Paikka: Agora, Tietotekniikan projektien kokoushuone Ag C226.1
Aika: torstai 26.3.2015 klo 11:00 - 13:00
Pöytäkirja laadittu: 26.3.2015
Pöytäkirjaa muokattu: 23.4.2015
Projektiryhmä
Juhani Sihvonen, puheenjohtaja
Bek Eljurkaev
Minna Lehtomäki
Hannu Viinikainen (poistui kohdassa 7)
Matias Berg, sihteeri
Tilaajat
Antti-Jussi Lakanen (saapui kohdassa 4)
Vesa Lappalainen
Ohjaajat
Jukka-Pekka Santanen
Sihvonen ehdotti itseään puheenjohtajaksi ja Bergiä sihteeriksi. Ehdotus hyväksyttiin ja puheenjohtaja Sihvonen avasi palaverin.
Esityslista oli lähetetty kaikille osallistujille vuorokautta ennen palaveria, sekä paikalla olivat projektiryhmän jäsenet, tilaajan edustaja ja ohjaaja. Palaverin todettiin näin ollen olevan laillinen ja päätösvaltainen.
Esityslista hyväksyttiin sellaisenaan.
Nostamalla jaettu ja käsitelty materiaali omaksi kohdakseen edellinen muutoksella pöytäkirja hyväksytään. Santanen ehdotti, että toimenpiteistä koodauksen jatkaminen jätetään pois tulevista pöytäkirjoista, sillä se tulee muuten jokaiseen pöytäkirjaan.
Edellisessä palaverissa sovittujen toimenpiteiden tilat:
- Pöytäkirjojen tulostukseen liittyvän ongelman ratkaisu. - Kesken
- Käyttöliittymän suunnittelu. - Suoritettu
- Koodauksen jatkaminen. - Suoritettu
- Erinäisiin long polling kirjastoihin tutustuminen. - Suoritettu
- Vaatimusmäärittelyyn liittyvien dokumenttien sijoittaminen projektiorganisaation saataville. - Suoritettu
Päätökset:
- Koodauksen jatkaminen jätetään pois tulevista pöytäkirjoista.
- Viidennen palaverin pöytäkirja hyväksytään muutoksin.
Sihvonen antoi tilakatsauksen. Lappalainen tiedusteli, ovatko luentoseinä ja kysymys osa TIMiä vai plugin. Projektiryhmä vastasi, että ne ovat tällä hetkellä osa TIMiä. Sihvonen tiedusteli tilaajien mielipidettä, että pitäisikö käyttää JSON:ia vai YAML:ia kysymysten tallennusmuotona. Lappalainen suositteli YAML:ia, mutta kehotti projektiryhmää tutustumaan molempiin ja tekemään kartoituksen näiden hyödyistä ja haitoista tähän projektiin liittyen. Lappalainen esitti huolensa, että YAML:sta loppuisi ilmaisuvoima.
Santanen tiedusteli, onko luennon aloitus ja käynnistäminen osa Timppa-projektia. Projektiryhmä ja tilaajat vastasivat, että pakko olla sillä kysymysten kysyminen ja luentoseinän käyttö vaatii opiskelijoiden ryhmittelyä.
Viinikainen sanoi, että Timppa-kone ei aina päivity, vaikka sinne on muutoksia tehnyt. Välillä joutuu odottaa jonkin aikaa ennen kuin päivitykset astuvat voimaan. Lappalainen vastasi, että muutokset HTML- tai JavaScript-tiedostoihin pitäisi näkyä välittömästi, mutta muutokset Pythoniin saattavat vaatia ylimääräisiä toimenpiteitä. Hän ehdotti, että asiaa tiedustellaan Mikalta.
Päätökset:
- Projektiryhmä tekee kartoituksen JSON ja YAML käytöstä kysymyksen tallentamisessa.
Sihvonen esitteli ensin luentoseinän toimintaa. Lappalainen pyysi ryhmää tarkistamaan, mitä tapahtuu kirjautumattomalle käyttäjälle.
Sihvonen esitteli sen jälkeen kysymyksenluontilomaketta. Tilaajien mielestä värit ovat turhan vaaleat. Tilaajat myös halusivat, että kysymyspohjia voisi käyttää aloituspisteenä, mutta se ei saisi rajoittaa lomakkeen käyttöä. Santanen tiedusteli tarvitaanko kysymystyyppiä ja vastaustyyppiä eri valikoissa vai voisiko ne jotenkin yhdistää. Projektiryhmä lupasi tutkia asiaa. Lakanen ehdotti, että radiopainikkeiden sijaan käytettäisiin painikkeita. Lappalainen totesi, että valintalaatikon ja radiopainikkeen ero on selkeämpi käyttäjälle, jos hän pystyy valitsemaan useamman vaihtoehdon.
Lakanen tiedusteli, miten vapaakenttien pisteytys toteutetaan. Aina ei ole oikeita vastauksia, joten jokaisella vastaukselle pitäisi pystyä määrittelemään pisteet ja kirjoittamaan selitys, miksi kukin vastaus on väärä tai oikein. Lappalainen ehdotti, että tätä tulee lähestyä opiskelijan käyttöliittymän näkökulmasta.
Rivien ja sarakkeiden poistopainikkeet, jotka poistavat jokaisen rivin viimeisen rivin/sarakkeen tulisi poistaa. Jokaisella rivillä/sarakkeelle tulisi olla oma poistopainike. Lappalainen ehdotti, että rivien ja sarakkeiden väliin tulisi "Lisää"-painikkeet, jotta käyttäjän olisi helppo hahmottaa mihin uusi rivi tai sarake on tulossa. Lakanen ehdotti, että uuden rivin tai sarakkeen lisäminen onnistuisi himmenetyllä rivillä tai sarakkeella. Tällöin kun alkaa kirjoittamaan niin uusi rivi/sarake luodaan. Lakanen myös ehdotti, että riveillä olisi siirto-ominaisuus raahaamalla hiirellä, jotta ne voisi siirtää oikeaan kohtaan, vaikka ne luodaan alussa taulukon loppuun. Santanen ehdotti, että tämä siirto tapahtuisi rivin tai sarakkeen aktivoinnilla ja nuoli-painikkeita painamalla se voitaisiin siirtää oikeaan kohtaan.
Voisiko lisätä sanan "siirto-ominaisuus" perään sanan "raahaamalla hiirellä". Tai jotain sen tapaista että raahaus-idea tulisi selville. t. a-j
Santanen tiedusteli, mitä tapahtuu jos sarake- ja/tai riviotsikot jäävät tyhjiksi. Projektiryhmä vastasi, että siinä tapauksessa niitä ei näytetä vastaajalla. Lakanen mainitsi, että esimerkki tälläisestä tilanteesta, jossa molemmat jäävät tyhjiksi, on nelikenttä.
Päätökset:
- Tutkitaan voidaanko kysymystyyppi- ja vastaustyyppivalikot yhdistää.
Suurin osa käyttöliittymädokumentista käytiin tilaajan edustajan kanssa läpi epävirallisessa palaverissa 19.3. Sihvonen esitteli Lehtomäen tekemiä uusia käyttöliittymähahmotelmia. Lappalainen tiedusteli, mitä näkyy luennon aikana projektorissa näkyvällä näytöllä. Santanen kommentoi, että opettajalla on oltava mahdollisuus valita eri vaihtoehtoja tästä näkymästä. Tavallisin näkymä olisi luultavasti se sama kysymysnäkymä kuin oppilaillekin. Lappalainen muistutti, että mobiililaitteilla pitäisi olla lyhennetty versio kysymyksestä, ja lopun kysymyksen opiskelijat voivat lukea valkokankaalta.
Keskustelua heräsi kysymysten tallentamisesta ja eri vastauskertojen tallentamisesta. Lappalainen ehdotti, että Monisteen id ja kysymyksen id muodostaisivat kysymyksen avaimen. Tilaajat tiedustelivat, tallennetaanko eri kysymiskerrat. Projektiryhmä vastasi, että tallennetaan. Lappalainen ehdotti, että jos sama kysymys kysytään useasti saman luennon aikana, niin vastaukset voitaisiin yhdistää luennon jälkeen opettajan toimesta.
Opiskelijan käyttöliittymässä luennolle liittymisnäkymässä radiopainikkeiden sijaan tulisi olla valintaruudut. Lappalainen ehdotti, että lecture notes pitäisi nimetä uudestaan sillä kommentit ovat tällä hetkellä notes-nimellä, joten se saattaa aiheuttaa sekaannusta.
Tämän jälkeen oli pientä keskustelua siitä, kummalla puolella sisällysluetteloa vasenmman reunan kuvakepalkin pitäisi olla. Santanen ehdotti, että vasemmalla puolella olisi loogisempaa, mutta Lappalainen muistutti, että siinä menee tilaa hukkaan.
Santanen ehdotti, että mobiilikäyttöliittymässä kysymykseen vastaamisnäytössä pitäisi näkyä luennon nimi selkeämmin. Hän myös tiedusteli, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun opiskelija painaa "Send"-painiketta. Näkyykö siinä, paljonko on aikaa jäljellä vai tilastot muiden vastauksista, jossa oppilaan oma vastaus on jollain tavalla korostettuna? Santanen myös tiedusteli, mitä tapahtuu, jos ei vastaa mitään. Tilaajien mielestäni siinä kohtaa pitäisi tallentaa tyhjä vastaus ja se voisi olla oma palkkinsa lopputilastoissa. Santanen myös kysyi, mitä tapahtuu, jos valitsee jonkun vaihtoehdon, mutta ei painakaan "Send"-painiketta? Lappalainen sanoi, että nykyään harva painaa sendiä, joten kyseiset vastaukset pitää myös tallentaa. Tietokantaan voisi lisätä uuden kentän siitä onko vastaaja painanut "Send"-painiketta vai ei.
Lappalainen tiedusteli, eikö tilastoihin saisi enemmän värejä palkeille. Santanen muistutti, että kaikki tälläiset kysymykset ja pohdinnot tulisi kirjata ylös ja kysyä käytettävyysluennolla 17.4.
Lappalainen huomautti, että Java-versiota ei tarvitse mainita projektisuunnitelmassa, sillä se tuotti ongelmia vain hänen konellaan. Lakanen huomatti, että suunnitelman kohdassa 3.2 on asiavirhe sillä esimerkiksi vapaavastauskenttävastauksista ei pystytä tuottamaan jakaumaa.
Sihvonen tiedusteli Santaselta, tarvitseeko luoda luokkadokumentit Python koodista. Santanen vastasi, että vain ryhmän tuottamasta koodista. Sihvonen tiedusteli lisäksi, että mitä koodin sisäisten kommenttien tulisi sisältää. Santanen vastasi, että tekijän, tarkoituksen ja lisenssin, jonka alaisuudessa kyseinen koodipätkä on. Ryhmän pitää itse sopia, mitä kaikkea tietoa kommenteista löytyy.
Santanen tiedusteli projektiryhmältä ehtivätkö he suorittamaan projektisuunnitelman luvussa "7.2 Aikataulu" määrittelmät viisi vaihetta. Sihvonen vastasi, että projektiryhmä pystyy tähän. Santanen pyysi projektiryhmää pilkkomaan isot tuntimäärät pienempiin osakokonaisuuksiin, joten on helpompi nähdä mistä se koostuu. Santanen myös huomautti, että tavoitteet ja taustat pitäisi olla ilmaistuna selkeämmin.
Santanen tiedusteli mikä vaatimusten esitystapa hyödyttää projektiryhmää eniten, sillä tällä hetkellä ne ovat kolmessa eri paikassa. Sihvonen vastasi, että Trello hyödyttää eniten.
Päätökset
- Vaatimukset kirjataan Trelloon
Seuraava palaveri sovittiin perjantaille 10.4. klo 10:00 huoneessa Ag C226.1. Seuraavan palaverin aiheena on vain toteutuksen läpikäynti.
perjantai
Mika Lehtinen
- Luo print-tyylin dokumentteihin, joka poistaa menun ja yläpalkit tulostaessa.
Projektiryhmä
- Sopii ensimmäisen koodikatselmuksen ajan ja paikan Mikan kanssa.
- Kirjaa vaatimukset Trelloon.
- Aloittaa luentojen luomisen ja kysymyksiin vastaamisen kehityksen.
- Tekee vertailun JSON:n ja YAML:n välillä.
- Tutkii, mitä tapahtuu, jos ei kirjaudu sisään.
- Selvittää Mikalta, miten TIM päivittyy muutosten jälkeen.
- Selvittää, tarvitaanko kysymystyyppiä ja vastaustyyppiä.
Puheenjohtaja päätti kokouksen.
Palaverissa käsiteltiin projektin tilakatsaus ja käyttöliittymäsuunnitelmat.