OptiLift -Sovellusprojektin palaveri Aika: 25.3.2004 klo 10:09 – 11:20 Paikka: Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU), Rautpohjankatu 6 40700 Jyväskylä Läsnä: - Markus Inkeroinen - Tapani Keränen - Lauri Laasala, sihteeri - Olli Lukkarinen - Ville Räisänen, puheenjohtaja - Vesa Tanhua-Tyrkkö - Ville Tirronen - Risto Toivonen Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Puheenjohtajana toiminut Ville Räisänen avasi kokouksen kello 10:09. 2. Ajankäyttöraporttien esittäminen Projektiryhmä esitti Markus Inkeroiselle ajankäyttöraportit siihen mennessä projektin osa-alueisiin käytetyistä tunneista sekä edellisen viikon tunneista. Inkeroinen selvitti tilaajalle, että projektiin on käytetty aikaa noin 130 tuntia henkilöä kohden. 3. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin. 4. Edellisen kokouksen pöytäkirja Puheenjohtaja kävi lyhyesti läpi edellisen kokouksen pöytäkirjan. Kohtia, joista keskusteltiin: - Markus Inkeroinen kehotti lisäämään päätöksiin edellisen pöytäkirjan hyväksymisen. - Lauri Laasala kysyi, sopiiko tilaajalle vaatimusmäärittelyyn tehty muutos, jossa keskitehon laskeminen oli lisätty heti virheenkorjauksen jälkeiseksi kohdaksi. Tämä sopi tilaajalle. Edellisessä palaverissa sovittujen tehtävien tilanne: - Risto Toivonen oli toimittanut kuvaajien piirtoon tarkoitetut aliohjelmat projektiryhmälle. - Tilaaja oli tutustunut prototyyppiin. - Keskiteho oli lisätty vaatimusmäärittelyyn. - Prototyyppiin oli tehty edellisessä kokouksessa esille nousseita muutoksia. - Opponointiin oli valmistauduttu ja opponointitilaisuus oli pidetty edellisen viikon perjantaina 19.3.2004. - Sovellussuunnitelmaa oli valmisteltu, se ei ollut ihan valmis, mutta kuitenkin hyvässä vaiheessa. Päätökset: - Edellisen pöytäkirjan hyväksyminen lisätään päätöksiin. - Pöytäkirja hyväksyttiin esitetyllä muutoksella. 5. Sovellussuunnitelman läpikäynti Ville Räisänen esitteli sovellussuunnitelmasta version 0.8. Hän mainitsi, että suunnitelmasta on tehty uusia versioita lähes päivittäin ja että kaikki eivät välttämättä ole tutustuneet tähän versioon. Ville Räisänen kysyi tekniseltä ohjaajalta, kannattaako MDI-tekniikkaa käyttää sovelluksen toteutuksesssa. Ville Tirronen vastasi tähän, että tällä tekniikalla voi ohjelmoida monella tavalla ja se voi toimia hyvin huonostikin. Esimerkiksi ikkunoiden liukuminen toistensa päälle voi hämmentää käyttäjää. Ville Räisänen mainitsi, että MDI- tekniikan käytöstä sovelluksessa ei ole vielä päätetty. Ville Räisänen esitteli sovelluksessa tehtävän kalibroinnin toimintaperiaatetta. Tapani Keränen kysyi, riittääkö kalibrointiin kaksi pistettä. Hänen mielestään siihen on otettava useampi piste, joko neljä pistettä tai vähintään kalibrointi erikseen sekä pysty- että vaakatasossa. Tapani Keränen ehdotti korjauksia käyttöliittymän teksteihin. Noston laji muutetaan noston tekniikaksi ja vastaavasti englanniksi lift type muutettaan lift technique. Lisäksi weights muutetaan sanaksi weight ja lifts comparison sanoiksi lift comparison. Markus Inkeroinen kysyi muuttujataulukon arvoihin liittyen, voisiko käyttäjä valita suorituksesta kohdan, johon suorituksen vaiheita verrataan. Tapani Keränen vastasi, että käyttäjä voisi valita vapaasti vaiheen alun ja lopun ja taulukossa näkyisi niiden erotuksen lisäksi keskiarvo valitulta väliltä. Ville Räisänen kysyi suoritusten vertailuun liittyen, pitääkö vertailtavien suoritusten olla tekniikaltaan samoja, eli pitääkö pystyä vertailemaan esimerkiksi penkkipunnerrusta ja työntöä. Tapani Keränen sanoi, että 99 % vertailuista tullaan varmasti tekemään samalla tekniikalla tehdyistä suorituksista, mutta sovellukseen voisi jättää mahdollisuuden myöskin erilaisten tekniikoiden vertailuille. Ville Tirronen kysyi luokkakaavioita esiteltäessä, näyttääkö toteutus yhtään luokkakaavion mukaiselta. Projektiryhmän mielestä toteutuksessa on aika hyvin pysytty suunnitelluissa luokissa. Ville Räisänen kysyi, voidaanko Resizer-komponenttia käyttää sovelluksen toteutuksessa. Risto Toivosen mukaan sen käyttäminen sopii tilaajalle ja Räisänen ehdotti, että se kopioidaan tilaajalle tutustuttavaksi. Seuraavaksi keskusteltiin Vesa Tanhua-Tyrkön tekemän ExtendedListBox-komponentin käytöstä. Markus Inkeroinen sanoi, että asiasta on tehtävä oikeuksiensiirtosopimus tilaajan kanssa ja oikeudet siirretään nimenomaan tilaajalle eikä projektiryhmälle, kuten sovellussuunnitelmassa oli mainittu. Hän lupasi hankkia valmiin pohjan oikeuksiensiirtosopimuksesta ja muistutti millaisista oikeuksista sopimuksen tekemisellä luovutaan. Ville Räisänen kysyi tiedostojen tallennukseen liittyvistä tiedoston nimistä. Siinä oli ongelma samana päivänä suoritettujen harjoitusten tiedostojen tallennuksessa. Lauri Laasala ehdotti, että samana päivänä tehtävissä harjoituksissa suoritusten juoksevaa numerointia jatkettaisiin edellisestä. Markus Inkeroisen mielestä tämä olisi hyvä ratkaisu siinäkin tapauksessa, että harjoitus joudutaan jostain syystä keskeyttämään ja suoritusten numerointi ei alkaisi aina alusta. Ville Räisänen kysyi tilaajalta liikeratatiedoston BAL-päätteen käyttötarkoitusta. Risto Toivonen selvensi sitä kertomalla, että pääte on sopiva tasapainokuvaajien piirtoon käytettävän ohjelman kanssa. Olli Lukkarinen kävi läpi sovellussuunnitelman lukua 8. Analyysi. Hän esitteli siinä esiintyviä virhemuuttujia sekä niiden laskentatapaa ja kaavoja. Hän kertoi myös, että sovellussuunnitelmaan on tekeillä esimerkkilaskut virhemuuttujista. Lisäksi hän kysyi, miten tärkeää virheiden laskeminen yleensä on, jos ne eivät näy käyttäjälle. Tapani Keränen vastasi tähän, että käyttäjälle on mainittava, kuinka luotettava tulos on, esimerkiksi kuinka monen desimaalin virhe tuloksissa voi olla. Tähän liittyen hän muistutti vielä kalibroinnin suorittamisen tärkeydestä sekä pysty- että vaakasuunnassa, sillä kamera voi olla esimerkiksi vinossa. Markus Inkeroinen kysyi, vaatiiko kalibroinnin toteutus omia luokkia. Olli Lukkarinen vastasi, ettei vaadi, vaan se toteutetaan Tgrabber-luokan yhteteen. Seuraavaksi Markus Inkeroinen varmisti, onko kaikki vaatimukset otettu huomioon sovellussuunnitelmassa. Lisäksi hän ehdotti, että katsotaan suunnitelman ulkoasua vielä palaverin jälkeen. Ville Tirronen kysyi, onko piirtotyökalut mainittu sovellussuunnitelmassa. Todettiin, että se kuului vaatimuksissa kohtaan toivottavat ominaisuudet eikä sitä näin ollen välttämättä tarvitse mainita. Ville Räisänen kysyi vielä mahdollisuutta päästä kokeilemaan sovelluksen toimintaa käytännössä. Tapani Keränen pyysi ottamaan yhteyttä kun tarvetta tulee, niin tilaajalta saadaan käyttöön ledi ja videokamera. Päätökset: - Kalibrointi suoritetaan joko neljän pisteen avulla tai erikseen sekä pysty- että vaakatasossa. - Käyttöliittymän teksteihin tehdään seuraavat muutokset: * laji => nostotekniikka * lift type => lift technique * weights => weight * lifts comparison => lift comparison - Käyttäjä voi valita suorituksesta vaiheen alun ja lopun ja taulukossa näkyy niiden erotuksen lisäksi keskiarvo valitulta väliltä. - Tiedoston tallennukseen liittyvää tiedostonimen rakennetta mietitään vielä. - Käyttäjälle mainitaan tulosten luotettavuudesta ja virhetarkkuudesta. 6. Muut esille tulleet asiat Markus Inkeroinen kysyi, missä vaiheessa sovelluksen ohjelmointi on. Ville Räisänen sanoi, että sitä on hieman vaikea sanoa, sillä ohjelmointia tehdään erillisissä osissa. Markus Inkeroinen huomautti, että suunnitelmien hyväksymisen jälkeen projektin tiedotusvastuu siirtyy entistä enemmän projektiryhmälle. Hän painotti, että ryhmän on otettava yhteyttä tilaajaan sekä vastaavaan ja tekniseen ohjaajaan, jos jotain ongelmia tai kysyttävää tulee. Tapani Keränen tiedusteli vielä, mitä opponoinnissa tapahtui. Ville Räisänen kertoi lyhyesti sen tapahtumista. Ville Räisänen kysyi, voidaanko projektisopimus allekirjoittaa ensi viikolla. Markus Inkeroinen kertoi tämän onnistuvan. Ville Räisänen kävi vielä läpi sopimuksen. Keskusteltiin projektin päättymisajankohdasta ja todettiin, että se on sopimuksessa oikein mainittu. Sopimukseen muutetaan kuitenkin, että KIHUn velvollisuus on hankkia yksi uusi lisenssi Delphi 7.0 versioon. Lisäksi lisenssin palautumisen voi poistaa sopimuksesta. Ville Räisänen kysyi, tarvitaanko sopimuksessa mainintaa korkeamman hintaluokan laskutuksesta. Markus Inkeroinen sanoi, että sen voi jättää sopimukseen, sillä tilaajalla on oikeus päättää hintaluokasta ennen projektin päättymistä. Päätökset: - Projektisopimukseen tehdään edellä mainitut muutokset. 7. Sovittiin osallistujien seuraavista tehtävistä Tilaajan edustajat: - Varautuminen videokameran antamiseen projektiryhmän käyttöön. - Tiedostonnimen rakenteen miettiminen. Projektiryhmä: - Prototyypin nimien muuttaminen tässä kokouksessa esitettyjen muutosten mukaisiksi. - Tiedostonnimen rakenteen miettiminen. - Sovellussuunnitelman lopullisen version laatiminen. Vastaava ohjaaja: - Oikeuksiensiirtoon liittyvän sopimuspohjan toimittaminen Vesa Tanhua-Tyrkölle. Tekninen ohjaaja: - Tuotettuun koodiin tutustuminen. 8. Sovitaan seuraavan palaverin aika ja paikka Seuraava palaverin ajaksi sovittiin torstai 1.4.2004 klo 12:00 ja paikaksi Kilpa- ja huippu- urheilun tutkimuskeskus. Päätökset: - seuraava kokous to 1.4. klo 12:00 KIHU:lla. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja Ville Räisänen päätti kokouksen kello 11:20.