1 Johdanto
TARE-projekti oli Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella toteutettu Sovellusprojekti. Projektin tavoitteena oli tuottaa Jyväskylän yliopiston museolle taideteosrekisteri. Kehitetty sovellus korvaa siellä nykyään toiminnassa olevan ja toiminnallisuudeltaan vastaavan DOS -pohjaisen TATE-sovelluksen.
Toteutetulla sovelluksella Jyväskylän yliopiston museon henkilökunta pystyy hallinnoimaan tietokantaa, johon on tallennettu yliopiston hallussa olevat taideteokset. Sovellus toimii apuna museohenkilökunnan työssä ja yliopiston laitosten tutkimuksessa. TARE-projekti keskittyi erityisesti vanhan TATE-sovelluksen yhteydessä toimivan tietokannan saattamiseen nykyaikaisempaan, pitkälle normalisoituun muotoon sekä käyttöliittymän kehittämiseen tietokannan hallintaa varten. TARE kehitettiin museolla käytössä olevan DUO-sovelluksen pohjalta sen komponentteja hyväksi käyttäen. DUO-järjestelmä on kokoelmien hallintajärjestelmä, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2002 alkaen.
1.1 Historiaa
Jyväskylän yliopiston kulttuurihistoriallisten ja taidekokoelmien hallinnoimisesta vastaa Jyväskylän yliopiston museo. Sen kokoelmissa on tällä hetkellä (syksyllä 2004) noin 45 000 luettelokappaletta, joista 850 on taideteoksia. Taideteoksista vanhimmat ovat Jyväskylän seminaarin alkuajoilta 1870-luvulta. Osa näistä on yliopiston omistamia ja osa on deponoitu. Suurin deponoija on valtion taideteostoimikunta.
Jyväskylän yliopiston museolle ensimmäinen
tietokonejärjestelmä saatiin vuonna 1989. Ennen tätä aikaa arkistointi
hoidettiin kortiston avulla käsin. Museo siirtyi käyttämään DOS-pohjaisia UNO
ja TATE-sovelluksia kulttuurihistoriallisten ja taidekokoelmien hallinnointiin
1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Sittemmin havaittiin tarvetta vaihtaa ne
uudempiin verkossa ja Windows-ympäristössä toimiviin. Miika Nurmisen kehittämä
UNO-sovelluksen korvannut DUO-sovellus on ollut toiminnassa vuodesta 2002
lähtien. Nyt myös DOS-pohjaiselle TATE-sovellukselle tarvitaan
Windows-ympäristössä toimiva seuraaja, joka hyödyntäisi DUO-sovelluksen
ratkaisuja.
1.1.1 UNO ja TATE-sovellusten aika
UNO ja TATE ovat yliopiston museolla 1990-luvun alkupuolella kehitettyjä Clarion 2 -järjestelmään pohjautuvia ja DOS-ympäristössä toimivia tietokantasovelluksia. UNO on tarkoitettu museon esineiden, kirjojen, valokuvien ja tallenteiden luettelointiin. TATE on yliopiston taideteosrekisteri. Nämä sovellukset yhdessä korvasivat käsin pidetyn kortiston.
Sittemmin UNO ja TATE ovat vanhentuneet (ohjelmat eivät mm. toimi verkossa). Myös niiden käytettävyydessä ja hakuominaisuuksissa on puutteita, joten on ollut tarvetta korvata ne uusilla, Windows-pohjaisilla ja etäkäytön mahdollistavilla sovelluksilla.
1.1.2 DUO — UNO-sovelluksen seuraaja
Vuonna 2002 UNO-sovellus korvattiin Miika Nurmisen kehittämällä DUO-järjestelmällä. DUO on Windows-ympäristössä ja verkossa toimiva sovellus. Se on kehitetty Delphillä ja pohjautuu asiakas-palvelin arkkitehtuuriin.
1.1.3 Sovellusten ja järjestelmien käyttämistä tietokannoista
DUO-sovelluksen kehityksen yhteydessä UNO-sovelluksen käyttämän Clarion-pohjaisen tietokannan rakenteeseen tehtiin myös merkittäviä muutoksia. Tavoitteena oli mahdollisimman pitkälle menevä normalisointi ja rakenteistaminen. Vanha tietokanta muunnettiin ensin tekstiksi ja siitä edelleen SQL -tietokannaksi.
1.1.4 TARE
Jyväskylän yliopiston museolla on edelleen käytössään aikaisemmin mainittu TATE-sovellus. Se odottaa seuraajaansa, joka olisi Windows-ympäristössä ja verkossa toimiva DUO-sovelluksen kaltainen sovellus. Tämän ohjelmiston kehittämiseen keskittyi TARE-projekti.
1.2 Dokumentin rakenne
Tämä dokumentti rakentuu seuraavasti. Luku 1 sisältää dokumenttia ja sen käyttöä koskevia yleisiä asioita. Luvussa 2 tarkastellaan asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista. Luvussa 3 esitellään projektiorganisaatioon kuuluneet henkilöt ja kuvataan projektin käyttöön annetut resurssit. Projektin jäsenten vastuualueet ja tehtävät esitellään luvussa 4. Luku 5 käsittelee projektin läpiviennin aikataulua ja sen muutoksia suunnitelmaan verrattuna. Luvussa 6 käsitellään projektiin arvioituja riskejä sekä niiden toteutumista ja hallintaa. Dokumentointi- palaveri- ja tiedotuskäytännöt kuvataan luvussa 7. Luvussa 8 projektiryhmän jäsenet kertovat kokemuksistaan projektissa. Luku 9 sisältää yhteenvedon dokumentista.
1.3 Termit ja lyhenteet
Dokumentissa ja projektissa esiintyvät seuraavat termit ja lyhenteet:
Clarion Sovelluskehitin, jolla tehdään sovelluksia DOS-järjestelmälle. Clarion sovelluskehittimessä on mukana myös tietokantojen toteutusmahdollisuus.
CVS (Concurrent Version System) Versionhallintajärjestelmä. Käytetään yleensä ohjelmistokoodin hallintaan.
Delphi Graafinen sovelluskehitin Windows(ja Linux) ympäristöön, joka perustuu Object Pascal -kieleen. Object Pascal kielen rakenteesta johtuen ohjelmien käännös lähdekoodista ajettavaan muotoon on nopeaa.
Deponointi Deponointi tarkoittaa esineen pitkäaikaista sijoitusta museon kokoelmiin niin, että museo ei omista esinettä.
DiPasDoc Ohjelma, joka muodostaa HTML-dokumentaation Delphin lähdekooditiedostoista.
DUO Miika Nurmisen kehittämä UNO-ohjelman seuraaja, joka toimii Windows-ympäristössä.
HTML Hyper Text Markup Language on merkkauskieli tekstin sisällön ja rakenteen esittämiseen.
HTTP Hyper Text
Transfer Protocol on HTML muotoisen tiedon tietoliikenneprotokolla.
ODBC (Open
DataBase Connectivity) Standardi tietokantayhteysmenetelmä.
Perushenkilö Perushenkilö sisältää perustiedot henkilöstä tai organisaatiosta. Näitä käytetään esimerkiksi lainaajahenkilöinä.
PostgreSQL PostgreSQL on ilmainen BSD-lisenssin alla oleva relaatiotietokantajärjestelmä. (http://www.postgresql.org/).
SQL SQL -kieli on relaatiotietokantojen määrittely- ja käsittelykieli.
SQL-palvelin Tietokantapalvelin, joka käytetään tietokantojen säilyttämiseen, hallinnointiin ja käyttämiseen.
TARE (TAideREkisteri). Vaatimusmäärittelyn pohjalta toteutettava uusi sovellus TATE-sovelluksen tilalle.
TATE DOS-pohjainen yliopiston taideteosten hallinnointiin käytetty ohjelma.
Tuottaja Taideteosten tuottaja. Sisältää perushenkilötietojen lisäksi taiteilijatietoja.
Työntekijä TARE ja DUO-sovellusten käyttäjä. Sisältää perushenkilön tietojen lisäksi käyttöoikeustiedot.
UNO DOS-pohjainen sovellus, jota käytettiin yliopiston museon kokoelmien hallinnointiin.
WWW-palvelin Vastaa HTTP pyyntöihin, joita tulee pääasiassa WWW-selaimilta. Eli yleensä antaa selaimille heidän pyytämät sivut tai muun aineiston, joka sijaitsee WWW-palvelimella. WWW-sivut voivat myös olla eräänlaisia ohjelmia, jotka ovat yhteydessä vaikkapa tietokantaan sisäverkossa.
Yhteiskanta DUO-sovelluksen ja TARE-sovelluksen yhteinen tietokanta.
2 Tavoitteiden toteutuminen
Luvussa kuvataan ryhmän asettamien tavoitteiden toteutumista sovelluksen ja oppimisen kannalta. Asetetut tavoitteet on kuvattu Projektisuunnitelmassa.
2.1 Tavoitteet sovelluksen osalta
Projektiryhmän tavoitteena oli toteuttaa syksyn 2004 aikana Jyväskylän yliopiston museolle verkossa ja Windows-ympäristössä toimiva taideteosrekisterisovellus, joka korvaa museolla nykyisin käytössä olevan ja käyttötarkoitukseltaan vastaavan DOS-pohjaisen TATE-sovelluksen.
Tämä vaati TATE-sovelluksen käyttämän Clarion-pohjaisen tietokannan muuntamista SQL-muotoon. Vaadittiin myös TATE -kannan ja DUO-kannan rakenteen vertaamista keskenään. Syntyneeseen TARE-kantaan tuli normalisoitu TATE-kanta ja siihen tehtiin tarvittavia lisäyksiä ja osaksi myös käytettiin DUO-tietokannan tauluja. Tuloksena syntyneet tietokantataulut sovitettiin osaksi DUO-kantaa, jolloin saatiin TARE-sovelluksen ja DUO-sovelluksen yhteiskanta. Sen jälkeen yhteiskantaan siirrettiin TATE-sovelluksen tietokannan tiedot. Tämän tekemiseen toteutettiin Generator-niminen ohjelma.
Lisäksi tuli toteuttaa vielä Windows-pohjainen käyttöliittymä sovellukselle, joka toteutettiin hyvin pitkälle valmiiksi.
Toteutetun sovelluksen toiminnot ja jatkokehitykseen jäävät osiot kuvataan tarkemmin erillisessä Sovellusraportissa.
2.2 Tavoitteet oppimisen kannalta
Projektin eräs tavoite kaikille projektiryhmän jäsenille oli pääaineopintoihin kuuluvan pakollisen kurssin suorittaminen sekä siten opintojen eteneminen ja oppiminen.
Projektin aikana ryhmän jäsenille syntyi kuva ohjelmistoprojektin läpiviennistä ja sen eri vaiheista. Projektiryhmän jäsenet omaksuivat myös projektimuotoisen työskentelytavan periaatteet.
Projekti sisälsi runsaasti palavereja, joissa projektiryhmän jäsenet toimivat puheenjohtajan ja sihteerin rooleissa. Aluksi jokainen oli kerran puheenjohtaja ja kerran sihteeri, jonka jälkeen Mikko Meriläinen toimi palaverissa sihteerinä ja muut vuorottelivat puheenjohtajan tehtävässä.
Projektissa käytetyt työkalut ja tekniikat olivat osittain ryhmän jäsenille uusia, joten myös niiden käyttöä opittiin. Esimerkiksi CVS-versionhallintaohjelmiston käyttö oli Rauno Koskista lukuun ottamatta uutta projektiryhmän jäsenille.
2.3 Projektipäällikkyys
Rauno Koskinen toimi projektipäällikkönä koko projektin ajan ja sai näin kokemusta projektipäällikön tehtävistä.
Projektipäällikkö sai kokemusta tiedottamisesta sekä ryhmän sisällä että koko projektiorganisaation sisällä. Tiedotus tapahtui usein sähköpostilistan kautta. Sähköpostilistoja oli käytössä kaksi, mutta ryhmän sisäisen sähköpostilistan käyttö oli erittäin vähäistä ja pääsääntöisesti sähköpostit kulkivat projektiorganisaation sähköpostilistan kautta.
Tehtävien jakaminen projektin alkuvaiheissa osoittautui tehokkaaksi, sillä työtehtävien kierrättäminen olisi aiheuttanut ylimääräistä viivästymistä. Tehtävien jakoa projektipäällikkö hoiti yleensä tilanteen ja tehtävän mukaan.
Eri tehtävien vaatima aika tuli myös pystyä arvioimaan. Tämä ei ollut helppoa, sillä harvoin uutta tehtävää aloittaessa oli tarpeeksi tietoa siitä, mitä käytännön toteutus todellisuudessa vaati. Projektipäällikkönä toimineen Rauno Koskisen omia kokemuksia projektista kuvataan luvussa 8.2.
3 Projektin resurssit ja organisaatio
Luvussa esitellään projektiin osallistuneet henkilöt ja projektiin liittyvät resurssit.
3.1 Henkilöt
Tässä luvussa on kerrottu mitä henkilöresursseja projektissa oli.
3.1.1 Projektiorganisaatio
Kaikki projektiin keskeisesti liittyneet ovat tässä ryhmässä
· Rauno Koskinen, toteuttaja, projektipäällikkö
· Mikko Meriläinen, toteuttaja
· Heikki Nevala, toteuttaja
· Mikko Vilenius, toteuttaja
· Lari Kannisto, vastaava ohjaaja
· Hilkka Heikkilä, vastaava ohjaaja
· Pirjo Vuorinen, tilaajan pääedustaja
· Miika Nurminen, tilaajan tekninen edustaja
· Vesa Tanhua-Tyrkkö, tekninen ohjaaja
· Maarit Nurkkala, käytettävyyskonsultti
· Sanna Saarikko, käytettävyyskonsultti
3.1.2 Johtoryhmä
Johtoryhmä johti projektia ja siihen kuului tilaajan edustus, ohjaajat ja projektipäällikkö:
· Rauno Koskinen, toteuttaja, projektipäällikkö
· Lari Kannisto, vastaava ohjaaja
· Hilkka Heikkilä, vastaava ohjaaja
· Pirjo Vuorinen, tilaajan pääedustaja
· Miika Nurminen, tilaajan tekninen edustaja
3.1.3 Projektiryhmä
Tietotekniikan opiskelijat, jotka toteuttivat projektia:
· Rauno Koskinen, toteuttaja, projektipäällikkö
· Mikko Meriläinen, toteuttaja
· Heikki Nevala, toteuttaja
· Mikko Vilenius, toteuttaja
3.1.4 Tilaajan edustajat
Tilaajaa edustavat:
· Pirjo Vuorinen, tilaajan pääedustaja
· Miika Nurminen, tilaajan tekninen edustaja
3.1.5 Intressiryhmä
Intressiryhmässä on henkilöt, joilla oli projektiin liittyviä intressejä. Näistä henkilöistä aktiivisimmin sovelluksen kehittämiseen osallistuivat Marja-Liisa Hyvönen ja Sinikka Partanen, joita myös haastateltiin käytettävyyskonsulttien toimesta. Tietojärjestelmätieteitä opiskelevat käytettävyyskonsultit koostivat haastattelutuloksista dokumentin projektiorganisaation käyttöön. Osallistuminen TARE-projektiin oli osa heidän tietojärjestelmätieteiden opintoja.
· Janne Vilkuna, Yliopiston museon johtaja
· Jukka-Pekka Santanen, sovellusprojektien vastaava
· Sinikka Partanen, yliopiston museon harjoittelija
· Marja-Liisa Hyvönen, yliopiston museon tutkimusassistentti
· Maarit Nurkkala, käytettävyyskonsultti
· Sanna Saarikko, käytettävyyskonsultti
· Esko Korhonen, Yliopiston tilapalvelu
· Martti Lehtonen, Yliopiston tilapalvelu
3.1.6 Tukiryhmä
Tukiryhmään kuului lähinnä ATK-tuki ja kouluttajat
· Mika Harju, ATK-tuki (Windows)
· Jussi Kokkonen, ATK-tuki
· Jari Lepistö, ATK-tuki
· Harri Tuomi, ATK-tuki
· Jonne Itkonen, kouluttaja, CVS ja BugZilla
3.2 Tilat, laitteet ja ohjelmistot
TARE-projektiryhmällä oli käytössä tietotekniikan laitokselta Agorasta projektitiloista projektihuoneen C223.4, jossa oli asennettuna neljä Windows XP –konetta. Käytössä oli myös projektitilan yhteinen skanneri, kortinlukija ja kirjoitin (agps2b), johon oli käytännössä rajaton kiintiö. Lisäksi oli käytössä kopiokone huoneessa AgC432.2.
Kokoushuoneena käytettiin huoneessa AgC223.1
olevaa kirjahyllyllä eristettyä tilaa, jonka pystyi varaamaan Korppi
järjestelmän kautta (https://korppi.jyu.fi/kotka/portal/showLogin.jsp).
Varattavana ja aktiivisessa käytössä oli myös kaksi kannettavaa tietokonetta,
videoprojektori, mp3-tallennin, digitaalinen kamera ja minidisc-soitin.
Tietojen tallennukseen käytettiin käytössä olevien projektihuoneen koneiden lisäksi CVS-palvelinta (sorsa.it.jyu.fi), verkkolevyltä (adterra) projektin osiota ja projektin kotisivutilaa (eppi).
Dokumentointiin käytettiin Microsoft Word 2003 -tekstinkäsittelyohjelmaa. Ohjelmistokehitystyökaluna käytettiin pääasiallisesti Borlandin Delphi 7 – kehitysympäristöä sekä SQL tietokantaohjelmistoa. Muita projektin yhteydessä käytettyjä sovelluksia olivat MS Visio, MS Project, DosBox sekä WinCVS, jota käytettiin versionhallintaan. Lisäksi projektiryhmällä oli käytössään olemassa olevan DUO- ja TATE-käyttöliittymien kopiot sekä niihin liittyvät tietokantojen kopiot.
4 Projektin jäsenten tehtävät
Luvussa kuvataan projektiin liittyneet tehtäväalueet ja projektin jäsenten välinen työnjako. Yksittäisiä tehtäviä esitellään tarkemmin luvussa 5 ja liitteissä.
4.1 Tehtäväalueet
Projektiin liittyi useita tehtäväalueita, jotka sisälsivät useita yksittäisiä tehtäviä. Projektin alussa tehtäviin kuului mm. projektin aiheeseen, käytettäviin työkaluihin, tekniikoihin ja jo olemassa olleisiin rekisterisovelluksiin tutustuminen. Niissä auttoivat alussa pidetyn museon tutustumiskierroksen lisäksi Miika Nurmisen DUO-ohjelman esittelyt projektiryhmän työtilassa. Projektin aikana tuotettiin myös runsaasti dokumentteja, joten dokumentointi oli yksi tehtäväalue. Muita tehtäväalueita oli mm. TATE-tietokannan konvertoiminen ja integroiminen DUO-kantaan, käyttöliittymän suunnittelu ja ohjelmointi sekä testaus ja tulosten viimeistely.
4.2 Projektipäällikkö
Projektipäällikkönä koko projektin ajan toimi Rauno Koskinen. Projektipäällikön tehtäviin kuului tiedottaminen sähköpostilistan jäsenille, projektin ja sovelluksen tilan seuraaminen sekä tehtävien jakaminen ja hallinta.
Rauno toimi myös eräänlaisena neuvonantajana projektissa. Hän opasti esimerkiksi CVS:n käytössä syntyneissä ongelmatilanteissa ja auttoi käyttöliittymän ja tietokantakonversion toteutusta.
4.3 Tehtävien jakautuminen
Projektin tavoitteena oli, että kaikki ryhmän jäsenet saisivat kokemusta kaikista tehtäväalueista. Tämä tavoite todettiin kuitenkin jo projektin alkuvaiheessa hankalaksi toteuttaa, sillä tehtäväalueiden vaihtaminen ”lennosta” olisi syönyt työtehokkuutta. Toteutuspuolella kuitenkin vastuu jakautui tasaisemmin. Yksittäisten tehtävien suunnitellut vastuuhenkilöt ja todelliset toteuttajat on esitelty taulukossa 1.
Projektin alussa vastuualueet jaettiin siten, että Mikko Meriläinen vastaisi dokumentoinnista, Heikki Nevala käyttöliittymän toteutuksesta, Mikko Vilenius tietokannasta ja sen konversiosta ja Rauno Koskinen toimisi projektipäällikkönä. Tämä jako toteutui melko tarkasti suunnitelman mukaan.
Mikko Meriläinen oli vastuussa palaveripöytäkirjoista. Rauno yleensä tarkasti pöytäkirjan ulkoasun ennen kuin lähetti sen sähköpostilistan jäsenten tarkasteltavaksi. Heikki hoiti projektin kotisivuja, mutta myös tässä Rauno avusti tarvittaessa.
Sovelluksen käyttöliittymän TARE-projektin tuottamat osiot ovat Heikin ja Raunon toteuttamia. Sovelluksen tietokantakonversiokoodin toteutus on lähes kokonaisuudessaan Mikko Vileniuksen tuottamaa.
Vaihe |
Tehtävä |
Suunniteltu vastuuhenkilö |
Todellinen |
|
|
Palaveripöytäkirjat |
Mikko M |
Mikko M |
|
Palaverit |
Kaikki |
Kaikki |
|
|
Kotisivut |
Heikki |
Heikki |
|
|
Projektin hallinta |
Rauno |
Rauno |
|
|
Määrittely |
Aiheeseen, tekniikkaan ja työkaluihin tutustuminen |
Kaikki |
Kaikki |
|
Perehdytykset |
Kaikki |
Kaikki |
|
|
Projektisuunnitelma |
Rauno |
Rauno |
|
|
Vaatimusmäärittely |
Mikko M |
Mikko M, Rauno |
|
|
Suunnittelu |
Testaussuunnitelma |
Mikko M |
Mikko M, Rauno |
|
Sovellussuunnitelma |
Mikko M |
Mikko M, Rauno |
|
|
Toteutus |
Käyttöliittymä |
Heikki |
Heikki, Rauno |
|
Tietokannan muokkaaminen |
Mikko V |
Mikko V |
|
|
Konversio-ohjelma |
Mikko V |
Mikko V |
|
|
Testaus |
Yksikkötestaus |
Kaikki |
Rauno, Heikki, Mikko V |
|
Integraatiotestaus |
Kaikki |
Rauno, Heikki, Mikko V |
|
|
Testausraportti |
Mikko M |
Mikko M, Rauno |
|
|
Viimeistely |
Sovellusraportti |
Mikko M |
Mikko M, Rauno |
|
Projektiraportti |
Mikko M, Rauno |
Mikko M, Rauno |
|
|
Asennusohje |
Heikki |
Heikki |
|
|
Käyttöohje |
Heikki |
Heikki |
|
|
Viimeistely |
Kaikki |
Kaikki |
Taulukko 1: Tehtävien suunnitellut
vastuuhenkilöt ja todelliset toteuttajat
5 Toteutunut aikataulu
Projekti kesti noin 17 kalenteriviikkoa, joista 14 oli työviikkoja. Projektia toteutettiin vaihteittain jakaen projekti määrittelyyn, suunnitteluun, toteutukseen, testaukseen ja viimeistelyyn, mutta vaiheet menivät kyllä kohtalaisen paljon päällekkäin.
Tarkempi toteutunut aikataulu näkyy liitteessä 1.
5.1 Projektin vaiheet
Määrittelyvaiheessa toteutettiin vaatimusmäärittely ja projektisuunnitelma. Silloin kerättiin tilaajalta ohjelman vaatimuksen ja suunniteltiin projektin läpivientiä. Myös olemassa oleviin järjestelmiin tutustuttiin.
Suunnitteluvaiheessa tehtiin sovellussuunnitelma ja testaussuunnitelma ja hahmoteltiin käyttöliittymää ja tietokantaa. Myös työkaluihin tutustuttiin samalla.
Toteutusvaiheessa toteutettiin ohjelman käyttöliittymä, tietokanta ja tietokantakonversio-ohjelma. Tuloksena syntyi lähdekoodi ja koodin dokumentaatio.
Testausvaiheessa testattiin ohjelman toimintaa testitapausten avulla ja aikaiseksi saatiin testausraportti. Testaus jäi kyllä hieman vajavaiseksi, mutta sillä saatiin katettua ohjelman toiminta suurelta osin.
Viimeistelyvaiheessa korjattiin sovelluksesta huomatut virheet, joita saatiin tilaajalta ja testausraportista. Sovelluksesta tehtiin sovellusraportti ja projektista projektin läpivetoa kuvaava projektiraportti. Myös asennusohje ja käännösohje toteutettiin. Lopuksi kun projektin dokumentaatio oli tarkastettu, niin projektin tulokset kerättiin projektikansioon.
5.2 Tarkastuspisteet
Taulukossa 2 on esitelty suunnitellut ja toteutuneet projektin tarkastuspisteet.
|
Vaihe |
Tulos |
Suunniteltu tarkastuspiste |
Esitetty palaverissa |
Hyväksytty |
|
Määrittely |
Projektisuunnitelma |
29.10.2004 |
18.10.2004 |
23.11.2004 |
|
Määrittely |
Vaatimusmäärittely |
29.10.2004 |
18.10.2004 |
23.11.2004 |
|
Suunnittelu |
Sovellussuunnitelma |
5.11.2004 |
30.11.2004 |
17.12.2004 |
|
Suunnittelu |
Testaussuunnitelma |
20.11.2004 |
7.12.2004 |
3.1.2005 |
|
Toteutus |
Ohjelmakoodi |
30.11.2004 |
5.1.2005 (katsel-mointi) |
5.1.2005 |
|
Testaus |
Testausraportti |
2.12.2004 |
11.1.2005 |
11.1.2005 |
|
Viimeistely |
Sovellusraportti |
5.12.2004 |
11.1.2005 |
11.1.2005 |
|
Viimeistely |
Projektiraportti |
10.12.2004 |
11.1.2005 |
18.1.2005 |
|
Viimeistely |
Projekti valmis |
15.12.2004 |
- |
25.1.2005 |
Taulukko 2: Projektin vaiheet ja tarkastuspisteet.
5.3 Muutokset suunniteltuun aikatauluun
Vaikka alkuvaiheiden dokumentteja oli esitelty jo ennen tarkastuspistettä, on niitä joutunut korjaamaan pitkään ja ne ovat viivästyneet pari viikkoa. Sitten muut dokumentit ja tarkastuspisteet ovat seuranneet parin viikon myöhästymistä eikä aikataulua saatu kiinni.
Toteutusvaihe kesti myös odotettua pidempään, koska olemassa olevien komponenttien käyttö oli hidasta ja sovelluksen perusominaisuuksien teko loppuikin vasta 17.12.2004.
5.4 Tuntiarviot tehtävittäin
Alla on lista arvioiduista ja toteutuneista tunneista, mitä tehtäviin kului aikaa. Kuluneita tunteja eri tehtäviin ei seurattu tarkemmin muutamaa tehtävää lukuunottamatta, joten suurelta osin toteutuneet tunnit ”noin” arvoja. Myös tuntiraporttien aiheet joihin tunteja merkittiin saattoivat olla yhdiste monesta tehtävästä.
|
Tehtävä |
Tuntiarvio |
Toteutuneet tunnit |
|
YLEISET |
390 |
Noin 370 |
|
Palaveripöytäkirjat |
60 |
Noin 60 |
|
Projektin palaverit |
4*30 |
120 |
|
WWW-kotisivut ja ylläpito |
40 |
Noin 30 |
|
Projektin hallinta |
150 |
140 |
|
Tuntiraportit |
20 |
Noin 20 |
|
|
|
|
|
MÄÄRITTELY |
360 |
Noin 240 |
|
Projektisuunnitelma |
70 |
Noin 70 |
|
Vaatimusmäärittely |
70 |
Noin 70 |
|
Perehdytykset |
4*30 |
Noin 40 |
|
Aiheeseen, tekniikoihin ja työkaluihin tutustuminen |
4*20 |
Noin 50 |
|
Käyttäjien haastattelut |
2*10 |
Noin 10 |
|
SUUNNITTELU |
220 |
Noin 195 |
|
Testaussuunnitelma |
30 |
Noin 30 |
|
Sovellussuunnitelma |
70 |
Noin 50 |
|
Käyttöliittymäsuunnittelu |
40 |
Noin 30 |
|
Raporttien suunnittelu |
20 |
Noin 5 |
|
Tietokantasuunnittelu |
60 |
80 |
|
TOTEUTUS |
180 |
Noin 375 |
|
Käyttöliittymän rungon toteutus |
10 |
Noin 20 |
|
Käyttöliittymän lomakkeiden toteutus |
40 |
Noin 180 |
|
Raporttien toteutus |
20 |
Noin 5 (tehtiin osittain) |
|
Käyttäjänhallinnan toteutus |
10 |
Noin 10 |
|
Käyttöliittymän sisäänkirjautumisen toteutus |
10 |
Noin 10 |
|
Tietokannan tietojen konversio-ohjelman toteutus |
70 |
140 |
|
Tietokantojen integrointi(DUO ja TARE) |
20 |
Noin 10 |
|
TESTAUS |
80 |
Noin 40 |
|
Käyttöliittymän testaus |
20 |
Noin 10 |
|
Testausraportti |
20 |
Noin 10 |
|
Tietokantaintegraation testaus |
20 |
Noin 15 |
|
Tietokannan tietojen konversio-ohjelman testaus |
20 |
Noin 5 |
|
VIIMEISTELY |
140 |
Noin 140 |
|
Projektiraportti |
20 |
Noin 20 |
|
Sovellusraportti |
30 |
Noin 20 |
|
Käyttöohje |
30 |
Noin 20 |
|
Sovelluksen viimeistely |
30 |
Noin 40 |
|
Projektin viimeistely |
30 |
Noin 40 |
|
|
|
|
|
YHTEENSÄ |
1370 |
Noin
1370 |
Taulukko 3: Tuntiarviot ja toteutuneet tunnit
Kuten taulukosta voi nähdä, oli projektin hallintaan ja palavereihin menneet tunnit menneet kohdalleen. Myös koko projektiin kulutettu aika meni suunnilleen kohdalleen.
Toteutukseen meni paljon enemmän aikaa kuin oli suunniteltu, mikä johtui osaltaan ylioptimistisesta tuntimäärästä sekä perehtymisen ja aiheeseen tutustumisen vähyydestä. Käyttöliittymän arvion ylitys johtui myös DUO-sovelluksen komponenttien monimutkaisuudesta ja kommentoimattomuudesta.
Testaukseen ei paljon aikaa jäänyt ja siihen tunteja menikin vain puolet kaavaillusta määrästä.
5.5 Työtunnit viikoittain ja tehtävätyypeittäin
Kuvissa Kuva 1: Projektin aikana kuluneet tunnit viikottain ja Kuva 2: Projektin tunnit jaoteltuina osiin on kuvattu projektiryhmän jäsenten yhteenlasketut työtunnit jaettuna osa-alueisiin ja viikottain. Kaiken kaikkiaan projektikohtaisia tunteja kertyi noin 1400 ja kurssiin liittyviä tunteja lisäksi 230 (yhteensä 1630). Viikoittaiset työtunnit vaihtelevat jonkin verran projektin aikana, mutta kaiken kaikkiaan ne pysyivät hyvin tasaisena. Koska projektilaiset noudattivat yhteistä työaikaa, näkyi lomat, pienet sairastelut ja muut poissaolot hiukan viikon yhteistuntimäärässä.
Periaatteena oli, että jos joku jäsenistä on poissa, myös muut pyrkivät vähentämään viikon työtuntimääräänsä, ettei suuria eroja synny. Toisaalta poissaolija teki hiukan enemmän tunteja sisään myöhemmillä viikoilla. Joulun tienoilla pidettiin kahden viikon loma ja projektia jatkettiin vuodenvaihteen jälkeen. Tasainen viikoittainen tuntimäärä oli oikeastaan positiivinen asia projektin aikana ajatellen yleensä projekteissa esiintyvää loppurutistusta. Tällä tavoin merkittävää stressiä ei loppuvaiheessa tullut.
Kuva 1: Projektin aikana kuluneet tunnit
viikottain
Liitteissä 2-5 on kuvattu henkilökohtaiset työtunnit ja niiden jakautuminen viikoittain ja työtehtävittäin. Työtunteja tehtävittäin kuvaavissa kaavioissa on eroavaisuuksia ryhmän jäsenten välillä. Muutamissa tehtäväalueissa eroavaisuudet saattavat johtua merkintätekniikasta eli ryhmän jäsenet ovat voineet merkitä saman tehtävän eri alueelle. Tässä suhteessa parannettavaa olisi ollut. Olisi pitänyt alun alkaen määritellä tarkasti mitä merkitään mitenkin.
Rauno Koskisen työtunnit näkyvät liitteestä 2, Mikko Meriläisen työtunnit liitteestä 3, Heikki Nevalan työtunnit liitteestä 4 ja Mikko Vileniuksen työtunnit liitteestä 5.
Kuva 2: Projektin tunnit jaoteltuina osiin
Kuten kuvasta 2 voidaan nähdä, meni eniten aikaa itse toteutukseen. Seuraavana oli dokumentointi, joka oli toinen merkittävä työalue. Seuraavat neljä aluetta menivät suhteellisen samantasoisesti 10% paikkeilla. Nämä olivat suunnittelu, perehdytys, palaveri ja projektinhallinta. Määrittelyn vähäisyys johtuu pääosin siitä, että siihen kuuluvia tunteja on virheellisesti merkitty dokumentoinnin puolelle.
6 Riskit ja niiden hallinta
Projektiin liittyneet riskit ovat kuvattu tässä luvussa.
6.1 Henkilöriskit
Henkilöihin liittyvät riskit ovat selvitetty tässä luvussa.
6.1.1
Sairastumiset,
loukkaantumiset ja yllättävät menot
Projektiryhmä ei kärsinyt projektin aikana enemmän aikaa vieneistä sairasteluista. Vähäiset yllättävät menotkaan eivät sotkeneet työtuntijakaumaa, vaan jopa tasoittivat sitä.
6.1.2
Sisäiset
riidat
Projektin aikana ei syntynyt sisäisiä riitoja projektiryhmän jäsenten välillä. Työskentelyilmapiiri oli alusta alkaen viihtyisä ja säilyi sellaisena projektin loppuun saakka.
6.1.3
Dokumenttien
tarkistusten viivästyminen
Dokumenttien tarkistusten viivästyminen aiheutti projektin aikatauluun viivästymistä. Dokumenttien hiomisessa kului paljon aikaa ja koska tarkastelu tapahtui pääosin projektipalavereissa, niin uusi versio voitiin tarkastaa viikko edellisestä. Viikko on projektin kestoon nähden pitkä aika.
6.2 Laitteistoriskit
Laitteistoihin liittyvät riskit ovat selvitetty tässä luvussa.
6.2.1
Työhuoneet
tietokoneet rikkoutuvat
Työhuoneen koneet säilyivät ehjinä eivätkä aiheuttaneet projektin viivästymistä.
6.2.2
CVS
-palvelin rikkoutuu
CVS-palvelimessa ei projektin aikana ollut ongelmia, joten se ei aiheuttanut projektiin ongelmatilanteita tai viivästymistä.
6.2.3
Verkkolevyn
palvelu rikkoutuu
Verkkolevyn kanssa ei projektin aikana ollut suurempia ongelmia. Yhden kerran verkkolevy oli pari tuntia poissa käytöstä, mutta se ei projektia haitannut.
6.3 Tekniset ongelmat
Tekniset riskit ovat selvitetty tässä luvussa.
6.3.1
TARE-tietokannan
ja DUO-tietokannan yhdistyksen ongelmat
Alkujaan ajateltiin, että integraatio olisi hankala prosessi ja siinä tulisi ongelmia, mutta se sujuikin helposti ja nopeasti.
6.3.2
Aihealue
liian suuri
Projektin toteuttamia tehtäviä pienennettiin siten, että projektiryhmä pyrki ensisijaisesti toteuttamaan suurimpien prioriteettien vaatimuksia. Näitäkin oli riittävästi, joten alempien prioriteettien vaatimusten toteuttaminen jäi jatkokehityksen puolelle.
6.3.3
Käytettävät
työkaluohjelmat tuntemattomia ja vaikea käyttää
Työkaluohjelmien käyttö ei aiheuttanut suurempia ongelmia. Jos jotain ongelmia työkaluohjelmien käytön suhteen ilmeni, pystyi projektipäällikkö Rauno Koskinen opastamaan muita projektiryhmän jäseniä nopeasti.
6.3.4
Palvelinten
toiminta häiriintyy
Palvelimien toiminnassa ei ollut ongelmia, joten se ei vaikuttanut projektin etenemiseen.
6.3.5
Tiedotuksen
takkuilu
Sähköpostiliikenne toimi koko projektin ajan, paitsi Hilkka Heikkilä ei saanut muutamaa postia. Ainoa tiedotusta haitannut yksityiskohta oli, että jossain vaiheessa osalla projektiorganisaation jäsenistä oli väärä sähköpostilistan osoite. Tämä ongelma korjattiin kuitenkin nopeasti.
6.4 Ongelmat joihin ei osattu varautua
Tässä luvussa on selvitetty ilmentyneet ongelmat, joita ei pystytty ennalta ennakoimaan.
6.4.1
Sähkökatkos
Kerran aamupäivästä tapahtui sähkökatkos, joka sammutti koneet muutamaksi tunniksi. Pieniä muutoksia jäi tallentamatta, mutta ei mitään merkittävää. Lähinnä tapahtui työajan menetystä, kun pidettiin päivä vapaapäivänä.
6.4.2
Käyttäjätunnusten
toimimattomuus
Rauno Koskisella ja Heikki Nevalalla käyttäjätunnukset eivät aina toimineet vaan menivät lukkoon. Tämä aiheutti jonkun verran harmaita hiuksia, kunnes tilanne saatiin pysyvästi korjattua vaihtamalla tunnusten tarkistussijaintia JYUNET puolelle.
7 Dokumentointi-, palaveri- ja tiedotuskäytännöt
Tässä luvussa kerrotaan mitä käytäntöjä käytettiin dokumentoinnissa, tiedotuksessa ja palavereissa.
7.1 Dokumenttien talletusmuodot
Tekstidokumentit tehtiin MS Word 2003 ohjelmalla ja tallennettiin .doc (Word document) muotoon ja näistä dokumenteista tehtiin projektin kotisivuja varten HTML-versio. Kotisivuilla oli kuitenkin myös .doc muotoinenkin dokumentti saatavilla.
Tietokantamallit tehtiin Microsoft Access 2003 ohjelmalla. Tiedostot tallennettiin vanhassa 2000-version muodossa, koska tilaajalla on tämä versio.
Kaaviot tehtiin Microsoft Visio 2003 ohjelmalla ja tallennettiin EPS-muotoon. Näistä tehtiin myös .gif kuvatiedostot, joita oli helpompi liittää kotisivuille tai muihin dokumentteihin.
Aikataulut tehtiin MS Project 2003 ohjelmalla (.mpp). Näistä tehtiin .gif kuvatiedostot, jottei asiakkaan tarvinnut hankkia ohjelmaa.
7.2 Projektin aikana tuotetut dokumentit
Tässä luvussa on kerrottu mitä dokumentteja projektin aikana toteutettiin.
7.2.1
Hallinnointidokumentit
Hallinnointidokumentteihin kuuluivat projektin hallintaan liittyvät dokumentit.
· Yhteystiedot
Yhteystiedot-dokumenttiin on kirjattu projektiin kuuluvien henkilöiden yhteystiedot.
· Esityslistat
Esityslistat sisältävät numeroidun listan projektin palavereissa käsitellyistä asioista.
· Pöytäkirjat
Pöytäkirjat ovat projektin palavereista tehtyjä dokumentteja, joissa kerrotaan mitä palavereissa tapahtui ja sovittiin.
· Aikataulu
Sisältää aikajanoilla esitetyn kuvauksen projektin tehtävistä ja vaiheista ja siitä missä tilanteessa tietyt tehtävät tai vaiheet ovat. Tämä dokumentti oli eräänlainen alkuarvio ja on olemassa erikseen toteutunut aikataulu, joka löytyy liitteenä tästä dokumentista.
· Lisenssiselvitys
Selvitettiin, mitä erilaiset ohjelmalisenssit sisältävät. Näistä valittiin MIT-lisenssi, jonka alle TARE-projektin ohjelmakoodi sijoitettiin.
· Projektisuunnitelma
Projektisuunnitelma sisältää projektin työtuntiarvion, riskit, tarkastuspisteet ja käytännöt.
· Väliesittelyjen ja loppuesittelyn pöytäkirjat, esitysmateriaali ja arviointilomakkeet ja arviot esityksistä.
Omista esittelyistä tehtiin pöytäkirjat ja niistä tulee myös löytyä esitysmateriaali.
· Tuntiraportit
Tuntiraportit sisältävät projektin ja projektin henkilöiden työtuntimäärät.
· Projektiraportti
Projektiraportissa kerrotaan miten projekti on toteutettu.
· Ryhmän jäsenten itsearvioinnit
Projektiryhmän jäsenet kirjoittivat arvion omasta työskentelystään ja liittivät siihen oman näkemyksen projektin ja itsensä ansaitsemasta arvosanasta.
· Sähköpostiarkistot(automaattinen)
Projektin sähköpostilistoille lähetetyt sähköpostit tallentuivat arkistoihin automaattisesti.
7.2.2
Sovellusdokumentit
Sovellusdokumentteihin kuuluvat projektin sovellukseen liittyvät dokumentit.
· Vaatimusmäärittely
Vaatimusmäärittelyssä määritellään ne vaatimukset, jotka sovelluksen pitää toteuttaa. Määrittelyissä on myös mukana jatkokehitysvaatimuksia.
· Sovellussuunnitelma
Sovellussuunnitelmassa kerrotaan miten määritellyt vaatimuksen tullaan toteuttamaan.
· Testaussuunnitelma
Testaussuunnitelmassa kerrotaan miten sovellus testataan.
· Sovellusraportti
Sovellusraportti sisältää kuvauksen miten sovellus toteutettiin ja minkälainen siitä tuli.
· Testausraportti
Testausraportti sisältää raportin miten sovelluksen testaus onnistui.
· Käyttöohje
Sovellukseen tehdään käyttöohje, jota voi käyttää sovelluksen käytön apuna.
· Asennusohje
Sovellukseen tehdään asennusohje, joka kertoo mitä pitää tehdä, että sovellus saadaan asennettua.
· Käännösohje
Käännösohjeessa kerrotaan, minkälaista käännösympäristöä on käytettävä että sovellus kääntyy valmiiksi ohjelmaksi.
· Ohjelmalistaukset
Ohjelmalistaukset ovat ohjelmien lähdekoodin listaukset. Näistä ei tulosteta paperiversiota, koska oman kirjoitetun koodin osuus on mitätön ja jos ohjelmakoodeja alkaisi tulostaa sovelluksen varmuuskopiomielessä, joutuisi myös koko DUO-sovelluksen lähdekoodit tulostaa. Tämä olisi liian iso paperimäärä tulostettavaksi.
7.3 Katselmoitavat tai tarkastettavat dokumentit
Tässä luvussa on selvitetty dokumentit, jotka katselmoitiin tai tarkastettiin.
7.3.1
Katselmoitava
dokumentit
Nämä dokumentit katselmoitiin palavereissa eli käytiin palaverin aikana yksityiskohtaisesti läpi huomauttaen samalla virheistä ja puutteista. Katselmoinnin lopuksi päätettiin hyväksyttiinkö dokumentit. Erillistä katselmointidokumenttia ei tehty, vaan selvitys löytyy kyseisen palaverin pöytäkirjasta.
· Vaatimusmäärittely
· Projektisuunnitelma
7.3.2
Muut
dokumentit
Nämä dokumentit hyväksyttiin palavereissa. Dokumentit käytiin läpi ja kerrottiin mitä sieltä piti muuttaa tai korjata. Lopuksi kerrottiin hyväksyttiinkö dokumentti. Jos dokumenttiin joutui tekemään lähinnä pieniä muutoksia, voitiin se hyväksyä kun korjaukset on tehty. Hyväksynnästä tuli lähettää sähköpostilla viesti projektiorganisaation sähköpostilistalle.
· Raportit
· Sovellussuunnitelma
· Testaussuunnitelma
· Pöytäkirjat
7.4 Dokumenttien sijainti
Dokumentit sijaitsevat CVS-palvelimella. Osa dokumentaatiosta laitettiin myös WWW-sivuille (http://sovellusprojektit.it.jyu.fi/tare/). Näitä dokumentteja ovat mm. aikataulu, kantasuunnitelma, pöytäkirjat, esityslistat, vaatimusmäärittely ja projektisuunnitelma. Jos kuitenkin dokumentti oli liian iso, niin CVS-palvelimelle sitä ei saatu ja säilytyspaikkana oli silloin verkkolevy. Näin on tehty mm. palaverien äänitallenteiden kanssa.
Tilaajalta saadut fyysiset dokumentit säilytettiin projektin aikana projektihuoneessa siihen tarkoitetussa paikassa, kunnes projektin lopussa ne palautettiin takaisin tilaajalle.
7.5 Dokumenttien nimeämiskäytäntö
Nimeämiskäytäntö dokumenteissa on suhteellisen suoraviivainen. Eli vaatimusmäärittelystä tuli vaatimusmäärittely.doc ja projektisuunnitelmasta projektisuunnitelma.doc.
· Alkukirjain tiedostonnimissä kirjoitetaan pienellä, ellei tiedostonnimi ala lyhenteellä.
· Ääkkösiä ei käytetä tiedostonnimissä.
· Numeroinnit: Esimerkiksi: poytakirja_1.doc
· Versiointi tehdään CVS-palvelimella. CVS-palvelin siis säilyttää eri versiot, joten tiedostoja ei tarvitse tämän takia erikseen nimetä.
7.6 Tiedotuskäytännöt
Eniten tietoa liikkui palavereissa, mutta pääasiallinen tiedotuskanava oli sähköposti. Sähköpostin puolella oli käytössä projektin sähköpostilista osoitteessa tare2004@korppi.jyu.fi ja se on arkistoitu. Projektiryhmällä oli myös oma sähköpostilista osoitteessa tare.group@korppi.jyu.fi ja sekin on arkistoitu. Pääasiallinen sähköpostilista kuitenkin oli tare2004@korppi.jyu.fi, jonne lähetettiin esimerkiksi tiedotukset valmistuneista dokumenteista.
7.7 Palaverikäytännöt
Palavereilla oli tietty vakioaika, mutta siitä poikettiin muutaman kerran. Palaverit myös pidettiin projektitilojen kokoustilassa kaikilla paitsi ensimmäisellä kerralla, jolloin palaveri pidettiin yliopiston museolla. Palavereissa oli käytössä yleensä kannettava tietokone, projektori, mp3-tallennin(puhe), ja digitaalikamera. Palavereihin kutsuttiin yleensä koko projektiorganisaatio.
7.7.1
Esityslistan
muoto
Esityslistan muoto oli suhteellisen vakio. Perusmuoto oli:
Aika: päivä d.m.yyyy klo h:mm
Paikka: xyz
Esityslista
1. Kokouksen avaus
2. Esityslistan hyväksyminen
3. Edellisen palaverin pöytäkirjan hyväksyminen
4. Tehtävälistan läpikäynti
5. Projektin tilan selvitys
6. Tuntikirjanpidon tarkistaminen
7. Muut esille tulleet asiat
8. Sovitaan osallistujien seuraavista tehtävistä
9. Sovitaan seuraavan palaverin aika ja paikka
10. Kokouksen päättäminen
Ja perään tuli vielä tehtävälista, jonka muoto esityslistan perässä on:
Projektiryhmä:
Tehtävä 1
Tehtävä 2
Ohjaajat:
Tehtävä 3
Tilaaja:
Tehtävä 4
7.7.2
Esityslistan
kohdissa käytävät asiat
Tässä luvussa selvitetään millaisia asioita esityslistan kohdissa käytiin läpi.
1. Kokouksen avaus
Kokouksen avasi puheenjohtaja.
2. Esityslistan hyväksyminen
Esityslistaa tarkasteltiin ja huomautettiin puutteista ja paremmasta järjestyksestä. Mahdollisesti myös sovittiin että joitain kohtia käydään aikaisemmin, jos asiaan keskeisesti liittyvä henkilö joutui lähtemään aikaisemmin.
3. Edellisen palaverin pöytäkirjan hyväksyminen
Tarkasteltiin edellisen palaverin pöytäkirjaa pikaisesti ja päätettiin hyväksyttiinkö se vai tuliko siihen muutoksia ja hyväksyminen tehtiin jotenkin muuten.
4. Tehtävälistan läpikäynti
Käytiin edellisen pöytäkirjan tehtävälista kohta kohdalta läpi. Jos tehtävästä löytyi oma kohta esityslistalta, niin se käsiteltiin myöhemmin.
5. Projektin tilan selvitys
Projektipäällikkö kertoi ollaanko aikataulussa ja missä vaiheessa sovelluksen eri osa-alueet olivat. Myös tuntikirjanpidosta katsottiin kuinka paljon töitä on kertynyt.
6. Tuntikirjanpidon tarkistaminen
Käytiin läpi projektiin ja kurssiin käytetyt tunnit.
7. Muut esille tulleet asiat
Käytiin läpi muita asioita joita oli tullut osallistujille palaverin aikana mieleen.
8. Sovitaan osallistujien seuraavista tehtävistä
Koottiin vanhat ja uudet tehtävät ja muodostettiin uusi tehtävälista seuraavaa palaveria varten.
9. Sovitaan seuraavan palaverin aika ja paikka
Sovittiin seuraavasta palaverin pitoajasta ja paikasta.
10. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen.
8 Kokemuksia projektista
Luvussa ryhmän jäsenet kuvailevat henkilökohtaisia kokemuksiaan projektista.
8.1 Ryhmän yhteisiä kokemuksia
Kaikkien mielestä yhteinen työaika (9-16) oli positiivinen asia ja ilman sitä aikataulu olisi saattanut venyä ja kommunikaatio hankaloitua. Projektissa oli myös selkeä työnjako ja se koettiin hyvänä ja kaikille työnjako oli sopiva. Kaikki myös oppivat uusia asioita ja erityisesti sen millainen sovellusprojekti on.
8.2 Rauno Koskinen
Pohjalla ennen projektia on ollut n. 80 opintoviikkoa aloitusvuotena 1998 ja 3 vuotta työkokemusta sovellussuunnittelijana.
Vastuualueena oli projektipäällikkyys ja opinkin paljon projektipäällikön tehtävistä. Ennen sellaista kokemusta ei ole ollut vaan pelkästään rivikoodaajana toimimista. Myös luonteeltani johtaminen ei minun mielestäni itselleni sovellu, joten asetuinkin ehdolle projektipäälliköksi väkisin ihan sen takia että oppisin ja tottuisin siihen. Projektijohtamisen ohessa tein myös käyttöliittymän toteutusta ja dokumentaation kirjoitusta sekä loppuvaiheessa kotisivujen ylläpitoa.
Sovellusprojekti oli normaalista opiskelusta hyvää vaihtelua ja yleensäkin ihan kiva, mitä nyt projektipäällikkyys on hiukan stressaavaa, mikä johtui siitä että piti olla perillä monesta asiasta ja suunnitella asioita eteenpäin. Asioiden ennalta suunnittelu haittasi eniten, koska vältän sitä suurelta osin omassa elämäntavassa.
Loppujen lopuksi projekti oli ihan hyvä kokemus ja minulle arvokasta kokemusta projektin johtamisesta.
8.3 Mikko Meriläinen
Aloittaessani projektia minulla oli takana neljä vuotta yliopisto-opintoja pääaineena tietotekniikka. Olin suunnitellut projektiin osallistumista jo syksyllä 2003, mutta silloin päätin vielä siirtää projektia yhdellä vuodella.
Suoritin syksyn aikana sovellusprojektin lisäksi kaksi muuta tietotekniikan kurssia. Tiesin, että aikataulu sovellusprojektin osalta tulee olemaan tiukka ja jätin muutaman kurssin suorittamisen tulevaisuuteen.
Alussa sain vastuualueekseni dokumentoinnin. Tämä oli suureksi osaksi myös oma tahto, sillä en ollut aiemmin opetellut ohjelmointia muutamaa C++ - peruskurssia lukuun ottamatta. Näin olisin joutunut opettelemaan ohjelmoinnissa käytetyn Delphi-sovellusympäristön alusta alkaen ja toivoinkin, että toteutuksesta vastaisivat muut projektiryhmän jäsenet. Projektin aikana Microsoft Word 2003 - tekstinkäsittelyohjelma tuli tutuksi ja opin mielestäni paljon uusia asioita ohjelman käytöstä. Tähän saakka olin tyytynyt tekstinkäsittelyssä perustoimintoihin, mutta nyt tuli tutuksi myös erikoisemmat toiminnot.
Palavereissa hoidin kerran puheenjohtajan tehtäviä, mutta suurimmaksi osaksi toimin sihteerinä. Puheenjohtajana olen tottunut olemaan urheiluharrastukseni parissa eikä urheiluseurojen kokousten rakenne poikkea paljon sovellusprojektin palavereiden rakenteesta. Aluksi palaverien pöytäkirjoja tehdessä tuntui, että hengittämistä lukuun ottamatta muut tapahtumat tuli kirjoittaa yksityiskohtaisesti pöytäkirjaan, mutta loppua kohdin aloin sisäistää paremmin haluttua tarkkuutta.
Ryhmähenki oli alusta alkaen hyvä. Pidimme ennen varsinaista avauspalaveria oman keskinäisen palaverin, jossa tutustumisen lisäksi kävimme läpi jokaisen tietoteknistä kokemusta. Projektin aikana ei muistu mieleen yhtään konfliktia ryhmän jäsenten välillä. Hyvällä huumorilla homma eteni tasaisella tahdilla ja mielestäni aikataulussakin pysyttiin aloituksen jälkeen hyvin ja pieni viivästyminen olisi voitu välttää pikaisemmalla aloituksella syksyllä. Pienenä ryhmähengen nostatusmenetelmänä käytetty Scorched Earth 2000 - nettipeli oli piristävä lisä, jota käytettiin pari kertaa projektiryhmän kesken projektin aikana.
Projektin aiheeseen oli aluksi hankala päästä käsiksi, mutta kun alkoi ymmärtää, mitä mikäkin lyhenne tarkoitti ja mitä tulevan sovelluksen pitäisi pystyä tekemään, niin aihe selveni ymmärrettävään muotoon.
Kokonaisuudessaan sovellusprojekti oli mielenkiintoinen kokemus ja opetti lisäksi millaista on noudattaa suhteellisen kiinteää työaikaa.
8.4 Heikki Nevala
Aloitin opiskeluni Jyväskylän yliopistossa syksyllä 2001, joten projektin alussa minulla oli takana tietotekniikan opintoja kaksi ja puoli vuotta ja opintoviikkoja kertyneenä noin 84 kappaletta. Projektin aikana suoritin lisäksi neljä muuta kurssia, kaksi tietotekniikkaan liittyvää, loput kaksi olivat pakolliset vieraiden kielten opinnot. Jossain vaiheessa syksyä tosin alkoi tuntua siltä, että päivät venyivät liian pitkiksi viettäessä päivät projektitilassa ja illat demoja rustatessa. Mutta kun tietotekniikan kursseista päästiin, alkoi tahti hellittää. Aikaisempaa kokemusta ennen tätä minulla ei ollut projekteista tai palavereista.
Projektin puitteissa toteutin pääasiassa käyttöliittymää sekä tein TARE:n WWW-sivut. Delphi-kehitysympäristö oli minulle jo entuudestaan ainakin jollain tapaa tuttu ja opin siitä lisää kuluneen syksyn aikana. WWW-sivuja en ollut tehnyt aikaisemmin yhtä harjoitustyötä enempää, joten lopputulos niiden osalta ei ehkä ole niin hieno kuin olisi voinut olla (ainakaan HTML:n puolesta), ja aikaakin niiden tekemiseen tuhrautui oman kokemattomuuteni takia luultavasti enemmän kuin noin yleensä. Projektin aikana kokeilin jonkin verran myös dokumentointia ainakin ensimmäisen pöytäkirjan muodossa, ja olen ollut tyytyväinen, koska Mikko on hoitanut sen puolen. Palavereissa toimin kerran pari sihteerinä ja useamman kerran puheenjohtajana. Myös tietokantaan liittyviä seikkoja tuli tutuksi käyttöliittymän toteutuksen takia.
Projektin aihe oli aluksi hieman vaikea sisäistää, ja sitten ne valmiit, kommentoimattomat ohjelmakoodit — niistä toivoin ettei minun olisi niitä tarvinnut juurikaan projektin aikana lueskelle tai niiden saloihin perehtyä, ja kyllähän se toive ihan mukavasti toteutuikin (kuten oli kaiketi tarkoituskin). Käyttöliittymän perusperiaatteiden toteutuksen ymmärtämiseen meni kuitenkin yllättävän paljon aikaa, mutta vähitellen sitä oppi mitä piti mihinkin kohtaan tiedostoissa ja Delphin puolella komponentteihin kirjoittaa. Ja onneksi Miika Nurminen oli aktiivisesti käytettävissä ja oikomassa vastaan tulevia mutkia. Ryhmähenki oli hyvä heti alusta asti.
Yleisesti ottaen pidin sovellusprojektia hyvänä kokemuksena. Se antoi jonkinlaisen kuvan mahdollisesta tulevasta työstä (ihan kiva) ja sen kuluessa oppi uutta muualtakin kuin vain tietotekniikan näkökulmasta. Palavereissa ja väliesittelyissä sai lisäksi itselleen jonkinlaista esiintymiskokemusta ja varmasti niistä tarttui mukaan esiintymisvarmuuttakin. Positiivinen kokemus, vaikka en välttämättä tiedäkään, haluaisinko työkseni rakentaa tietokantasovelluksia seuraavat neljäkymmentä vuotta… Luultavasti en.
8.5 Mikko Vilenius
Olen aloittanut yliopistossa jo vuonna 1994 ja valmistumassa lähiaikoina (tällä hetkellä noin 140 ov.). Väliin mahtuu yksi pääaineen vaihtuminen, kolme vuotta töitä tietotekniikan opettajana, armeija ja vaihto-oppilasvuosi. Koska olin opiskelijavaihdossa juuri ennen projektia ja opiskeluni oli aivan muuta kuin pääaineeni, epäilin hieman miten nopeasti pääsisin jälleen tietokoneiden kanssa vauhtiin, mutta pelko osoittautui turhaksi.
Kuten käsittääkseni muillakin ryhmän jäsenillä, aluksi projektista ei tuntunut saavan oikein otetta eikä rakennettua selkeää yleiskuvaa siitä mitä oltiin tekemässä. Pikkuhiljaa asia alkoi kuitenkin selkeytymään ja itse tekemiseenkin päästiin käsiksi. Mielestäni projekti oli oikein mielenkiintoinen ja motivoiva ja erityisesti pidin käytännönläheistä lähestymistapaa luennoilla istumista parempana vaihtoehtona itselleni. Ryhmän kanssa oli oikein mukava työskennellä ja muutenkin kurssi oli oikein piristävää vaihtelua normaaliin opiskelurytmiin.
Tietokannat olivat minulle jonkin verran tuttuja samoin kuten SQL-kieli ja Delphikin. Oli oikein mukava huomata, että osaa tehdä käytännön asioitakin. Pieni C++-ohjelmointi Delphin ohessa oli myöskin mielestäni yllättävän positiivinen kokemus ja vastoin odotuksiani auttoi ehkä jopa paremmin muistamaan Delphin ja C++-kielien syntaksien eroja. Paljon uuttakin tuli opittua, joten kaikin puolin projekti oli erittäin positiivinen kokemus ja uskon sen olevan hyvä kokemus työelämän kannalta.
9 Yhteenveto
Dokumentissa on kuvattu TARE-projektin läpivientiä ja myös analysoitu sitä. Projekti toteutti taiderekisterisovelluksen tilaajana olleen Jyväskylän yliopiston museon käyttöön.
Projektin puitteissa valmistunut sovellus toteutti kaikki tärkeimmät vaatimukset, paitsi raportointivaatimus. Raportoinnista tehtiin hakulistojen listamuotoiset raportit ja tekemättä jäivät lomakemuotoiset raportit. Eli taideteosrekisteriä pystyy projektin aikana tehdyllä sovelluksella ylläpitämään.
Aikataulu oli liian tiukka toteutuksen osalta ja projekti myöhästyikin kolme viikkoa. Myöhästyminen oli enimmäkseen projektin alkuvaiheen hitaudesta ja vanhaan DUO-järjestelmään totuttautumisesta johtuvaa, jonka komponenteilla sovellus tehtiin.
Projekti oli hyödyllinen lisä opintoihin antaen valmiuksia työelämää varten. Projektiryhmän jäsenet oppivat projektin aikana paljon mm. projektinhallinnasta, dokumentoinnista, palaverikäytännöistä ja ryhmätyöskentelystä.
[1] Kalermo Salla, Kosonen Sami, Pohjola Lauri, Tourunen Antti, ”Kuikka-projektin projektikansio”, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 2004.
[2] Koskinen Rauno, Meriläinen Mikko, Nevala Heikki, Vilenius Mikko, ”Taideteosrekisterisovelluksen projektisuunnitelma”, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 2004.
[3] Koskinen Rauno, Meriläinen Mikko, Nevala Heikki, Vilenius Mikko, ”Taideteosrekisterisovelluksen sovellussuunnitelma”, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 2004.
[4] Koskinen Rauno, Meriläinen Mikko, Nevala Heikki, Vilenius Mikko, ”Taideteosrekisterisovelluksen vaatimusmäärittely”, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 2004.
[5] Santanen Jukka-Pekka, ”Tietotekniikan sovellusprojektien ohje”, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 2004.
Liite 1. Projektin toteutunut aikataulu
Liite 2. Rauno Koskisen työtunnit viikoittain ja tehtävittäin
Liite 3. Mikko Meriläinen työtunnit viikoittain ja tehtävittäin
Liite 4. Heikki Nevalan työtunnit viikoittain ja tehtävittäin
Liite 5. Mikko Vileniuksen työtunnit viikoittain ja tehtävittäin
