot.
Hyväksyttiin pöytäkirja ilman muutoksia.
Sampsa Lintunen oli siirtänyt ajankäyttövihkon. Ajankäyttövihkoon ja työlistaan on linkki Kottaraisen kotisivulta http://kotka.it.jyu.fi/kottarainen. Käyttäjätunnuksen ja salasanan saa pyytämällä Lintuselta.
Tunnuksia ei ole vielä pyydetty, kirjataan tämä tehtäväksi seuraavaan tehtävälistaan.
Päätös: Pyydetään opiskelijatunnukset Optimaan
Jukka-Pekka Santanen ei ollut ehtinyt lähettää sopimusta, mutta se oli hyväksytty hallinnolla. Santanen lähettää sopimuksen.
Päätös: Santanen lähettää valmiin projektisopimuksen Anu Mustoselle ja Tarja Vänskä-Kauhaselle.
Lintunen oli tutustunut Dublin Core:n määrityksiin ja lisännyt osan vaatimusmäärittelyyn. Hän sanoi, että lisää metatiedon tyyppejä voidaan lisätä myöhemmässä vaiheessa, kun sovellus hahmottuu tarkemmin.
Päätös: Metatietoja täydennetään myöhemmin.
Edellisen palaverin kohdan 6.1. huomiot oli lisätty sovellussuunnitelmaan.
Molemmista oli päivitetty uudet versiot WWW:iin ja linkit näihin toimitettu sähköpostilistalle.
Projektisopimus oli toimitettu, mutta tulostetuksi oli vahingossa tullut väärä versio. Näin ollen palaverin aikana tehtiin uusi versio, johon korjattiin OPLAA! hankkeen kirjoitusasu ja laitettiin uudestaan tulostumaan. Tulostus meni epähuomiossa mikroluokkaan, josta Timo Ylönen sitten kirmaisi hakemassa sopimukset allekirjoitettavaksi.
Lintunen oli päivittänyt tietokantakaaviota, mutta tallennuksessa oli tullut ongelmia, jolloin koko työhakemistoon pääsy oli estynyt. Näin ollen uutta versiota ei ollut esittää.
Lappalainen antoi ohjeen, että työt tulee aina tehdä lokaalilla levyllä ja siirtää aina päivittyneet versiot verkkolevylle. Verkkolevyä ei siis koskaan tule käyttää työlevynä!
Päätös: Tulevissa työtehtävissä toteutetaan Lappalaisen ehdottamaa työtapaa.
Santanen oli hankkinut monisteen ja antoi sen ryhmälle. Monisteen lisäksi jaettiin Korppi styleguide -dokumentti. Lappalainen käski pyytää Korpin koodausohjetta osoitteesta korppiadmin@korppi.jyu.fi ja kysyä samalla löytyykö styleguide -dokumentista uudempaa versiota.
Päätös: Ryhmä tutustuu Korpin uusimpaan styleguideen ja koodausohjeeseen.
Tulostetut projektisopimukset allekirjoitettiin paikalla olevien osalta. Santanen toimittaa sopimukset eteenpäin.
Päätös: Santanen kierrättää projektisopimukset niillä henkilöillä, joiden allekirjoitus sopimuksesta vielä puuttuu.
Projektisuunnitelmasta käytiin läpi lähinnä aikataulua. Lisää palautetta on luvassa myöhemmin. Mäkinen tarkensi demon valmistumispäivää niin, että siihen mennessä voisi olla valmiina testikysely, jonka vastaukset menevät tietokantaan. Tähdennettiin, että mitä enemmän demossa on mietitty valmiiksi, sen vähemmän varsinaiseen toteutukseen jää mietiskeltävää.
Mietittiin, mitä tehdään, jos sovellus ei valmistu ajoissa. Asiasta ei kuitenkaan tehty sen kummempaa päätöstä, mutta varmistetaan, että se tulee merkittyä riskienhallintaan.
Santanen kyseli, osataanko toteutusvaihetta jakaa eri osakokonaisuuksiin. Nämä osat voisi kirjata projektisuunnitelmaan ja tarkistaa projektin päätteeksi, miten niissä on onnistuttu pysymään. Tehtävien jakamisesta kehotettiin keskustelemaan projektiryhmän sisällä ja projektipäällikkö toimii sovittelijana mahdollisissa ristiriitatilanteissa. Osakokonaisuuksiin jakaminen ei kuitenkaan tarkoittaisi, etteikö työnjakoa voisi muuttaa myöhemmin. Santanen kysyi lisäksi, miten tehtävien jaossa on tähän saakka toimittu. Timo Ylönen vastasi, että tehtäviä on jaettu aina yksi yhdelle ryhmän jäsenelle, mutta ollaan ottamassa käyttöön työtapaa, jossa tehtäviä kierrätetään ja tehdään tiimeissä. Näin saadaan paremmin useamman henkilön näkökulma asioihin. Santanen muistutti, että tehtäviä on pakkokin jakaa yksittäisille ryhmäläisille, sillä jos kaksi ihmistä tekee samaa työtä saman koneen ääressä, tuhlataan arvokasta työaikaa.
Auer tähdensi, että kuvassa 1 (Kottarainen-sovelluksen suhde muihin järjestelmiin) Optima ei ole ainoa järjestelmä, johon XML-kuvauksilla tehtyjä osioita voidaan siirtää, vaan ainoastaan esimerkki sellaisesta. Kuvaa luvattiin muokata paremmin todellisuutta vastaavaksi.
Päätös: Demon valmistumispäivään mennessä voisi olla valmiina testikysely, jonka vastaukset menevät kantaan. Jaetaan toteutusvaihetta osiin ja keskustellaan työtehtävien jakamisesta. Lisätään "suhde muihin järjestelmiin"-kuvaan Auerin haluama muutos.
Antti Auer sanoi, että vaatimusmäärittely on tavoitteen ja laajennettavuuden osalta kunnossa, mutta oikeuspuolella on puutteita. Auer huomautti myös, että kyselyn tuloksina saaduista tiedoista käytettävä palaute-sana olisi hyvä korvata aineisto-sanalla. Lintunen vastasi kyselyiden vastaamisen oikeuspuolesta, että asioita on vaikea hahmottaa ennen kuin tilanne on edessä. Jussi Mäkinen ehdotti, että tehdään kyselyille käyttöoikeusluokka, joka voisi aluksi palauttaa vain "Ok"- tuloksen, eli kaikki voisivat vastata kyselyihin.
Santanen nosti esiin kaksi asiaa, joihin halusi lisäselvennystä: Ensiksi, miten määritellään, ketkä saavat vastata kyselyyn, koska tavoite olisi kuitenkin toteuttaa muitakin kyselyjä kuin vain kurssikyselyjä. Lintunen oli sitä mieltä, että aina on luotava jonkinlainen ryhmä vastausoikeuden määrittämistä varten, tai sitten kyselyyn saa vastata kuka tahansa. Jonkinlainen tarkastus pitäisi kuitenkin olla väärinkäytön estämiseksi. Santanen korosti, ettei tämän projektin puitteissa välttämättä ehditä kovin monimutkaista tarkistusta tekemään. Lappalainen huomautti, että jokainen voi tehdä Korppiin käyttäjätunnuksen, jos haluaa päästä vastaamaan kyselyyn.
Toinen Santasen tiedustelema asia oli se, miten tietokannasta voidaan hakea sinne talletettuja tietoja, kuten esimerkiksi vastauksia tai kommentteja yksittäisiin kysymyksiin, kun tähän saakka ollaan pohdittu vain kysymysten hakemista kannasta. Mäkisen mukaan tätä olisi hyvä pohtia myöhemmässä vaiheessa. Lappalainen sanoi, että Korpilla voi jo nykyään toteuttaa tällaisia hakuja. Päätettiin pitää kyselyn ja yksittäisen kysymyksen haku eri asioina vielä tässä vaiheessa. Vastauksia puolestaan voidaan hakea tietyn kyselyn perusteella.
Tiina Pöyhönen kysyi, onko kenellä tahansa mahdollisuus tallettaa kysymyksiä pankkiin. Asiasta käytiin tiukkaa keskustelua, jossa lähes jokaisella oli oma mielipiteensä asiasta. Vaihtoehtona esitettiin esimerkiksi erilaisia käyttäjätasoja. Alemmalla käyttäjätasolla varustettu ihminen voisi luoda kyselyjä pankista ottamiensa kysymyksien perusteella. Korkeammalla käyttäjätasolla olisi oikeus sitten jopa luoda itse kysymyksiä pankkiin. Heiltä tulisi alempien käyttäjätason laatijoiden pyytää kysymyksien lisäämistä tarvittaessa. Lappalainen huomautti tietyin esimerkein, että liika käyttöoikeuksien rajoittaminen aiheuttaa vain ongelmia. Päätös jäi hieman keskustelun tasolle, mutta ajatuksena oli, että jokainen jolla on oikeus tehdä kyselyjä, voi tehdä myös omia kysymyksiä. Se, että julkaistaanko niitä pankkiin, jäi hieman epäselväksi. Kyselyä julkaistaessa tulee lisäksi luovuttaa oikeudet kysymyksiin. Puhuttiin tässä kohden jopa lisenssisopimus-tyyppisestä ratkaisusta niin, että käyttäjälle varmasti tulee selväksi kyselyiden ja kysymysten tekijänoikeuksista luopuminen.
Pöyhönen uteli vielä, että kun Kottaraisessa muokataan henkilötietoja, niin muuttuvatko ne Korppiin automaattisesti. Santanen ehdotti, että tiedot tulisivat automaattisesti pelkästään näkyviin, eikä niitä pystyisi Kottaraisessa muuttamaan. Henkilötiedot-osion vieressä lomakkeella voisi olla linkki, josta pääsisi suoraan Korpin muokkaussivulle.
Päätökset: Korpista otettujen henkilötietojen muokkaamista ei sallita sovelluksessa. Kaikki kyselynlaatijat saavat tehdä myös kysymyksiä.
Jussi Mäkinen pyysi dokumenteista yhden html-sivun versioita. Santanen lisäsi, että dokumentit voisivat olla verkossa saatavilla myös RTF-muotoisina, koska hänen tarvitsee kuitenkin tarkastella dokumenttien tyyliäkin.
Jari Rantamäki oli kysellyt projektin jatkokehittämiseen rahoitusta ja lähettänyt poimintoja Kottaraisen vaatimusmäärittelystä rahoituksesta päättävälle taholle. Rantamäen mukaan Kottarainen ei täysin istu tarvittaviin raameihin, mutta tällaiselle sovellukselle on kuitenkin monessa paikassa tarvetta. Lappalainen kehotti Rantamäkeä informoimaan tarvitsijoita siitä, että käyvät kertomassa ideoitaan. Lappalainen kuitenkin korosti, että sovellus tehdään ensisijaisesti toimimaan Korpin kanssa, eikä sitä tämän projektin puitteissa lähdetä väkisin irrottamaan.
Rantamäki kertoi myös 19.-20.5. järjestettävästä Pedaforumin kevätpäivästä, joka voisi olla hyvä paikka esitellä ja kehua sovellusta.
Lappalainen halusi Kottaraisen WWW-sivulle lyhyttä kuvausta projektista ja lisäksi erillistä esittelysivua, jossa kerrotaan tarkemmin projektin tavoitteesta.
Santaselle annettiin tehtäväksi tiedottaa tiedekuntaan projektista.
Haastatteluyhteenvedosta heränneessä keskustelussa kävi ilmi, että monet haastatelluista pelkäsivät verkossa olevan kyselyjärjestelmän jäävän käyttämättä ja palautteen saamatta. Ynnän (matematiikan, tietotekniikan ja fysiikan ainejärjestö) edustajat ehdottivat tähän ratkaisuksi ainakin WWW-ratkaisuun siirtymävaiheen aikana molempien tapojen käytön. Eli, että paperikeräämistä ei heti hyljättäisi kokonaan käytöstä. Näin ollen joillekin ihmisille olisi annettava oikeudet syöttää paperilla saatu palaute järjestelmään, eli heille olisi sallittava useampaan kertaan kyselyyn vastaaminen. Tähän liittyen Lappalainen kyseli kyselyiden PDF- tulostuksen perään ja Lintunen kertoi asian olevan jo vaatimusmäärittelyssä.
Päätökset: Dokumenteista WWW:iin myös yhden sivun versiot, sekä RTF:t, pääsivulle lyhyt kuvaus projektista ja lisäksi erillinen esittelysivu. Sovelluksen kyselyt on voitava tulostaa, eli ne on saatettava PDF-muotoon. Santanen tiedottaa tiedekuntaan projektista.
Puheenjohtaja päätti palaverin. Sovittiin seuraavan palaverin ajaksi torstai 27.3 klo 8.15.
Liite: Seitsemännessä projektipalaverissa laadittu tehtävälista