1 Johdanto
URAANI-niminen
tietotekniikan cum laude -työprojekti toteuttaa kevään 2002 aikana
Vainu-nimisen WWW-pohjaisen opiskeluneuvonta- ja urasuunnittelusovelluksen
Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opiskelijoille. Sovelluksen
taustalla oleva tietokanta pyritään toteuttamaan mahdollisimman joustavaksi,
jotta uusia ominaisuuksia voidaan lisätä myöhemmin ja käyttöä voidaan laajentaa
Jyväskylän yliopiston muiden laitosten tarpeisiin.
Projektissa
toteutettavalla järjestelmällä voidaan tarjota Jyväskylän avoimen yliopiston
opiskelijoille opiskeluneuvontapalveluja WWW-muodossa. Tällä tavoin
toteutettuna opiskeluneuvonta tehostuu, sillä opiskelijat saavat yleisen
opiskeluun tarvitsemansa tiedon verkon välityksellä ja avoimen henkilökohtainen opiskeluneuvonta voi keskittyä vaikeampien kysymysten
tarkasteluun.
URAANI-projekti
vastaa WWW-sovelluksen teknisestä suunnittelusta ja toteutuksesta. Projektilaisten
tehtäviin sisältyvät mm. tietokannan sekä käyttäjän ja henkilökunnan
käyttöliittymien toimintojen ja ulkoasun vaatimusmäärittely, suunnittelu,
toteutus ja testaus.
Projektisuunnitelma
kuvaa URAANI-projektin taustoja, tavoitteita, toteutusta ja aikataulua. Tämän
suunnitelman lisäksi sovellukselle laaditaan sovellussuunnitelma, jossa
kuvataan sovelluksen rakenne toiminnallisten vaatimusten pohjalta näyttökarttojen
avulla. Lisäksi projekti laatii projekti- ja sovellusraportin sekä käyttöohjeen
projektin loppuvaiheessa.
Luvussa 2
esitellään projektissa käytettäviä termejä. Luvussa 3 kerrotaan projektin taustoista ja tavoitteista.
Luvussa 4 kuvataan sovellukselle asetettuja
vaatimuksia ja ominaisuuksia. Luvussa 5 esitellään projektin resurssit ja organisaatio. Luvussa 6 esitellään
projektin tehtävät ja niiden jakautuminen ryhmän jäsenten kesken. Luvussa 7
hahmotellaan projektin aikataulua. Luvussa 8 kartoitetaan projektin riskejä ja niiden hallintakeinoja.
2 Termejä
URAANI- projektiin keskeisesti liittyviä käsitteitä ovat seuraavat:
Apache on ilmainen HTTP-palvelinohjelmisto.
CSS eli Cascading Style Sheets on WWW-sivujen
ulkoasua kuvaava kieli.
ER-kaavio on tietokannan rakennetta kuvaava kaavio
(engl. Entity Relationship
diagram).
GPL-lisenssi on ns. vapaa lisenssi, jonka mukaan ohjelman mukana tulee toimittaa sen
lähdekoodi tai se tulee olla vapaasti saatavilla verkossa.
HTML on
WWW-sivujen rakennetta ja ulkoasua kuvaava kieli.
HTTP on
WWW-arkkitehtuurin käyttämä tiedonsiirtoprotokolla.
Java on
Sunin kehittämä laitteistoriippumaton olio-ohjelmointikieli.
Java-pavut (engl. JavaBeans) ovat
Java-ohjelmointikielellä luotuja komponentteja, joita voidaan kutsua JSP-sivuilla.
JServ on
ilmainen Java-servlettimoottori.
JSP (engl. Java Server Pages) on
ohjelmointitekniikka. JSP-sivut sisältävät HTML-muotoiluelementtejä ja
WWW-sivujen dynaamisuuden aikaansaavaa Java-kielistä skriptausta. Palvelin kääntää JSP-sivun servletiksi ja
TomCat Java-skriptauksen selainohjelman
ymmärtämäksi HTML:ksi.
KORPPI on kurssikirjanpitosovellus ja osa
KOTKA-järjestelmää.
KOTKA on
Jyväskylän yliopistossa käytössä oleva WWW-pohjainen opetuksen ja tutkimuksen
hallintajärjestelmä.
PostgreSQL on ilmainen
tietokannanhallintajärjestelmä.
Skripti on ohjelmointikieltä muistuttava ja usein
hieman yksinkertaistettu tulkattava kieli.
Skriptaus tarkoittaa WWW-sivujen tapauksessa
ohjelmakoodin kirjoittamista HTML-dokumenttien sisään. Palvelinpuolen
skriptauksessa koodi ajetaan palvelinkoneessa ja asiakaspään skriptauksessa
selaimessa.
Selain on ohjelma, joka käyttäjän koneella
tulkkaa HTML-kieliset sivut esitettävään muotoon.
Palvelin on ohjelmisto, joka WWW-sovellusten
tapauksessa palvelee asiakkaana toimivien selainten hakupyyntöjä.
Servletti on palvelimella sijaitseva sovelma (engl. applet),
joka toteuttaa HTTP-palvelimen pyynnöstä tietyn toiminnon.
SQL eli Structured Query Language on
tietokantojen hallintaan kehitetty standardi kieli.
TomCat on ilmainen servletti- ja JSP-moottori.
Vainu-sovellukseen
liittyvät seuraavat käsitteet:
Approbatur on perusopintokokonaisuus (15 ov).
Avoin yliopisto järjestää maksullista yliopistotasoista opetusta kaikille.
Avoimen yliopiston väylä on
yksi tapa päästä yliopistoon tiettyjen opintokriteerien perusteella.
Chat on WWW-pohjainen reaaliaikainen
keskustelualue.
Cum laude approbatur on aineopintokokonaisuus (35 ov).
Dynaaminen sivu on Vainu-sovelluksessa HTML-sivu, jonne tietoa haetaan tietokannasta käyttötapauskohtaisesti
JSP-sivujen avulla.
FAQ on dokumentti usein esitettyjen kysymysten
vastauksista.
Lokitieto on tietoa sivujen käyttöhistoriasta (tässä
yhteydessä).
Opintokokonaisuus koostuu tietyistä opintojaksoista muodostaen esim. appron, cumun tai
laudaturin.
Staattinen sivu on normaali HTML-sivu, jonka selainohjelma tulkitsee aina samalla tavalla.
Tutkintovaatimus kertoo, mitä opintoja vaaditaan tietyn tutkinnon suorittamiseksi.
3 Projektin taustoja ja tavoitteita
URAANI-projekti
toteuttaa Vainu-nimisen WWW-pohjaisen opiskeluneuvonta- ja urasuunnittelusovelluksen
Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opiskelijoille. Tässä luvussa kuvataan
projektin lähtökohtia ja sille asetettuja tavoitteita.
Luvussa 3.1 esitellään tilaajaorganisaation eli Jyväskylän
avoimen yliopiston toimintaa. Luvussa 3.2 kuvataan millaisia nykyiset
Jyväskylän ja muiden Suomen avointen yliopistojen opintoneuvontasivut ovat.
Luvussa 3.3 selvitetään Vainu-sovellukselle asetettuja tavoitteita. Luvussa 3.4
kuvataan Jyväskylän yliopiston muiden tahojen intressejä ja luvussa 3.5 itse
työprojektiryhmän tavoitteita oppimisen osalta.
3.1 Opiskelu Jyväskylän avoimessa yliopistossa
Jyväskylän avoin
yliopisto on Jyväskylän yliopiston erillislaitos. Avoin yliopisto toimii
tiiviissä yhteistyössä tiedekuntien ja eri ainelaitosten kanssa.
Avoimessa
yliopistossa voi opiskella kuka tahansa iästä ja taustakoulutuksesta
riippumatta. Avoimen järjestämä lähiopetus järjestetään pääosin iltaisin ja
viikonloppuisin. Tällöin opiskelu onnistuu myös ihmisiltä, jotka ovat päivisin
sidoksissa muihin asioihin. Avoimessa opiskelee tällä hetkellä 17 000
opiskelijaa. Oppiaineita on yli 60. Opetus on opiskelijoille maksullista.
Avoimen
yliopiston puolella ei voi suorittaa tutkintoa, mutta siellä suoritettuja
opintoja voi hyödyntää pyrkiessään pääsykokeiden tai avoimen väylän kautta
yliopistoon sekä täydentäessään tutkintoaan. Avoimen puolella suoritetut
opinnot vastaavat opintovaatimuksiltaan varsinaisia yliopisto-opintoja, joten
osan tavoittelemastaan tutkinnosta voi siis suorittaa avoimen puolella. Niinpä
avoimen yliopiston opintoja kannattaa suunnitella kauaskantoisemmin.
3.2 Suomen avointen yliopistojen nykyiset WWW-sivustot
Jyväskylän
avoimen yliopiston WWW-sivustolla ei tällä hetkellä ole juurikaan opintojen ja urasuunnitteluun liittyviä
sivuja. Opintoneuvontasivut tarjoavat lähinnä yleistä opintoneuvontaa.
Tietoa
Suomen kaikkien avointen yliopistojen järjestämästä opetuksesta saa
opetusministeriön Suvi -hankkeen puitteissa toteutetun WWW-sovelluksen avulla.
Sivuston osoite on http://www.avoinyliopisto.fi. Oulun yliopiston avoimen yliopiston sivuilta http://oyt.oulu.fi/agora ja
Tampereen yliopiston avoimen yliopiston sivuilta http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor saa myös WWW-pohjaista opintoneuvontaa.
URAANI-projekti toteuttaa WWW-sovelluksen, joka tulee tarjoamaan näiden
sovellusten tyyppistä opintoneuvontaa Jyväskylän avoimen yliopiston
opiskelijoille.
3.3 Sovellukselle asetetut tavoitteet
URAANI-projektin
ensisijainen tehtävä on toteuttaa opintoneuvonta- ja urasuunnittelusovellus Jyväskylän
avoimen yliopiston opiskelijoille ja opintojen aloittamista suunnitteleville.
Toisen tärkeän sovelluksen käyttäjäryhmän muodostavat avoimen yliopiston
henkilökunta ja Jyväskylän yliopiston opettajat. Luvussa 3.4 kuvataan
yliopiston muiden laitosten intressejä sovelluksen suhteen. Luvussa 3.5 kuvataan itse työprojektiryhmän
tavoitteista.
Sovelluksen
ensisijainen tarkoitus on tarjota Jyväskylän avoimen yliopiston
opiskelijoille opintoneuvontapalveluja. Sovelluksen avulla opiskelija saa
sellaista tietoa, jonka avulla hän pystyy suunnittelemaan opintojaan
itsenäisesti ja osaa valita tarkoituksenmukaisia opintoja. Sovellukseen kootaan
myös sellaista tietoa, joka antaa vastauksia opiskelijoita yleisesti askarruttaviin
opiskeluun liittyviin kysymyksiin.
Sovelluksen
avulla opiskelija saa tietoa eri ainevalintojen tuomista mahdollisuuksista
työelämässä sekä tiettyyn ammattiin vaadittavista opinnoista. Työelämässä
olevat opintojaan täydentävät saavat apua ainevalintoihinsa. Eri
elämäntilanteissa olevat saavat tietoa eri aineiden opiskelumahdollisuuksista
ja -muodoista. Avoimen yliopiston väylän mahdollisuutta hyödyntävät saavat
tietoa opintovaatimuksista eri tiedekunnissa. Tietoa on myös
yliopisto-opintojen rakenteesta.
URAANI-projektin
tavoite on muokata avoimen yliopiston opiskeluneuvontapalveluja
WWW-pohjaisiksi. Tällä tavoin toteutettuna avoimen henkilökunnan
opiskeluneuvonta tehostuu, sillä opiskelijat saavat tarvitsemaansa tietoa
helpommin verkon välityksellä ja avoimen yliopiston opiskeluneuvonnan kuormitus
vähenee.
Sovelluksen
tarkoituksena on myös helpottaa avoimen yliopiston sivuston ja toteutettavan
sovelluksen sisältämän tiedon ylläpitoa ja saatavuutta. Tietokannassa
olevaa tietoa voidaan käyttää tarkoituksenmukaisella tavalla eri sivuilla. Myös
tiedon ajan tasalla pitäminen helpottuu.
Opintojaan
suunnittelevat käyttäjät
saavat Vainu-sovelluksen avulla tietoa avoimen yliopiston järjestämästä
opetuksesta. Näin voidaan samalla rekrytoida uusia opiskelijoita ja esitellä avoimen yliopiston toimintaa.
3.4 Yliopiston muiden tahojen intressit
Jyväskylän yliopiston hallinnon taholta Tuula
Maijanen on ollut kiinnostunut toteutettavasta sovelluksesta lähinnä
sovelluksen toiminnallisuuden osalta. Myös tietotekniikan laitoksella on ollut
kiinnostusta aiheeseen. Kotka-järjestelmän ja Vainu-sovelluksen tietokannan
yhteensopivuuden tai integroinnin osuudesta on keskusteltu paljon.
Tutkintovaatimukset suunnitellaan
tietokantaan, vaikka niitä nyt ei toteutetakaan.
3.5 Oppimiselle asetetut tavoitteet
Työprojekti tarjoaa ryhmän jäsenille mainion
tilaisuuden toteuttaa todellinen sovelluskehitystyö. Projektin kuluessa jäsenet
saavat käsityksen siitä, millaista ohjelmistoalan työ oikeasti on. Opiskelijat
tottuvat työskentelemään projektiluontoisesti.
Opiskelijat pääsevät myös tutustumaan uusiin
ohjelmointitekniikoihin asiantuntevassa ympäristössä. Lisäksi työprojektin-aikana
opiskelijat voivat verrata tietoteknisen osaamisen tasoa suhteessa muihin sekä
voivat huomata omat heikot ja hyvät alueensa.
4 Sovellukselle asetetut vaatimukset ja ominaisuudet
Sovellus
toteutetaan edellisessä luvussa esitettyjen tavoitteiden pohjalta. Luvussa 4.1
määritetään sovelluksen ominaisuuksia ja luvussa 4.2 tietokannan sisältämän
tiedon muodostamisesta. Luvussa 4.3
kerrotaan sovelluksen toiminnasta ja luvussa 4.4 Kotka-järjestelmän
hyödyntämisestä. Erillisessä sovellussuunnitelmassa kerrotaan
yksityiskohtaisemmin vaatimusten ja ominaisuuksien toteutuksesta sovellustoiminnoiksi.
4.1 Sovelluksen ominaisuudet ja sen sisältämät tiedot
Opiskelijat
saavat toteutettavan sovelluksen avulla tietoa:
· yleisistä opiskeluun liittyvistä asioista (haku),
· ainevalinnoista,
· opiskelu-uran ja sitä seuraavan työuran suunnittelusta,
· tutkintovaatimuksista ja tutkinnoista,
· opiskelumahdollisuuksista ja -muodoista eri elämäntilanteissa,
· avoimen väylän vaatimuksista,
· tilastotietoa väylän kautta sijoittuneista sekä
· henkilökunnan yhteystiedot.
Sovellus sisältää myös seuraavat ominaisuudet:
·
oppimistyylitesti,
·
ilmoittautumislomake
avoimen yliopiston opintoihin,
· opiskelupäiväkirja,
· opiskelukertomukset,
· keskustelukanava (chat),
· uutisryhmä (news),
· palautteen anto Vainusta,
· palautteen anto opetuksesta sekä
· kysymys- ja vastaus-osio (FAQ).
4.2 Tietokannan materiaalin kerääminen
Tietokantaan tallennettavaa dataa on alustavasti
alettu jo kerätä ja sitä tuotetaan kevään aikana lisää käytännön suunnittelun
ja toteutuksen yhteydessä. Sisältöä tuottavat avoimen yliopiston opettajat ja
suunnittelijat oman vastuualueensa osalta. Avoimen puolella Minna Lehtonen
vastaa sisällön suunnittelusta ja tuottamisesta.
Tietoa
kootaan kaikista Jyväskylän avoimessa yliopistossa opiskeltavista aineista.
Sovelluksesta pääsee linkkien avulla Jyväskylän yliopiston eri tiedekuntien ja
ainelaitosten sivuille.
4.3 Sivujen staattisuus ja dynaamisuus
Sovelluksen käyttö perustuu pääosin
hakutoimintoihin, jolloin käyttäjä saa tietoa juuri itseään kiinnostavista
asioista. Osa sivuista on staattisia, jolloin tiedon etsintä tapahtuu linkkien
avulla. Staattisilla sivuilla on tietoa, jota ei tarvita muilla sivuilla sekä
sellaista tietoa, jota päivitetään harvoin.
Dynaamista tietoa voidaan esittää usealla
sivulla ja sitä on helppo päivittää. Tässä sovelluksessa käyttäjä saa
dynaamisesti tietoa tietokannasta pääasiassa hakutoiminnoilla. Muutoinkin
kaikki sivut ovat generoituja, joten tietokannassa olevaa tietoa voidaan
hyödyntää hyvin.
4.4 Kotka-järjestelmän hyödyntäminen
Aiemmin toteutetun Kotka-järjestelmän
materiaalia hyödynnetään URAANI-projektissa soveltuvin osin, sillä toteutusympäristö
ja -tekniikat ovat samat. Vainun tietokanta integroidaan Kotkan tietokannan
kanssa, jolloin eri käyttötilanteissa voidaan hyödyntää jo Kotkan tietokannassa
olevaa tietoa.
Kotka-sovellus on GPL-lisenssin alainen.
Koska Vainu-sovelluksessa hyödynnetään Kotka-sovelluksen tietokantaa,
Vainu-sovellus kuuluu myös GPL-lisenssin alaisuuteen.
KOTKA-projekti aloitti syksyllä 2000
seuraajan kehittämisen Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella käytössä olevalle KURKI-nimiselle kurssikirjanpitojärjestelmälle.
Toteutettavaan järjestelmään lisättiin KURKI-sovellukseen verrattuna mm.
opinnäytteiden hallintamoduli ja hallinnon tarvitsemia ominaisuuksia. Lisäksi
poistettiin nykyisin käytössä olevien järjestelmien osittaista päällekkäisyyttä
laajentamalla järjestelmän käyttämää tietokantaa myös niiden tarpeita vastaavaksi.
Kotka-järjestelmään ovat moduuleita tuottaneet
myös Halko-, Korppi- ja Kolibri-työprojektit. Halko-projekti toteutti Heinolan kansalaisopiston tarpeita vastaavan
opetuksenhallintajärjestelmän kevään 2001 aikana. Samaan aikaan Korppi-työprojekti
toteutti seuraajan Jyväskylän yliopiston tietotekniikan
laitoksella toteutetulle KURKI-nimiselle kurssikirjanpitojärjestelmälle. Syksyllä 2001 Kolibri-työprojekti
toteutti Kotka-nimiseen järjestelmään WWW-pohjaisen päivyriosion. Opinnäytteiden hallintasovelluksen Kotkaan toteuttaa kevään 2002 aikana Koppelo-työprojekti.
5 Projektin resurssit ja organisaatio
Kevään 2002 URAANI-projektin jäsenet ovat
Teemu Lappalainen, Anu Valkonen, Mikko Vieru ja Markus Viklund. Avoimen
yliopiston puolelta projektin vastuuhenkilöitä ovat Minna Lehtonen, Carita
Haapanen, Mervi Gröhn ja Tommi Lahtonen. Minna Lehtonen vastaa sisällön
tuottamisesta. Projektin vastaavana ohjaajana toimii Jukka-Pekka Santanen sekä
teknisenä ohjaajana Markku Vire.
Merja Ruuska toimii projektin visuaalisena
konsulttina.
Projektiryhmä sai käyttöönsä huoneen
AgC223.2 (puh. 014-2604964) Agorasta, jossa on asennettuina yksi
Linux-palvelin, kaksi Linux-työasemaa ja yksi Windows 2000 -työasema.
Palvelimelle on asennettuina Apache 1.3.17,
Java 2 SDK Standard Edition, Tomcat 3.2.1, PoolMan 1.4.1 ja PostgreSQL
7.0.3.
Projektin dokumentointi ja testattavat
sovellukset sijoitetaan projektin kotisivuille URL-osoitteeseen http://kotka.it.jyu.fi/uraani/. Projektilla on käytössä sähköpostilista uraani@mit.jyu.fi.
6 Projektin tehtävät ja niiden jakautuminen
Työprojektin tehtävien kartoittaminen ja
jako on ollut ongelmallista. Analyysi- ja suunnitteluvaiheessa koko
projektiryhmä on tehnyt kaikki asiat yhdessä, jotta jokainen tulee tietoiseksi
sovelluksen toteutuksesta.
Itse toteutusvaiheessa tehtävät jaetaan
siten, että jokainen voi melko itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa omia
tehtäviään. Tietokannan ja JSP-sivujen toteutus ovat sidoksissa toisiinsa. Tästä
johtuen näitä osa-alueita toteuttavien projektilaisten, täytyy olla hyvin
tietoisia toistensa tekemisistä.
Käyttäjän ja henkilökunnan sivut
muodostavat omat erilliset kokonaisuutensa. Kukin toteuttaja voi tehdä näitä
osioita melko itsenäisesti, kunhan näiden sivujen sisältämät toiminnot on
päätetty.
Teemu Lappalaisen vastuualueena on
järjestelmän tietokantaosuus ja palvelinratkaisut. Anu Valkonen toimii
projektipäällikkönä. Projektipäällikön vastuulla on tiedotus sekä se, että
projekti etenee. Mikko Vieru vastaa
JSP- ja Java-papu -koodeista yhdessä
Teemu Lappalaisen kanssa. Markus Viklund vastaa käyttäjän ja henkilökunnan
HTML- ja CSS-sivujen toteutuksesta eli sivujen layoutin, toimintojen ja
asiasisällön muodostamisesta.
Jokainen vastaa oman vastuualueensa
dokumentoinnista. Jokaisen tulee ilmoittaa omista tekemisistään muille ryhmän
jäsenille. Ohessa esitetään vielä listamuodossa tehtävien jako.
Teemun vastuulla ovat seuraavat asiat:
·
tietokanta,
·
SQL sekä
·
sovellusarkkitehtuuri.
Anun
(projektipäällikkö) vastuulla ovat seuraavat asiat:
·
projektin
dokumentaatio,
·
projektikansio,
·
hallinnointi
sekä
·
tiedotus.
Mikon vastuulla ovat seuraavat asiat:
·
Java,
·
JSP sekä
·
Java-pavut.
Markuksen vastuulla ovat seuraavat asiat:
·
tyylitiedostot,
·
HTML-sivut
sekä
·
käyttöliittymä.
Edellä olevaan
listaan on merkitty jokaisen projektilaisen vastuualueet, mutta käytännössä
jokainen ryhmäläinen osallistuu kaikkiin tehtäviin.
7 Projektin aikataulu
Kuvassa 1 määritellään projektin
aikataulu, johon on merkitty eri toteutusvaiheille varattu aika ja vastaavat
tarkistuspistepäivämäärät.
Kuva
1. Projektin eri vaiheiden eteneminen ja tarkistuspistepäivämäärät.
|
Aloitus |
Lopetus |
Projektinvaihe |
Tapahtuma |
|
23.1. |
20.2. |
Projektitöiden
jako. |
Projektit aloitettiin 23.1. kevään 2002 työprojektin aloitusluennolla.
Hahmoteltiin projektin toteutusta yleisellä tasolla. Tutustuminen projektiin
ja toteutusratkaisuihin. Tutustuminen aiempiin projekteihin
alkoi. Vaatimusmäärittelyn tekeminen yhdessä asiakkaan kanssa. |
|
6.2. |
18.3. |
Vaatimusmäärittelyn
tekeminen |
Ensimmäiset
ER-kaaviot ja toiminnalliset vaatimusmäärittelyt. |
|
20.2. |
18.3. |
Rakenteen
suunnittelu alkaa. |
Projektin tavoitteet ja vaatimukset ovat selvinneet ryhmälle.
Projektisuunnitelman kirjoittaminen. Sovellussuunnitelma alkaa hahmottua. |
|
25.2. |
18.3. |
Sivustorakenteen hahmottelua. |
Ensimmäisen
sivustokartan tekeminen. |
|
|
18.3. |
Suunnitteluvaihe päättyy. |
Tietokannan rakenne on kiinnitetty. Sovellussuunnitelma on
hyväksytty. Muutokset tietokannan rakenteeseen on tehty. Käyttöliittymän
rakenne on päätetty. Ensimmäinen ei-toimiva demoversio
valmis. |
|
18.3. |
|
Toteutusvaihe alkaa. |
Tietokantaa
rakennetaan. JSP-sivujen ja Java-papujen toteutus. Tietokannan rakentaminen.
HTML-sivujen koodaus. Haku toimintojen muokkausta. |
|
10.4. |
|
Toteutusvaiheen puoliväli. |
Ensimmäinen
toimiva prototyyppi on valmis. |
|
1.5. |
14.5. |
Toteutusvaihe päättyy ja testausvaihe
alkaa. |
Järjestelmä on toiminnallisesti valmis.
Projektiorganisaatio testaa kokonaisuutta |
|
15.5 |
20.5. |
Testausvaihe
päättyy. Dokumentointi tehty. |
Sovellus
dokumentteineen on luovutettu tilaajalle. |
Taulukko 1. Projektiaikataulu.
8 Riskien arviointi ja hallinta
URAANI-projektin suurin riski on pysyminen
sovitussa aikataulussa sekä yhteisen ajan löytyminen, sillä kolme ryhmän jäsentä
käy töissä. Jotta projektiryhmätyöskentely mahdollistuu, tulee ryhmän jäsenten
ilmoittaa hyvissä ajoin omat aikataulunsa. Henkilökohtaisen ajankäytön
perusteella voidaan laatia ja tarvittaessa muuttaa projektiaikataulua.
Sovitussa aikataulussa pysymiseksi tulee
jokaisen saada sovitut tehtävät valmiiksi aikataulun mukaisesti tai tehtäviä
tulee jakaa ja aikatauluttaa uudelleen. Joidenkin työvaiheiden
toteutusaikataulua on mahdotonta tietää tarkalleen etukäteen. Ryhmän jäsenet
eivät voi olla varmoja siitä, kuinka nopeasti
he oppivat uusia asioita tai sitä, kuinka paljon kohdataan aikaa vieviä
ongelmia. Jokaisen, joka huomaa oman työnsä edistyvän hitaammin kuin on
oletettu, tulee ilmoittaa siitä heti muille ryhmän jäsenille. Näin voimme
hetkeksi siirtää resursseja tähän osa-alueeseen ja projekti etenee joustavasti
eteenpäin.
Projektilaisille on järjestetty
monenlaisia perehdytysluentoja, joiden avulla uudet ohjelmointitekniikat ja
toteutusympäristöt ovat tulleet tutummiksi. Teknisenä ohjaajanamme toimivan
Markku Viren asiantuntevaa apua pyritään mahdollisimman paljon hyödyntämään.
Myös tilaajan edustajana toimivan Tommi Lahtosen tietokantatietämystä tullaan
hyödyntämään tarvittaessa. Projektiryhmällä on siis taustajoukoissa erittäin
asiantuntevia ihmisiä, joten ongelmatilanteissa saadaan varmasti aina apua.
Toteutettavaa järjestelmää tullaan
jatkokehittämään, joten projektiryhmän ei onneksi odotetakaan tekevän
ominaisuuksiltaan täydellistä sovellusta.
Lisämausteen projektin etenemiseen tuo
avoimen yliopiston edustajien mahdollinen tavoitteiden muuttuminen sekä heidän
osuutensa tietokannan tiedon muodostamisessa. Ongelmia voi tuottaa aiheen
hienoinen epämääräisyys, jota koetamme tarmokkaasti selventää perusteellisella
vaatimusmäärittelyllä.
Projektin riskialttein vaihe tulee olemaan
tietokannan rakentaminen, jonka toteutusvaiheessa on oltava hyvin tietoinen
siitä, mitä on tekemässä ja miksi.
9 Yhteenveto
Ryhmämme toteuttaa WWW-pohjaisen
asiantuntijajärjestelmän opintojenohjaukseen ja urasuunnitteluun. Toteutettava
aihe vaatii tarkan vaatimusmäärittelyn ennen toteutusvaihetta, jotta vältytään
suurilta virheiltä tietokanta- ja käyttöliittymätoteutuksessa. Projektissa
tullaan hyödyntämään KOTKA-järjestelmän toteutusratkaisuja, joka varmasti
auttaa ryhmäläisiä tavoitteeseen pääsemisessä. Lisäksi osalla projektilaisista
on kokemusta työprojektiamme vastaavien sovellusten toteuttamisesta.
Projektiryhmän edessä on mielenkiintoinen kevät.
Sen lisäksi, että sovellus toteutetaan oudoilla työkaluilla ja tekniikoilla, projektiryhmän
jäsenten on opeteltava työskentelemään uusien ihmisten kanssa projektiryhmänä.
Toivottavasti toukokuussa olemme oppineet paljon uusia asioita niin sovellusohjelmoinnista
kuin projektiryhmätyöskentelystä.
Lähteet
Ismo Horppu, Markku
Mielityinen, Markku Vire, ”KOTKA-projektin projektikansio”, saatavilla HTML-muodossa <URL: http://kotka.it.jyu.fi/kotka>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan
laitos, 2000.
Lesonen Minna, Pekkanen Hannu, Tawast Tuukka ja
Uuksulainen Heikki, ”KORPPI-projektin projektikansio”, saatavilla HTML-muodossa
<URL: http://kotka.it.jyu.fi/korppi>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos,
2001.
Jaakkola Mia, Juutinen Sanna, Lupari Matti,
Nieminen Mikko, ”KOLIBRI-projektin
projektikansio”, saatavilla HTML-muodossa <URL: http://kotka.it.jyu.fi/kolibri>, Jyväskylän Yliopisto, tietotekniikan laitos, 2002.
Santanen Jukka-Pekka, ''Tietotekniikan cum
laude -harjoitustöiden ohje'', saatavilla WWW-muodossa <URL: http://www.mit.jyu.fi/santanen/info/projohje.html>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos,
20.1.2002.