Muistio Sovellusprojekti Verso, 2. väliesittely Paikka: auditorio 2, Agora Aika: tiistai 27.4.2010 klo 12:30-13:50 Muistio laadittu: 28.4.2010 Läsnä Projektiryhmä Tero Hänninen Juho Nieminen Marko Peltola Heikki Salo Ohjaajat Jukka-Pekka Santanen Minna Koljonen 1. Esittely Projektiryhmä esitteli Verso-projektia. Projektipäällikkö Salo esitteli projektiorgansaation, minkä jälkeen Hänninen kertoi projektin taustoista. Seuraavaksi Salo kuvaili projektin käytänteitä. Tässä välissä Peltola kävi pikaisesti läpi projektissa käytetyt ohjelmistot, mistä Salo jatkoi esittelemällä projektin tavoitteet. Tämän jälkeen Peltola kuvasi kehitettävän sovelluksen rakennetta, mistä Nieminen jatkoi esittelemällä käytännön esimerkillä sovelluksen toimintaa. Lopuksi Salo esitti yhteenvedon esityksestä ja antoi yleisölle luvan kysyä kysymyksiä. 2. Yleisön kysymykset Koljonen kysyi, milloin sovelluksen pilotti järjestetään. Salo vastasi, että esikäyttäjät on kutsuttu mukaan jo noin kuukausi sitten. Heitä on hieman yli kaksikymmentä, ja he ovat voineet käyttää sovellusta vapaasti. 3. Palaute Santasen mielestä esitys oli sekavampi kuin ensimmäisessä väliesittelyssä. Hänen mukaansa esitys oli sirpaleinen, sillä samaa asiaa oli useassa paikassa. Koljonen sanoi, että esiintyjien roolit eivät olleet kovin selvät. Puhuja vaihtui esityksessä liian monesti. Koljosen mielestä tällä kertaa sisältö oli parempi, mutta esiintymisessä oli nyt enemmän parannettavaa. Koljonen mainitsi, että projektiryhmän ryhmähenki oli tälläkin kertaa vahva. Hänen mukaansa esiintyjien pitäisi kuitenkin saada omat roolit selkeämmiksi ja paremmin selventää itselleen, mitä sanoo. Santasen mielestä esityksestä saadaan hyvä, kunhan esityksen pituus saadaan alle kahteenkymmeneen minuuttiin ja rakennetta kehitetään. 3.1 Käytön esittely Santanen haluaisi esitykseen enemmän sovelluksen käyttöä. Hänen mukaansa pitäisi esitellä vain niitä toimintoja, joita ryhmä on itse kehittänyt. Hän kuitenkin myönsi, että tämä on haasteellista, sillä ryhmän kehittämät toiminnot eivät ole itsenäisiä kokonaisuuksia, vaan rakentuvat vahvasti alla olevan Gitorious-sovelluksen päälle. Hän kuitenki haluaisi korostettavan, mitä ryhmä on itse tehnyt ja mitä on saatu valmiina. Käytön ja käyttöliittymän esittelyyn Santanen ehdotti muutosta, että käyttöönottoon liittyvät asiat jätettäisiin pois. Näitä ovat esimerkiksi sisäänkirjaus ja projektin ja tietovaraston luonti. Tällä tavoin annettaisiin lisää aikaa muiden toimintojen, kuten hakutoimintojen, esittelyyn. Koljosen mukaan kohdeyleisö vaikuttaa siihen, mitä toiminnallisuuksia kannattaa esitellä. Esimerkiksi käyttöönoton esittely voi olla hyödyllinen kokemattomille versiohallinnan käyttäjille. Käytön esittelyssä oltiin yhtä mieltä siitä, että käytön esittelyn määrään vaikuttaa, pidetäänkö käytöstä erillistä esittelytilaisuutta. Tilaajan mukaan tällaiselle voisi olla tarvetta. Santanen ehdotti, että esityksen lopun kysymyksissä voisi jatkaa käytön esittelyä, jos yleisö niin haluaa. Myös kahvittelun jälkeen voisi olla mahdollista pitää lisää käytön esittelyä. 3.2 Esiintymisen palaute Santanen huomioi, että Salon esitellessä projektiryhmän hänen tulisi osoittaa jäseniä vuorollaan. Koljonen oli asiasta samaa mieltä. Koljonen toi esiin, että äänenkäyttö oli tällä kertaa tasapainoinen. Mikrofonien käyttö oli hänen mukaansa hyvä idea. Hän kuitenkin huomasi, että Hänninen oli äänessä vähiten. Lisäksi Koljosen mukaan monet puheenvuorot alkoivat sanoilla elikkä ja joo, mikä ei anna hyvää vaikutelmaa. Esityksessä käytettiin termiä heikko yhteistyökulttuuri. Sekä Santanen että Koljonen käyttäisivät termin tilalla jotain muuta, kuten sanoja yhteistyökulttuuri on haasteellinen. Koljosen mukaan yhteisön ulkopuolisen sanomana heikko yhteistyökulttuuri kuulostaa moitteelta, ja siitä voidaan loukkaantua, vaikka asia olisi yleisesti tiedostettu. Koljonen toi myös esiin, että esityksessä ei kannata käyttää epätoivoa aiheuttavia sanoja kuten ongelma (jos ei ole esittää ratkaisua), vaan on parempi käyttää sanoja kuten haaste tai kehityskohde. Koljonen huomasi, että puheenvuoron vaihtuessa vain Nieminen esitteli itsensä yleisölle. Tässä pitäisi Koljosen mukaan noudattaa yhtenäistä käytäntöä projektiryhmän kesken. Koljonen kaipaisi esitykseen myös lisää tauotusta ja puhujien vuorojen tasapainottamista. 3.3 Sisältöön liittyvä palaute Santanen esitti, että tilaajat laitettaisiin kalvolle tärkeysjärjestykseen. Koljonen piti tästä ehdotuksesta. Santanen laittaisi organisaation esittelyyn myös esikäyttäjät Juha Jerosen ja Tytti Saksan sekä käytettävyysasiantuntija Meeri Mäntylän. Kalvoilla esitetty ongelma-ratkaisu-asettelu toimisi Koljosen mukaan paremmin, jos ongelma ja ratkaisu olisivat samalla kalvolla. Santanen laittaisi lisäksi ongelma-ratkaisu-osion juuri ennen käyttöliittymän esittelyä, jolloin ratkaisut tulisivat paremmin esiin. Santasen mielestä myös ryhmän toteuttamien toiminnallisuuksien esittely pitäisi olla ongelma-ratkaisu-osiossa paremmin esillä. Santanen ehdotti, että esitettyyn Gitoriouksen kaavakuvaan liitettäisiin ryhmän tekemät toiminnallisuudet. Kuvia voisi olla kaksi: yksi ennen ryhmän tekemiä lisäyksiä ja toinen lisäyksien jälkeen. Koljonen kannatti ehdotusta. Santanen toivoi myös sovelluksen rakenteesta kuvaa, josta ilmenisi sovelluksen osien loogiset suhteet. Kuva siis esittäisi esimerkiksi projektien ja tietovarastojen suhteen ja myös samalla kuvailisi epäselvät termit. Esityksessä tulisi Santasen mukaan mainita, että versiohallinnan julkistamissovelluksen ideasta on tehty aikaisemmin demo Ville Tirrosen toimesta. Lisäksi kannattaisi korostaa, että tilaaja haluaa projektilta prototyypin testejä varten. Koljonen sijoittaisi projektin tavoitteet esityksessä ennen projektin käytänteiden esittelyä. Santasen mielestä käytänteiden esittely pitäisi saada tiivistettyä yhteen kalvoon, ja se kannattaisi sijoittaa esityksen loppuun ennen yhteenvetoa. Työkalujen ja Gitoriouksen esittelyt tulisi Santasen mukaan sijoittaa peräkkäisille kalvoille. Koljonen kaipaisi esitykseen konkreettisempia käytännön esimerkkejä. Pitäisi käyttää läheisiä ja samaistuttavia ongelmia esimerkkeinä ja tarjota niihin käytännöllisiä ratkaisuja. Koljonen toivoisi myös perusteluja, miksi juuri mainitut työkalut on valittu sovelluksen kehitykseen. 3.4 Muuta Santanen huomautti, että projektiryhmän kannattaa varautua kiperiin kysymyksiin. Esimerkiksi joku saattaa hyvinkin kysyä, miksi lähdekoodien julkaisuun ei käytetä jotain valmista sovellusta kuten GitHub. Toinen mahdollinen kysymys on, miksi juuri Gitorious valittiin sovelluksen alustaksi, jos se ei ilmene tarpeeksi selvästi esityksestä.