1 Johdanto

TARE-projekti on Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella toteutettava Sovellusprojekti. Projektin tavoitteena on tuottaa Jyväskylän yliopiston museolle taideteosrekisterisovellus. Kehitettävä sovellus korvaa siellä nykyään toiminnassa olevan ja toiminnallisuudeltaan vastaavan DOS -pohjaisen TATE-sovelluksen.

Toteutettavalla sovelluksella Jyväskylän yliopiston museon henkilökunta pystyy hallinnoimaan tietokantaa, johon on tallennettu tiedot yliopiston hallussa olevista taideteoksista. Sovellus toimii apuna museohenkilökunnan työssä ja yliopiston laitosten tutkimuksessa. TARE-projekti keskittyy erityisesti vanhan TATE-sovelluksen yhteydessä toimivan tietokannan saattamiseen nykyaikaisempaan, pitkälle normalisoituun muotoon sekä käyttöliittymän kehittämiseen tietokannan hallintaa varten. TARE kehitetään museolla käytössä olevan DUO-sovelluksen pohjalta sen komponentteja hyväksi käyttäen. DUO-järjestelmä on kokoelmien hallintajärjestelmä, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2002 alkaen.

1.1 Historiaa

Jyväskylän yliopiston kulttuurihistoriallisten ja taidekokoelmien hallinnoimisesta vastaa Jyväskylän yliopiston museo. Sen kokoelmissa on tällä hetkellä (syksyllä 2004) noin 45 000 luettelokappaletta, joista 850 on taideteoksia. Taideteoksista vanhimmat ovat Jyväskylän seminaarin alkuajoilta 1870-luvulta. Osa näistä on yliopiston omistamia ja osa on deponoitu. Suurin deponoija on valtion taideteostoimikunta.

Jyväskylän yliopiston museolle ensimmäinen tietokonejärjestelmä saatiin vuonna 1989. Ennen tätä aikaa arkistointi hoidettiin kortiston avulla käsin. Museo siirtyi käyttämään DOS-pohjaisia UNO ja TATE-sovelluksia kulttuurihistoriallisten ja taidekokoelmien hallinnointiin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Sittemmin havaittiin tarvetta vaihtaa ne uudempiin verkossa ja Windows-ympäristössä toimiviin. Miika Nurmisen kehittämä UNO-sovelluksen korvannut DUO-sovellus on ollut toiminnassa vuodesta 2002 lähtien. Nyt myös DOS-pohjaiselle TATE-sovellukselle tarvitaan Windows-ympäristössä toimiva seuraaja, joka hyödyntäisi DUO-sovelluksen ratkaisuja.

1.1.1 UNO ja TATE-sovellusten aika

UNO ja TATE ovat yliopiston museolla 1990-luvun alkupuolella kehitettyjä Clarion 2-järjestelmään pohjautuvia ja DOS -ympäristössä toimivia tietokantasovelluksia. UNO on tarkoitettu museon esineiden, kirjojen, valokuvien ja tallenteiden luettelointiin. TATE on yliopiston taideteosrekisteri. Nämä sovellukset yhdessä korvasivat käsin pidetyn kortiston.

Sittemmin UNO ja TATE ovat vanhentuneet (ohjelmat eivät mm. toimi verkossa). Myös niiden käytettävyydessä ja hakuominaisuuksissa on puutteita, joten on ollut tarvetta korvata ne uusilla, Windows-pohjaisilla ja etäkäytön mahdollistavilla sovelluksilla.

1.1.2 DUO — UNO-sovelluksen seuraaja

Vuonna 2002 UNO -sovellus korvattiin Miika Nurmisen kehittämällä DUO -järjestelmällä. DUO on Windows-ympäristössä ja verkossa toimiva sovellus. Se on kehitetty Delphillä ja pohjautuu asiakas-palvelin arkkitehtuuriin.

1.1.3 Sovellusten ja järjestelmien käyttämistä tietokannoista

DUO-sovelluksen kehityksen yhteydessä UNO-sovelluksen käyttämän Clarion-pohjaisen tietokannan rakenteeseen tehtiin myös merkittäviä muutoksia. Tavoitteena oli mahdollisimman pitkälle menevä normalisointi ja rakenteistaminen. Vanha tietokanta muunnettiin ensin tekstiksi ja siitä edelleen SQL -tietokannaksi.

1.1.4 TARE

Jyväskylän yliopiston museolla on edelleen käytössään aikaisemmin mainittu TATE-sovellus. Se odottaa seuraajaansa, joka olisi Windows-ympäristössä ja verkossa toimiva DUO-sovelluksen kaltainen sovellus. Tämän ohjelmiston kehittämiseen keskittyy TARE-projekti.

1.2 Dokumentin rakenne

Tämä dokumentti rakentuu seuraavasti. Luku 1 sisältää dokumenttia ja sen käyttöä koskevia yleisiä asioita. Luvussa 2 käsitellään ohjelman toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia. Luvussa 3 käsitellään tietokantaan liittyviä asioita. Lukuun 4 on kirjattu ohjelman käyttötapaukset. Luvussa 5 on listattu projektin prioriteetit ja luku 6 sisältää dokumentin yhteenvedon.

1.3 Termit ja lyhenteet

Dokumentissa ja projektissa esiintyvät seuraavat termit ja lyhenteet:

Clarion Sovelluskehitin, jolla tehdään sovelluksia DOS –järjestelmälle. Clarion sovelluskehittimessä on mukana myös tietokantojen toteutusmahdollisuus.

CVS (Concurrent Version System) Versionhallintajärjestelmä. Käytetään yleensä ohjelmistokoodin hallintaan.

Delphi Graafinen sovelluskehitin Windows (ja Linux) ympäristöön, joka perustuu Object Pascal -kieleen. Object Pascal kielen rakenteesta johtuen ohjelmien käännös lähdekoodista ajettavaan muotoon on nopeaa.

Deponointi Deponointi tarkoittaa esineen pitkäaikaista sijoitusta museon kokoelmiin niin, että museo ei omista esinettä.

DUO Miika Nurmisen kehittämä UNO-ohjelman seuraaja, joka toimii Windows-ympäristössä.

HTML Hyper Text Markup Language on merkkauskieli tekstin sisällön ja rakenteen esittämiseen.

HTTP Hyper Text Transfer Protocol on HTML muotoisen tiedon tietoliikenneprotokolla.

ODBC (Open DataBase Connectivity) Standardi tietokantayhteysmenetelmä.

Perushenkilö Perushenkilö sisältää perustiedot henkilöstä tai organisaatiosta. Näitä käytetään esimerkiksi lainaajahenkilöinä.

PostgreSQL PostgreSQL on ilmainen BSD-lisenssin alla oleva relaatiotietokantajärjestelmä. (http://www.postgresql.org/).

SQL SQL -kieli on relaatiotietokantojen määrittely- ja käsittelykieli.

SQL-palvelin Tietokantapalvelin, joka käytetään tietokantojen säilyttämiseen, hallinnointiin ja käyttämiseen.

TARE (TAideREkisteri). Tämän vaatimusmääritelmän pohjalta toteutettava uusi sovellus TATE-sovelluksen tilalle.

TATE DOS -pohjainen yliopiston taideteosten hallinnoinnissa edelleen käytössä oleva ohjelma. TATE valmistui vuonna 1989.

Tuottaja Taideteosten tuottaja. Sisältää perushenkilötietojen lisäksi taiteilijatietoja.

Työntekijä TARE ja DUO-sovellusten käyttäjä. Sisältää perushenkilön tietojen lisäksi käyttöoikeustiedot.

UNO DOS -pohjainen sovellus, jota käytettiin yliopiston museon kokoelmien hallinnointiin vuoteen 2003 saakka. UNO otettiin käyttöön 1990- luvun alussa.

WWW-palvelin Vastaa HTTP pyyntöihin, joita tulee pääasiassa WWW-selaimilta. Eli yleensä antaa selaimille heidän pyytämät sivut tai muun aineiston, joka sijaitsee WWW-palvelimella. WWW-sivut voivat myös olla eräänlaisia ohjelmia, jotka ovat yhteydessä vaikkapa tietokantaan sisäverkossa.

Yhteistietokanta DUO-sovelluksen ja TARE-sovelluksen yhteinen tietokanta.

2 Projektin tavoitteet

Sovellusprojekti on Jyväskylän tietotekniikan laitoksen pääaineopiskelijoiden aineopintoihin liittyvä pakollinen opintojakso. Projektiin kuuluu tavoitteita sekä oppimisen että kehitettävän sovelluksen kannalta.

2.1 Tavoitteet sovelluksen osalta

Projektiryhmän tavoitteena on toteuttaa syksyn 2004 aikana Jyväskylän yliopiston museolle verkossa ja Windows-ympäristössä toimiva taideteosrekisterisovellus, joka korvaa museolla nykyisin käytössä olevan ja käyttötarkoitukseltaan vastaavan DOS-pohjaisen TATE-sovelluksen. Tämä vaatii TATE-sovelluksen käyttämän Clarion-pohjaisen tietokannan muuntamista SQL-muotoon. Vaaditaan myös TATE -kannan ja DUO-kannan rakenteen vertaamista keskenään. Syntyvään TARE-kantaan tulee normalisoitu TATE-kanta ja siihen tehdään tarvittavia lisäyksiä ja osaksi myös käytetään DUO-tietokannan tauluja. Tuloksena syntyvät tietokantataulut sovitetaan osaksi DUO-kantaa, jolloin saadaan TARE-sovelluksen ja DUO-sovelluksen yhteiskanta.

Tarkemmin projektissa tuotettavan sovelluksen ominaisuuksia ja vaatimuksia kuvataan erillisessä Vaatimusmäärittelyssä.

2.2 Tavoitteet oppimisen kannalta

Sovellusprojektin kuluessa projektilaiset oppivat keskeisiä taitoja menestyksellisen ryhmätyön osalta. Tähän kuuluvat erilaisten ongelmatilanteiden ratkaiseminen ja ristiriitojen käsittely. He saavat myös käsityksen ohjelmistoprojektin läpiviennistä ja sen hallinnasta. Taidot oman työn sekä mahdollisten ongelmien tai virheiden esilletuontiin kehittyvät. Projektilaiset kartuttavat kokemustaan myös järkevästä keskinäisestä työnjaosta (ja mahdollisesti edellisen johdannaisesta, järkevästä töiden uudelleen jakamisesta).

Kaikki ryhmän jäsenet saavat kokemusta jokaisesta projektin eri vaiheisiin liittyvistä tehtävistä. Tällaisia ovat määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus sekä dokumentointi. Palaverit ja niiden käytännöt tulevat tutuiksi, kuten puheenjohtajan ja sihteerin tehtävätkin. Yksi ryhmän jäsen oppii perusteita myös projektipäällikön tehtävistä.

Jokainen ryhmän jäsen tutustuu Sovellusprojektin yhteydessä myös erilaisten aiheeseen liittyvien dokumenttien laatimiseen niiden sisällön ja ulkoasun puolesta. Edelleen, he saavat kokemusta myös työnsä tulosten esittämisestä opponoinneissa ja loppuesittelyssä. Ja varmasti projektin aikataulun suunnittelu ja siinä pysyminen tuottavat vielä lisää oppimisen kannalta hedelmällisiä tilanteita.

Unohtaa ei sovi myöskään työkaluja, joita käytetään sovelluksen kehittämisessä tai itse kehitettävää sovellusta. Työkaluihin ja Sovellusprojektin aiheeseen liittyy aina uutta ja opittavaa tietotaitoa puhumattakaan laadukkaan ja nerokkaan ohjelmakoodin sekä tasokkaan dokumentoinnin tuottamisesta.

2.3 Projektin rajaukset

Projektin aikataulu on rajoitettu siten, että sovelluksen pitäisi olla valmis joulukuussa ja projektin loppuhiomista voi vielä tehdä tammikuussa pari viikkoa. Tammikuun puolivälin jälkeen ei projektia voi jatkaa sovellusprojektikurssin puitteissa. Työtuntimäärissä ryhmän jäsenen tuntimäärän katto projektissa on 350 tuntia ja tähän lisäksi on kurssiin liittyviä tunteja, joihin kuuluu dokumenttien ulkoasun korjaukset, luennot, esitykset ja koulutukset.

Projektin toteutukseen varattuja henkilöitä eli projektilaisia on neljä ja tämä rajoittaa suuremman kokonaisuuden toteuttamista. Projektilaiset ovat myös opiskelijoita eli heidän kokemus sovellusprojektien toteuttamisesta ovat vähäiset ja tämä vaikuttaa projektin sujuvaan etenemiseen ja näin ollen rajoittaa projektin kokoa.

3 Projektin resurssit ja organisaatio

Luvussa esitellään projektiin osallistuvat henkilöt ja projektiin liittyvät resurssit.

3.1 Henkilöt

Tässä luvussa on kerrottu mitä henkilöresursseja projektissa on.

3.1.1 Projektiorganisaatio

Kaikki projektiin keskeisesti liittyvät ovat tässä ryhmässä

· Rauno Koskinen, toteuttaja, projektipäällikkö

· Mikko Meriläinen, toteuttaja

· Heikki Nevala, toteuttaja

· Mikko Vilenius, toteuttaja

· Lari Kannisto, vastaava ohjaaja

· Hilkka Heikkilä, vastaava ohjaaja

· Pirjo Vuorinen, tilaajan pääedustaja

· Miika Nurminen, tilaajan tekninen edustaja

· Vesa Tanhua-Tyrkkö, tekninen ohjaaja

· Maarit Nurkkala, käytettävyyskonsultti

· Sanna Saarikko, käytettävyyskonsultti

3.1.2 Johtoryhmä

Johtoryhmä johtaa projektia ja siihen kuuluu tilaajan edustus, ohjaajat ja projektipäällikkö:

· Rauno Koskinen, toteuttaja, projektipäällikkö

· Lari Kannisto, vastaava ohjaaja

· Hilkka Heikkilä, vastaava ohjaaja

· Pirjo Vuorinen, tilaajan pääedustaja

· Miika Nurminen, tilaajan tekninen edustaja

3.1.3 Projektiryhmä

Tietotekniikan opiskelijat, jotka toteuttavat projektia:

· Rauno Koskinen, toteuttaja, projektipäällikkö

· Mikko Meriläinen, toteuttaja

· Heikki Nevala, toteuttaja

· Mikko Vilenius, toteuttaja

3.1.4 Tilaajan edustajat

Tilaajaa edustavat:

· Pirjo Vuorinen, tilaajan pääedustaja

· Miika Nurminen, tilaajan tekninen edustaja

3.1.5 Intressiryhmä

Intressiryhmässä on henkilöt, joilla on projektiin liittyviä intressejä. Esimerkiksi käyttöliittymähaastateltavilla on omia vaateita käyttöliittymään ja käytettävyyskonsulteilla parannusehdotuksia käyttöliittymään.

· Janne Vilkuna, Yliopiston museon johtaja

· Jukka-Pekka Santanen, sovellusprojektien vastaava

· Sinikka Partanen, haastateltava (käyttöliittymä)

· Marja-Liisa Hyvönen, haastateltava (käyttöliittymä)

· Maarit Nurkkala, käytettävyyskonsultti

· Sanna Saarikko, käytettävyyskonsultti

· Esko Korhonen, Yliopiston tilapalvelu

· Martti Lehtonen, Yliopiston tilapalvelu

3.1.6 Tukiryhmä

Tukiryhmään kuuluu lähinnä ATK-tuki ja kouluttajat

· Mika Harju, ATK-tuki (Windows)

· Jussi Kokkonen, ATK-tuki

· Jari Lepistö, ATK-tuki

· Harri Tuomi, ATK-tuki

· Jonne Itkonen, kouluttaja, CVS ja BugZilla

3.2 Tilat, laitteet ja ohjelmistot

TARE-projektiryhmä sai käyttöönsä tietotekniikan laitokselta Agorasta projektitiloista AgC223.1 projektihuoneen C223.4, jossa on asennettuna neljä Windows XP –konetta. Käytössä on myös projektitilan yhteinen skanneri, kortinlukija ja kirjoitin (agps2b), johon on käytännössä rajaton kiintiö. Lisäksi on käytössä kopiokone huoneessa AgC432.2.

Kokoushuoneena voidaan käyttää huoneessa AgC223.1 olevaa kirjahyllyllä eristettyä tilaa, jonka pystyy varaamaan Korppi järjestelmän kautta (https://korppi.jyu.fi/kotka/portal/showLogin.jsp). Projektilaisilla on myös mahdollisuus varata käyttöönsä kaksi kannettavaa tietokonetta, videoprojektori, mp3-tallennin, digitaalinen kamera ja minidisc-soitin.

Tietojen tallennukseen käytössä olevien projektihuoneen koneiden lisäksi löytyy CVS-palvelin (sorsa.it.jyu.fi), verkkolevyltä (adterra-tietokone) projektin osio ja projektille kotisivutilaa (eppi-tietokone).

Dokumentointiin käytetään Microsoft Word 2003 -tekstinkäsittelyohjelmaa. Ohjelmistokehitystyökaluna käytetään pääasiallisesti Borlandin Delphi 7 – kehitysympäristöä sekä SQL tietokantaohjelmistoa. Muita projektin yhteydessä käytettäviä sovelluksia: MS Visio, MS Project, DosBox sekä WinCVS versionhallintaan. Lisäksi projektiryhmällä on käytössään olemassa olevan DUO- ja TATE-käyttöliittymien kopiot sekä niihin liittyvät tietokantojen kopiot.

Jyrki Kankaanpää on tehnyt museokokoelmasovelluksen yliopistolla erikoistyönä, jota voi käyttää TARE-sovelluksen toteutuksen apuna.

4 Projektiryhmän tehtävät

Tässä luvussa on selvitetty miten projektin tehtävät jakautuvat projektiryhmän jäsenten kesken.

4.1 Rauno Koskinen

· Projektin projektipäällikkyys

Projektipäällikkyyteen kuuluu mm. työn jakoa, seurantaa ja vastuuta projektista.

· Projektisuunnitelma

Suunnitelma siitä miten projekti toteutetaan.

· Esityslistat

Projektipalavereihin tarvitaan muodostaa esityslistat, joissa kerrotaan palaverien aiheet ja niiden käsittelyjärjestys.

· Projektiraportti

Raportti miten projekti on toteutettu.

· Aikataulu

Aikataulussa on projektin vaiheet ja osa-alueet. Aikataulu on toteutettu Gantt-kaaviona.

· Yhteydenpito

Yhteydenpitoon kuuluu virallinen projektiorganisaatiolle tiedotus ja tiedon vastaanotto.

· Muun projektiryhmän avustus tehtävissään

Työkokemuksen kautta hankitun osaamisen tuella voi auttaa muuta projektiryhmää työkalujen ja ohjelmakoodin kanssa.

4.2 Heikki Nevala

· Käyttöliittymän suunnittelu

Suunnitellaan miltä käyttöliittymä näyttää ja toimii.

· Käyttöliittymän rungon toteutus

Sovellukselle tehdään käyttöliittymä, minkä kautta sovellusta voi käyttää.

· Käyttöliittymän lomakkeiden toteutus

Käyttöliittymään tehdään lomakkeita, joiden kautta tietoa voi syöttää, muuttaa, poistaa ja hakea.

· Raporttien suunnittelu

Sovelluksen tiedoista voi tehdä erilaisia raportteja ja näitä pitää suunnitella.

· Raporttien toteutus

Sovelluksen raportit tulee myös toteuttaa.

· Käyttäjänhallinnan toteutus

Sovelluksen käyttäjiä voidaan hallita sovelluksesta käsin.

· Käyttöliittymän sisäänkirjautumisen toteutus

Käyttöliittymään tehdään käyttäjän ja käyttöoikeuksien tunnistus.

· WWW-kotisivut ja niiden ylläpito

Projektin toteutetaan WWW-kotisivut ja niihin lisätään projektin aikana projektin dokumentaatiota ja muuta projektiin liittyvää asiaa.

· Haastattelut

Tilaajan tulevien TARE-sovelluksen käyttäjiä pitää haastatella.

· Sovellusraportti

Raportti siitä miten sovellus on toteutettu.

4.3 Mikko Vilenius

· Tietokannan suunnittelu

Tietokannan luontilauseiden toteutus ja tietokannan muodostus.

· Tietokannan tietojen konversio-ohjelman toteutus

Tehdään konversio-ohjelma, jolla tämä tehdään automaattisesti.

· Saatujen dokumenttien kirjanpito

Säilytetään dokumentit ja pidetään kirjaa mitä on saatu.

· Tietokantojen integrointi(DUO ja TARE)

DUO ja TARE sovellusten tietokannat yhdistetään yhdeksi yhteistietokannaksi.

· Tietokantaintegraation testaus

Testataan toimiiko käyttöliittymä ja konversio-ohjelma yhteistietokannassa.

· Tietokannan tietojen konversio-ohjelman testaus

Testataan tuottaako konversio-ohjelma oikean muotoisia ja määräisiä tietokantatietueita.

4.4 Mikko Meriläinen

· Lisenssien selvitys

Suositus siitä minkä lisenssin alle projektin lähdekoodit sijoitetaan.

· Vaatimusmäärittely

Vaatimukset mitkä sovellus toteuttaa ja sisältää myös jatkokehitysvaatimuksia.

· Sovellussuunnitelma

Suunnitelma siitä miten sovellus toteutetaan.

· Testaussuunnitelma

Suunnitelma sovelluksen testauksesta.

· Palaveripöytäkirjat

Projektipalaverien, esittelyjen pöytäkirjojen toteutus ja korjaus.

· Haastattelut

Tilaajan tulevien TARE-sovelluksen käyttäjien haastattelu.

· Testausraportti

Raportti sovelluksen testauksesta.

· Käyttöliittymän testaus

Käyttöliittymä testataan käyttäen hyväksi testaussuunnitelmaa.

5 Projektiryhmän vastuun loppuminen

Sovellusprojektiin osallistuvien tietotekniikan opiskelijoiden velvoitteet projektia kohtaan lakkaavat kyseisen opintojakson päätyttyä. Tähän kuuluvat mm. syntyvän sovelluksen jatkokehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät seikat. Mikäli sovellusta halutaan jatkokehitettävän tai ylläpidettävän projektiin osallistuvien jäsenten tai yksittäisen jäsenen toimesta, on asiasta sovittava heidän kanssaan erikseen.

6 Projektin aikataulu

Tarkempi aikataulu tehtävistä löytyy projektin kotisivuilta osoitteesta http://sovellusprojektit.it.jyu.fi/tare/dokumentit/aikataulu.gif. (Liite1)

6.1 Tarkastuspisteet

Seuraavassa taulukossa on projektin tarkastuspisteet eli määritelty milloin tietyt dokumentit ja vaiheet ovat valmiit. Vaihe-sarakkeessa kerrotaan mihin vaiheeseen tarkistuspiste kuuluu. Tulos-sarakkeessa on tarkistuspisteen aihe, eli kerrotaan mitä pitäisi olla ko. tarkistuspisteessä tehtynä. Tarkistuspisteen päivämäärä-sarakkeessa kerrotaan millä päivämäärällä tulos on valmis. Tarkastus/Katselmointi-sarakkeessa on kerrottu päivämäärät milloin tulos tarkastetaan tai katselmoidaan.

Vaihe	Tulos	Tarkistuspisteen päivämäärä	Tarkastus/Katselmointi
Määrittely	Vaatimusmäärittely	29.10.2004	9.11.2004
Määrittely	Projektisuunnitelma	29.10.2004	9.11.2004
Suunnittelu	Sovellussuunnitelma	5.11.2004
Suunnittelu	Testaussuunnitelma	20.11.2004
Toteutus	Ohjelmakoodi	30.11.2004
Testaus	Testausraportti	2.12.2004
Viimeistely	Sovellusraportti	5.12.2004
Viimeistely	Käyttöohje	10.12.2004
Viimeistely	Projektiraportti	10.12.2004
Viimeistely	Projekti valmis	15.12.2004

Taulukko 1: Tarkastuspisteet

6.2 Tuntiarviot

Seuraavassa taulukossa on jaoteltu projektia tehtäväkokonaisuuksiin ja arvioitu niiden toteutukseen menevää aikaa. Tehtävistä löytyy pienet selitykset luvussa 4.

Tehtävä	Vastuuhenkilö	Tuntiarvio
YLEISET		390
Palaveripöytäkirjat	Mikko Meriläinen	60
Projektin palaverit	Kaikki	4*30
WWW-kotisivut ja ylläpito	Heikki Nevala	40
Projektin hallinta	Rauno Koskinen	150
Tuntiraportit	Rauno Koskinen	20

MÄÄRITTELY		360
Projektisuunnitelma	Rauno Koskinen	70
Vaatimusmäärittely	Mikko Meriläinen	70
Perehdytykset	Kaikki	4*30
Aiheeseen, tekniikoihin ja työkaluihin tutustuminen	Kaikki	4*20
Käyttäjien haastattelut	Mikko Meriläinen, Heikki Nevala	2*10
SUUNNITTELU		220
Testaussuunnitelma	Mikko Meriläinen	30
Sovellussuunnitelma	Rauno Koskinen	70
Käyttöliittymäsuunnittelu	Heikki Nevala	40
Raporttien suunnittelu	Heikki Nevala	20
Tietokantasuunnittelu	Mikko Vilenius	60
TOTEUTUS		180
Käyttöliittymän rungon toteutus	Heikki Nevala	10
Käyttöliittymän lomakkeiden toteutus	Heikki Nevala	40
Raporttien toteutus	Heikki Nevala	20
Käyttäjänhallinnan toteutus	Heikki Nevala	10
Käyttöliittymän sisäänkirjautumisen toteutus	Heikki Nevala	10
Tietokannan tietojen konversio-ohjelman toteutus	Mikko Vilenius	70
Tietokantojen integrointi(DUO ja TARE)	Mikko Vilenius	20
TESTAUS		80
Käyttöliittymän testaus	Mikko Meriläinen	20
Testausraportti	Mikko Meriläinen	20
Tietokantaintegraation testaus	Mikko Vilenius	20
Tietokannan tietojen konversio-ohjelman testaus	Mikko Vilenius	20
VIIMEISTELY		140
Projektiraportti	Rauno Koskinen	20
Sovellusraportti	Heikki Nevala	30
Käyttöohje	Heikki Nevala	30
Sovelluksen viimeistely	Heikki Nevala	30
Projektin viimeistely	Rauno Koskinen	30

YHTEENSÄ		1370

Taulukko 2: Tuntiarvio

7 Projektiin liittyvät riskit ja niiden hallinta

Projektiin liittyvät riskit ovat kuvattu tässä luvussa.

7.1 Henkilöriskit

Henkilöihin liittyvät riskit ovat selvitetty tässä luvussa.

7.1.1 Sairastumiset, loukkaantumiset ja yllättävät menot

Todennäköisyys: Pieni

Vakavuus: Suoraan verrannollinen aiheuttamaan poissaoloon.

Toimintasuunnitelma: Lisätään muiden työmäärää vähäisien poissaolojen tapauksissa. Suuremmissa poissaoloissa on neuvoteltava toimintasuunnitelmasta johtoryhmässä erikseen.

7.1.2 Sisäiset riidat

Todennäköisyys: Pieni

Vakavuus: Vakava. Heikentää tiedonkulkua ja hidastaa projektin etenemistä.

Toimintasuunnitelma: Sovitellaan riita joko ryhmässä tai ulkopuolisen avun kanssa.

7.1.3 Dokumenttien tarkistusten viivästyminen

Todennäköisyys: Kohtalainen

Vakavuus: Aiheuttaa projektin venymistä siinä vaiheessa kun ei tehdä muuta kuin dokumentteja. Viivyttää projektin päättymistä.

Miten voi riskin välttää: Palauttaa dokumentit tarkasteltaviksi hyvissä ajoin.

Toimintasuunnitelma: Kiirehditään dokumenttien tarkastelijoita.

7.2 Laitteistoriskit

Laitteistoihin liittyvät riskit ovat selvitetty tässä luvussa.

7.2.1 Työhuoneet tietokoneet rikkoutuvat

Todennäköisyys: Pieni

Vakavuus: Tiedoista on varmuuskopiot CVS -palvelimella, joten siltä kannalta ei vakava. Toisaalta riippuen siitä miten nopeasti ryhmäläiselle saadaan tilalle uusi kone, niin vakavuus vaihtelee, mutta yleensä ottaen ei kovin vakava riski.

Toimintasuunnitelma: Otetaan yhteyttä ATK-tukeen, joka järjestää uudet tietokoneet.

7.2.2 CVS -palvelin rikkoutuu

Todennäköisyys: Pieni

Vakavuus: Kohtalainen. Työasemilla otetaan päivittäin CVS –palvelimen sisältämistä tiedoista kopiot, joten koneilla on viimeisimmät tiedot, mutta CVS-palvelimella oleva versiohistoria on menetetty.

Toimintasuunnitelma: Käytetään verkkolevyä yhteisenä tietovarastona, kunnes saadaan uusi CVS-palvelin.

7.2.3 Verkkolevyn palvelu rikkoutuu

Todennäköisyys: Pieni

Vakavuus: Ei kovin suurta merkitystä, koska tiedot ovat pääosin ja tärkeimpien tietojen osalta CVS-palvelimella. Lähinnä menetettäisiin suuret palaverien äänitetiedostot.

Toimintasuunnitelma: Toiminta jatkuu normaalisti.

7.3 Tekniset ongelmat

Tekniset riskit ovat selvitetty tässä luvussa.

7.3.1 TARE-tietokannan ja DUO-tietokannan yhdistyksen ongelmat

Todennäköisyys: Kohtalainen

Vakavuus: Kohtalainen. Integraation tuloksena voi olla että kummatkaan ohjelmat (DUO ja TARE) eivät toimi niin kuin pitäisi. Viivästyttää projektia.

Toimintasuunnitelma: Tilaajan tekninen edustaja voi auttaa integraation kanssa.

7.3.2 Aihealue liian suuri

Todennäköisyys: Kohtalainen

Vakavuus: Vakava siltä kannalta, että projektiin tulee liian paljon tunteja ja projekti viivästyy.

Miten voi riskin välttää: Suunnittelee kuinka paljon tunteja mihinkin alueeseen menee ja sitä kautta laskee mitä kaikkea ehtii tehdä ja ei tee ensimmäiseksi alhaisen prioriteetin tehtäviä.

Toimintasuunnitelma: Tehdään vain suurimman prioriteetin vaatimuksia ja jos tilanne sitä vaatii, niin projektia rajataan johtoryhmän toimesta.

7.3.3 Käytettävät työkaluohjelmat tuntemattomia ja vaikea käyttää

Todennäköisyys: Kohtalainen

Vakavuus: Ei kovin vakava, koska ohjelmia oppii käyttämään suhteellisen nopeasti ja ryhmässä on luultavasti, joku joka on ohjelmia käyttänyt ja voi opastaa niiden kanssa.

Toimintasuunnitelma: Järjestetään koulutusta tarvittaessa.

7.3.4 Palvelinten toiminta häiriintyy

Todennäköisyys: Kohtalainen

Vakavuus: Vaihtelee palvelimen tärkeyden mukaan ja kuinka kauan häiriö kestää. Palvelimia on mm. CVS -palvelin, SQL –palvelin ja verkkolevypalvelin. Tärkeimpinä ovat SQL ja CVS –palvelimet.

Toimintasuunnitelma: Otetaan yhteyttä ATK-tukeen.

7.3.5 Tiedotuksen takkuilu

Todennäköisyys: Pieni

Vakavuus: Vaihtelee takkuilun keston mukaan.

Toimintasuunnitelma: Hoidetaan muuta kuin pääasiallista tiedotuskanavaa pitkin, jos viivästys on suuri, muussa tapauksessa tulee pieni viive kommunikointiin.

8 Dokumentointi-, palaveri- ja tiedostuskäytännöt

Tässä luvussa kerrotaan mitä käytäntöjä käytetään dokumentoinnissa, tiedotuksessa ja palavereissa.

8.1 Dokumenttien talletusmuodot

Tekstidokumentit tehdään MS Word 2003 ohjelmalla ja tallennetaan .doc (Word document) muotoon ja näistä dokumenteista tehdään projektin kotisivuja varten HTML-versio. Kotisivuilla on kuitenkin myös .doc muotoinenkin dokumentti saatavilla.

Tietokantamallit tehdään Microsoft Access 2003 ohjelmalla. Tiedostot tallennetaan vanhassa 2000-version muodossa, koska tilaajalla on tämä versio.

Kaaviot tehdään Microsoft Visio 2003 ohjelmalla ja tallennetaan EPS-muotoon. tai jollakin muulla vektoriesityksellä. Näistä tehdään myös .gif kuvatiedostot, joita on helpompi liittää kotisivuille tai muihin dokumentteihin.

Aikataulut tehdään MS Project 2003 ohjelmalla (.mpp). Näistä tehdään .gif kuvatiedostot, jottei asiakkaan tarvitse hankkia ohjelmaa.

8.2 Projektin aikana tuotettavat dokumentit

Tässä luvussa on kerrottu mitä dokumentteja projektin aikana toteutetaan.

8.2.1 Hallinnointidokumentit

Hallinnointidokumentteihin kuuluvat projektin hallintaan liittyvät dokumentit.

· Projektisuunnitelma

Projektisuunnitelma sisältää projektin työtuntiarvion, riskit, tarkastuspisteet ja käytännöt.

· Pöytäkirjat

Pöytäkirjat ovat projektin palavereista tehtyjä dokumentteja, joissa kerrotaan mitä palavereissa tapahtui ja sovittiin.

· Esityslistat

Esityslistat sisältävät numeroidun listan projektin palavereissa käsiteltävistä asioista.

· Aikataulu

Sisältää aikajanoilla esitetyn kuvauksen projektin tehtävistä ja vaiheista ja siitä missä tilanteessa tietyt tehtävät tai vaiheet ovat. Tätä dokumenttia ylläpidetään projektin kuluessa ja lopulta siihen muodostuu toteutunut projektin etenemiskaavio.

· Projektiraportti

Projektiraportissa kerrotaan miten projektin on toteutettu. Toteutetaan projektin loppuvaiheessa.

· Ryhmän jäsenten itsearvioinnit

Projektiryhmän jäsenet kirjoittavat arvion omasta työskentelystään ja liittävät siihen oman näkemyksen projektin ja itsensä ansaitsemasta arvosanasta.

· Sähköpostiarkistot(automaattinen)

Projektin sähköpostilistoille lähetetyt sähköpostit tallentuvat arkistoihin automaattisesti.

· Lisenssiselvitys

Selvitys mitä erilaiset ohjelmalisenssit tarkoittavat. Näistä lisensseistä valitaan yksi, minkä alaisuuteen TARE-sovelluksen ohjelmakoodi sijoitetaan.

· Yhteystiedot

Yhteystiedot-dokumenttiin on kirjattu projektiin kuuluvien henkilöiden yhteystiedot.

· Tuntiraportit

Tuntiraportit sisältävät projektin ja projektin henkilöiden työtuntimäärät tiettyihin päivämääriin asti.

· Väliesittelyjen ja loppuesittelyn pöytäkirjat, esitysmateriaali ja arviointilomakkeet

Omista esittelyistä tehdään pöytäkirjat ja niistä tulee myös löytyä esitysmateriaali ja arviot esityksistä.

8.2.2 Sovellusdokumentit

Sovellusdokumentteihin kuuluvat projektin sovellukseen liittyvät dokumentit.

· Sovellussuunnitelma

Sovellussuunnitelmassa kerrotaan miten määritellyt vaatimuksen tullaan toteuttamaan.

· Vaatimusmäärittely

Vaatimusmäärittelyssä määritellään ne vaatimukset, jotka sovelluksen pitää toteuttaa. Määrittelyissä on myös mukana jatkokehitysvaatimuksia.

· Sovellusraportti

Sovellusraportti sisältää kuvauksen miten sovellus toteutettiin ja minkälainen siitä tuli. Tämä dokumentti toteutetaan projektin loppuvaiheessa.

· Testaussuunnitelma

Testaussuunnitelmassa kerrotaan miten sovellus tullaan testaamaan.

· Testausraportti

Testausraportti sisältää raportin miten sovelluksen testaus onnistui.

· Käyttöohje

Sovellukseen tehdään käyttöohje, jota voi käyttää sovelluksen käytön apuna.

· Asennusohje

Sovellukseen tehdään asennusohje, joka kertoo mitä pitää tehdä, että sovellus saadaan asennettua.

· Käännösohje

Käännösohjeessa kerrotaan, minkälaista käännösympäristöä on käytettävä että sovellus kääntyy valmiiksi ohjelmaksi.

· Ohjelmalistaukset

Ohjelmalistaukset ovat ohjelmien lähdekoodin listaukset. Näistä ei tulosteta paperiversiota.

8.3 Katselmoitavat tai tarkastettavat dokumentit

8.3.1 Katselmoitava dokumentit

Nämä dokumentit katselmoidaan palavereissa eli käydään palaverin aikana yksityiskohtaisesti läpi huomauttaen samalla virheistä ja puutteista. Katselmoinnin lopuksi päätetään hyväksytäänkö dokumentit. Erillistä katselmointidokumenttia ei tehdä, vaan selvitys löytyy pöytäkirjasta.

· Vaatimusmäärittely

· Projektisuunnitelma

8.3.2 Muut dokumentit

Nämä dokumentit hyväksytään palavereissa. Dokumentit käydään läpi ja kerrotaan mitä sieltä pitää muuttaa tai korjata. Lopuksi kerrotaan hyväksytäänkö dokumentti. Jos dokumenttiin joutuu tekemään lähinnä pieniä muutoksia, voidaan se hyväksyä kun korjaukset on tehty. Hyväksynnästä tulee lähettää sähköpostilla viesti projektiorganisaation sähköpostilistalle.

· Raportit

· Sovellussuunnitelma

· Testaussuunnitelma

· Pöytäkirjat

8.4 Dokumenttien sijainti

Dokumentit sijaitsevat CVS-palvelimella. Osa dokumentaatiosta laitetaan myös WWW-sivuille (http://sovellusprojektit.it.jyu.fi/tare/). Näitä dokumentteja ovat mm. aikataulu, kantasuunnitelma, pöytäkirjat, esityslistat, vaatimusmäärittely ja projektisuunnitelma. Jos kuitenkin dokumentti on liian iso, niin CVS-palvelimelle sitä ei saada ja säilytyspaikkana on silloin verkkolevy. Näin on tehty mm. palaverien äänitallenteiden kanssa.

Tilaajalta saadut fyysiset dokumentit säilytetään projektin aikana projektihuoneessa siihen tarkoitetussa paikassa, kunnes projektin lopussa ne palautetaan takaisin tilaajalle.

8.5 Dokumenttien nimeämiskäytäntö

Nimeämiskäytäntö dokumenteissa on suhteellisen suoraviivainen. Eli vaatimusmäärittelystä tulee vaatimusmäärittely.doc ja projektisuunnitelmasta projektisuunnitelma.doc.

· Alkukirjain tiedostonnimissä kirjoitetaan pienellä, ellei tiedostonnimi ala lyhenteellä.

· Ääkkösiä ei käytetä tiedostonnimissä.

· Numeroinnit: Esimerkiksi: poytakirja_1.doc

· Versiointi tehdään CVS-palvelimella. CVS-palvelin siis säilyttää eri versiot, joten tiedostoja ei tarvitse tämän takia erikseen nimetä.

8.6 Tiedotuskäytännöt

Eniten tietoa liikkuu palavereissa, mutta pääasiallinen tiedotuskanava on sähköposti. Sähköpostin puolella on käytössä projektin sähköpostilista osoitteessa tare2004@korppi.jyu.fi ja se on arkistoitu. On myös projektiryhmällä oma sähköpostilista osoitteessa tare.group@korppi.jyu.fi ja sekin on arkistoitu. Pääasiallinen sähköpostilista kuitenkin on tuo tare2004@korppi.jyu.fi, jonne lähetetään esimerkiksi tiedotukset valmistuneista dokumenteista.

8.7 Palaverikäytännöt

Palavereille sovitaan yleensä tietty vakioaika, mutta siitä voidaan poiketa tarvittaessa. Palavereissa on mukana yleensä kannettava tietokone, projektori, mp3-tallennin(puhe), ja digitaalikamera. Palavereihin kutsutaan yleensä projektiorganisaatio.

8.7.1 Esityslistan muoto

Esityslistan muoto on suhteellisen vakio. Perusmuoto on:

Aika: päivä d.m.yyyy klo h:mm

Paikka: xyz

Esityslista

1. Kokouksen avaus

2. Esityslistan hyväksyminen

3. Edellisen palaverin pöytäkirjan hyväksyminen

4. Tehtävälistan läpikäynti

5. Projektin tilan selvitys

6. Tuntikirjanpidon tarkistaminen

7. Muut esille tulleet asiat

8. Sovitaan osallistujien seuraavista tehtävistä

9. Sovitaan seuraavan palaverin aika ja paikka

10. Kokouksen päättäminen

Ja perään tulee vielä tehtävälista, jonka muoto esityslistan perässä on:

Projektiryhmä:

Tehtävä 1

Tehtävä 2

Ohjaajat:

Tehtävä 3

Tilaaja:

Tehtävä 4

8.7.2 Esityslistan kohdissa käytävät asiat

Tässä luvussa selvitetään millaisia asioita esityslistan kohdissa käydään läpi.

1. Kokouksen avaus

Kokouksen avaa puheenjohtaja.

2. Esityslistan hyväksyminen

Esityslistaa tarkastellaan ja huomautetaan puutteista ja paremmasta järjestyksestä. Mahdollisesti myös sovitaan että joitain kohtia käydään aikaisemmin, jos asiaan keskeisesti liittyvä henkilö joutuu lähtemään aikaisemmin.

3. Edellisen palaverin pöytäkirjan hyväksyminen

Tarkastellaan edellisen palaverin pöytäkirjaa pikaisesti ja päätetään hyväksytäänkö se vai tuleeko siihen muutoksia ja hyväksyminen tehdään jotenkin muuten.

4. Tehtävälistan läpikäynti

Käydään edellisen pöytäkirjan tehtävälista kohta kohdalta läpi. Jos tehtävästä löytyy oma kohta esityslistalta, niin se käsitellään myöhemmin.

5. Projektin tilan selvitys

Projektipäällikkö kertoo ollaanko aikataulussa ja missä vaiheessa sovelluksen eri osa-alueet ovat. Myös tuntikirjanpidosta katsotaan kuinka paljon töitä on kertynyt.

6. Tuntikirjanpidon tarkistaminen

Käydään läpi projektiin ja kurssiin käytetyt tunnit.

7. Muut esille tulleet asiat

Käydään läpi muita asioita joita on tullut osallistujille palaverin aikana mieleen.

8. Sovitaan osallistujien seuraavista tehtävistä

Kootaan vanhat ja uudet tehtävät ja muodostetaan uusi tehtävälista seuraavaa palaveria varten.

9. Sovitaan seuraavan palaverin aika ja paikka

Sovitaan seuraavasta palaverin pitoajasta ja paikasta.

10. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päättää kokouksen.

9 Yhteenveto

TARE-projektin tarkoituksena on toteuttaa Jyväskylän yliopiston museolle yliopistolle vanhan DOS -pohjaisen taideteoshallintajärjestelmän tilalle uusi järjestelmä, joka toimii Windows ympäristössä ja on kokoelmahallintajärjestelmän (DUO) näköinen ja toimii samasta tietokannasta, jota on mukautettu TARE-sovellusta varten.

10 Liitteet

Tässä luvussa ovat tämän dokumentin liitteet.

Liite 1: Otos aikataulusta

Versio	Pvm	Tekijä	Kuvaus
0.1	14.10.2004	MM	Alustava runko
0.2	21.10.2004	RK	Lisätty sisältöä
0.3	28.10.2004	RK	Lisätty aikataulu ja tuntiarviot
0.4	4.11.2004	RK	Ulkoasuun muutoksia. Katselmoitava versio.
0.5	17.11.2004	RK	Katselmoinnin perusteella ulkoasuun muutoksia ja asiavirheiden korjauksia.
1.0	23.11.2004	RK	Muutettu palaverin 9 pohjalta ”Yleistä”-osaa ja hiukan myös sisältöä(Enimmäkseen tehtäviä).

Hyväksytty: