Pöytäkirja Sovellusprojekti Verso, 3. palaveri Paikka: kokoushuone Ag C226.2 Aika: torstai 25.2.2010 klo 14:20-16:12 Pöytäkirja laadittu: 25.2.2010 Pöytäkirjaa muokattu: 3.3.2010 Läsnä Projektiryhmä Tero Hänninen, puheenjohtaja Juho Nieminen Marko Peltola, sihteeri Heikki Salo Tilaajan edustajat Tapani Tarvainen Ville Tirronen Tero Tuovinen, paikalla kohdissa 7-18 Ohjaajat Antti-Juhani Kaijanaho Jukka-Pekka Santanen Vierailija Paavo Nieminen 1 Kouksen avaus Edellisen palaverin puheenjohtaja Salo avasi kokouksen klo 14:20. 2 Kokousvirkailijoiden valinta Projektiryhmä esitti puheenjohtajaksi Tero Hännistä ja sihteeriksi Marko Peltolaa. PÄÄTÖKSET: - Puheenjohtajaksi valittiin Tero Hänninen. - Sihteeriksi valittiin Marko Peltola. 3 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kaikki osapuolet olivat edustettuina, ja kokouskutsu oli lähetetty vähintään vuorokautta ennen palaveria. PÄÄTÖS: - Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4 Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin sellaisenaan. 5 Edellisen palaverin pöytäkirjan tarkastaminen Tarvainen pyysi lausuntoaan Korpin aukosta muutettavan muotoon Korpin rajapinta. Santanen huomautti, että kohdan 11 ensimmäisessä ja kolmannessa kappaleessa on sanottu sama asia. Hän pyysi poistamaan toiston. Santanen halusi, että päätös avoimen lähdekoodin poistamisesta ensimmäisen palaverin pöytäkirjasta poistetaan, koska kyseistä päätöstä ei siellä koskaan ollutkaan. Juho Niemisen mielestä päätös oli ollut alunperin ensimmäisen palaverin pöytäkirjassa, mutta hän lupasi vielä tarkistaa asian. PÄÄTÖKSET: - Edellisen palaverin pöytäkirja hyväksyttiin yllä olevin muutoksin. 6 Edellisessä palaverissa sovitut tehtävät Projektiryhmä - tutkii Gitoriousta ja muita samantapaisia sovelluksia ja laatii taulukon tuloksista (suoritettu) - tekee ensimmäisen sovellusprototyypin (suoritettu) - perehtyy Git-sovellukseen (suoritettu) - tekee suunnitelman testaajien hyödyntämisestä ja mahdollisista haastatteluista (suoritettu) - laajentaa vaatimusmäärittelyä päätösten perusteella ja lisää siihen sovellusta kuvailevaa tekstiä (suoritettu) - pyytää Paavo Niemisen Korpin palaverilistalle ja antaa hänelle oikeudet Git-arkistoon (suoritettu). Tirronen - selvittää ensimmäisen demon käyttötestaajien mielipiteitä ja tuo ne projektiryhmän tietoon (suoritettu) - neuvoo Gitin käytössä projektiryhmää (suoritettu). Santanen - lisää Paavo Niemisen Verso-sähköpostilistalle (suoritettu). Tilaaja - hankkii lisää testaajia erityisesti simuloinnin ja optimoinnin väestä (kesken). 7 Tilakatsaus Projektipäällikkö Salo kertoi, että Gitorious on nyt asennettu testipalvelimelle. Asentamiseen kului aikaa lähes viikko. Asentamisen ongelmat käydään tarkemmin läpi kohdassa 11. Testaussuunnitelma on laadittu, sitä käsitellään kohdassa 13. Projektisuunnitelma ja vaatimusmäärittely on aloitettu. Salo arveli, että seuraavalla viikolla projektisuunnitelmasta olisi valmiina versio, jota voisi ohjaajan kanssa käydä läpi. Projektiryhmä on perehtynyt Gitoriouksen toimintaan. Ryhmä käyttää nyt omaa Gitorious-versiotaan projektissa. Kehitysympäristön puuttuminen työkoneilta on haitannut ohjelmoinnin aloittamista. Atk-tuelta on kyllä saatu palvelua, mutta asennukset ovat vielä kesken. Santanen kehotti pyytämään atk-tuen paikalle, ja ryhmä katsoisi vierestä asennusta. Tällöin ryhmä pystyisi paremmin dokumentoimaan asennuksen vaiheet. Salo sanoi, että juuri näin on tarkoitus tehdä. Projektiryhmä oli omistanut projektille hyvin tunteja myös viikolla 7 (yli 130). Salo kertoi edellisessä palaverissa arvioineensa ryhmän kunkin jäsenen projektiin käytettävän tuntimäärän olevan 250, mutta nyt näyttää, että tuntimäärä nousee 450:een. Santanen sanoi projektiryhmän päässeen hyvään vauhtiin. Paavo Nieminen varoitti, että liian kovalla tahdilla saattaa jossain vaiheessa alkaa väsyttää. Tuovinen saapui klo 14:43. 8 Aikatauluhahmotelman läpikäynti 8.1 Aikataulu ja iteraatiot Projektipäällikkö Salo esitteli projektin aikatauluhahmotelmaa. Salo esitti, että projektissa käytettäisiin iteratiivista kehitystä. Sovelluksen vaatimukset ja tehtävät olisivat työlistassa (backlog), josta valittaisiin aina kussakin iteraatiossa tehtävät työt. Aluksi Salo oli suunnitellut, että yhden iteraation pituus olisi viikko, mutta nyt hän arveli, että kaksi viikkoa voisi olla parempi iteraation pituus. Kaijanaho huomautti, että parempi termi tässä yhteydessä olisi inkrementti. Salo jatkoi, että työlistaan jäisi projektin päättyessä tekemättömät työt ja toteuttamattomat ominaisuudet, jolloin mahdollisilla jatkokehittäjillä olisi helpompi jatkaa projektia. Aikataulu on nyt raakatekstinä, mutta se olisi myöhemmin tarkoitus siirtää Traciin tai vastaavaan järjestelmään. Suunnitelman mukaan iteraatioita tulisi kuusi kappaletta. Neljä ensimmäistä toteutusta olisivat ominaisuuksien toteutusta. Viidennen iteraation aikana on pääsiäinen, jolloin käytettävissä on ainoastaan kahdeksan päivää. Viidennessä iteraatiossa ei enää toteutettaisi uusia ominaisuuksia, vaan siinä vaiheessa keskityttäisiin dokumentointiin ja sovelluksen viimeistelyyn. Viimeiseen iteraatioon ei ole suunniteltu mitään, mutta siinä vaiheessa todennäköisesti on vielä viimeisteltävää. Santanen kysyi, missä vaiheessa refaktorointi suoritetaan. Salo vastasi, että refaktorointia tehtäisiin koko projektin ajan pikku hiljaa. Santanen muistutti, että viimeistelyyn on varattava hyvin aikaa. Santanen suositteli, että aikataulusta tehtäisiin myös Gantt-kaavio. Tirronen kysyi, saako kyseisestä mallista tehtyä Gantt-kaaviota. Salo vastasi, että karkean version saa tehtyä, josta näkisi pääpiirteissään aikataulun. Santanen muistutti, että suunnitelma harvoin vastaa todellisuutta, ja suunnitelmat voivat muuttua. Alkuperäistä suunnitelmaa ei siis tarvitse noudattaa orjallisesti. Santanen kysyi, onko beta-testaaja hyvä termi. Tirrosen ja Kaijanahon mielestä termiä voi käyttää. Tirrosen ja Kaijanahon mielestä aikatauluhahmotelma näytti hyvältä. Paavo Nieminen kannatti kahden viikon iteraatiota. 8.2 Projektin ja tietovaraston hallintaa Gitoriouksessa Salo kertoi, että luotaessa Gitoriouksessa uusi projekti pitää luoda myös tietovarasto (repository). Projektin alla voi nyt olla useita tietovarastoja. Salo kysyi, pitäisikö projektilla olla vain yksi tietovarasto, joka luotaisiin automaattisesti projektin luonnin yhteydessä. Tirronen ei nähnyt mitään pahaa siinä, että projektilla olisi useita tietovarastoja. Tirronen muistutti, että halutaan kuitenkin nähdä nimenomaan tietovaraston tiedot, ei projektin tietoja. Tarvainen huomautti, että Gitoriouksen ominaisuudet ovat siellä varmaan jotain varten, joten on syytä harkita ennen jonkun ominaisuuden poistamista. Tarvainen sanoi, että jos alkuperäisen Gitoriouksen päivitykset otetaan mukaan muokattuun versioon, ne eivät saisi rikkoa muokattua versiota. Mitä vähemmän muutoksia alkuperäiseen koodiin pitää tehdä, sen parempi. Tietovaraston täytyy säilyä muuttumattomana. Tarvainen kysyi, voiko tietovaraston siirtää toiseen projektiin. Tirronen vastasi, että siirtoa parempi tapa on git-kloonaus. Tirronen toivoi, että etusivulta pääsisi yhdellä painalluksella selaamaan tietovarastoja, kun nyt tietovarastoihin täytyy mennä projektien kautta. Tarvainen kysyi, pitäisikö käyttöliittymästä piilottaa projekti, jos tietovarastoja on vain yksi. Tirrosen mielestä on parempi, että luodaan tietovarasto, ja projekti luotaisiin automaattisesti. Santanen kysyi projektien ja tietovarastojen metatiedoista. Tirronen sanoi, että projektin metatietoja ei tarvitse pystyä päivittämään Gitillä. Riittää, että tietovaraston metatietoja voi päivittää. Tirronen muistutti, että tilaaja ei ole toivonut projektiominaisuutta, joten on hankala tietää, mitä sillä halutaan tehdä. Tirronen ja Tarvainen olivat samaa mieltä siitä, että projekti ei saa häiritä tietovarastoja. Tirronen ehdotti, että tietovarastoista olisi WWW-sivuilla oma listaus, ja projekteista oma. Projektiryhmä pyrkii huomioimaan toiveen. 8.3 Vaatimusten prioriteetit Salo pyysi tarkennuksia vaatimusten prioriteetteihin. Tirronen vastasi, että yksityisten projektien luomisen prioriteettia lasketaan, ja tietovaraston kopiointi SVN:stä on tärkeämpi vaatimus. Tärkeämpää on pystyä lataamaan tietovarastoja WWW-käyttöliittymällä kuin muokkaamaan tiedostoja. 8.4 Lisenssit Tarvainen kysyi, kuinka projekteille määritetään lisenssit. Voiko yksittäiselle tiedostolle määrätä oman lisenssinsä? Tuovinen ehdotti, että jokaisen tiedoston perässä olisi tieto lisenssistä. Tarvainen kysyi, voisiko tiedostosta hakea automaattiseti käytettävän lisenssin. Kaijanahon mielestä se olisi liian iso ominaisuus tässä projektissa toteutettavaksi. Hän lisäsi, että yksittäisen tiedoston eri osillakin voi olla eri lisenssit. Kaijanaho suositteli, että lisenssi määriteltäisiin tietovaraston haaratasolla. Käytännössä haaran tiedostoilla olisi sama lisenssi. Tarvainen kysyi, miten hoidetaan lisenssien yhteensopivuus, jos tiedostoja kopioidaan haarasta toiseen. Kaijanaho vastasi, että kopioijan on itse huolehdittava lisenssien yhteensopivuudesta. Tirronen sanoi, että ensimmäisessä iteraatiossa riittää, että lisenssi on edes jossain näkyvissä. PÄÄTÖKSET: - Gitoriouksen tämänhetkistä lisenssienhallintaa voidaan käyttää toistaiseksi. - Tietovarastojen selaus on tehtävä helpoksi toteuttamalla samanlainen listaus kuin projekteista on tällä hetkellä. - Gitoriouksessa esiintyvää termiä Projects ei vaihdeta. - Useiden tietovarastojen luontia projektin alle ei saa estää. - Uusi tietovarasto on voitava luoda yhdellä painikkeella. - Tietovaraston metatietojen on oltava Git-tietovarastossa itsessään. - Projektin metatietojen ei tarvitse olla Git-tietovarastossa. - Ensimmäisen iteraation jälkeen pyritään ottamaan muitakin testaajia mukaan. 9 Sovellusprojektin asiakirjojen julkisuus Ryhmä ehdotti, että kaikki projektin asiakirjat olisivat julkisia. Tirronen kysyi, näkyykö Verso-projektin Gitorious vain yliopistolle. Salo vastasi, että Verson Gitorioukseen pääsee ainoastaan tietyistä yliopiston verkkoalueista. PÄÄTÖS: - Sovellusprojektin kaikki asiakirjat ovat julkisia. 10 Alustavaihtoehtoselvityksen läpikäyminen Hänninen esitteli projektiryhmän tekemää selvitystä valmiista alustavaihtoehdoista. Santanen toivoi, että selvitykseen merkittäisiin lähteet näkyviin. Tirronen kysyi, mitä selvityksellä tarkoitetaan tageilla. Tag on avainsana. Tirrosen mielestä se on kiva ominaisuus. Kaijanaholla on kokemusta Aliothista. Hänen mielestään se ei ole sen parempi kuin Gitorious. Tuovinen kysyi projektiryhmän ehdotusta alustasta. Ryhmä ehdotti Gitoriousta. Tarvainen kannatti ehdotusta. PÄÄTÖS: - Ensimmäinen iteraatio tehdään Gitoriouksen päälle. 11 Gitorious-alustan huomioiden läpikäyminen Salo kertoi Gitoriouksen asentamisen vaikeuksista. Asennusohje oli vanhentunut, mutta IRCistä saaduilla neuvoilla asennus saatiin suoritettua loppuun. Nykyisellään Gitorious vaatii SSH-avaimen, jotta projektin luonti onnistuisi. Tirronen sanoi, että autentikointi voitaisiin hoitaa muullakin tavoin, mutta ennen pitkää jokaisen käyttäjän kannattaa lisätä SSH-avain, koska ilman sitä Gitiä on tympeä käyttää. Tirronen kysyi, kuinka iso ongelma SSH-avaimet ovat käyttäjille? Hän arveli, että Linux- ja Mac-käyttäjille SSH-avaimet voisivat olla tutumpia, mutta entä Windowsin käyttäjille? Juho Nieminen vastasi, että erään ohjeen mukaan Windowsissa SSH-avaimen luonti vaatii neljä eri vaihetta. Tirronen pohti, voisiko tietohallintokeskus luoda automaattisesti jokaiselle uudelle käyttäjälle SSH-avaimen käyttäjän kotihakemistoon. Kaijanaho mainitsi, että SSH-avaimen voisi hakea LDAP:n kautta. Tarvainen huomautti, että järjestelmä pitäisi tehdä niin, ettei käyttäjä edes huomaisi käyttävänsä SSH-avainta. Tirrosen mielestä tässä vaiheessa SSH-avaimella tapahtuva autentikointi riittää. Tarvainen lupasi selvittää tietohallintokeskuksen kanssa vaihtoehdoista SSH-avainten suhteen. PÄÄTÖS: - Toistaiseksi SSH-avaimella taphtuva autentikointi riittää. 12 Sovelluksen käyttötarkoituksen tarkentaminen Projektipäällikkö Salo kysyi, onko tarvetta rajata sovelluksen käyttöä mitenkään. Tarvainen ja Tirronen vastasivat, että sovelluksen käyttöä ei tarvitse rajoittaa. Tirrosen mukaan henkilökunnan tarpeiden huomioiminen on ensisijaista, mutta toki myös esimerkiksi opiskelijat saisivat sitä vapaasti käyttää. Tarkoitus olisi, että myöhemmin myös muut yliopistot voisivat käyttää palvelua. Salo kysyi myös, pitääkö projektien kokoa rajata, vai voiko sovellukseen esimerkiksi kloonata KDE:n. Tarvaisen ja Tirrosen mielestä projektin kokoakaan ei ole tässä vaiheessa syytä rajata. PÄÄTÖKSET: - Sovelluksen käyttäjäryhmiä ei rajata. - Sovelluksen kokoa ei rajata. - Seuraavassa palaverissa käydään läpi sovelluksen julkistaminen. 13 Testaajien käyttösuunnitelman läpikäyminen Suunnitelma testaajien käyttämisestä siirrettiin seuraavaan palaveriin. Tirronen pyysi kuitenkin lyhyen yhteenvedon. Salo kertoi, että testaajat pyritään ottamaan mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Testaajia pyydettäisiin käyttämään sovellusta ja antamaan palautetta sivujen kautta. Palautteen antaminen tehtäisiin mahdollisimman helpoksi. Palautetta voisi antaa myös sähköpostilla. Santanen suositteli, että projektiryhmä kävisi myös vieressä katsomassa, kun testaaja käyttää sovellusta. Testaaja ei välttämättä osaa kuvata ongelmia, tai jaksa kirjoittaa sähköpostilla palautetta. 14 Sovelluksen nimeäminen Projektiryhmä ehdotti, että vaihdetaan palvelimen osoitteeksi yousource.jyu.fi ja sivuston otsikot Versosta YouSourceksi. Tarvainen sanoi, että osoite yousource.jyu.fi täytyisi pyytää yliopiston viestinnän kautta. Silloin pitäisi olla jo valmis sovellus. Pyynnön käsittelykin kestäisi pitkään. Osoitteen yousource.it.jyu.fi saisi helpommin. Santanen kysyi, mihin osoitteeseen pyyntö palvelimen osoitteen vaihtamisesta pitäisi lähettää. Tarvainen vastasi, että vaihtoa täytyy pyytää lähituelta. PÄÄTÖKSET: - Otsikot vaihdetaan YouSourceksi. - Palvelimen osoitteeksi vaihdetaan yousource.it.jyu.fi 15 Muut esille tulleet asiat Tirronen huomautti, että kokous kesti liian pitkään. Hän ehdotti, että seuraava kokous kestäisi 45 minuuttia. Paavo Nieminen kannatti ehdotusta. Tarvainen ehdotti, että edellisen palaverin pöytäkirja tarkastettaisiin sähköpostitse jo ennen seuraavaa palaveria. Palaverissa vain hyväksyttäisiin pöytäkirja sähköpostitse tullein korjauksin. Toki palaverissakin voi pöytäkirjasta huomauttaa. Tarvainen huomautti, että hänen Korppi-kalenteriinsa oli tullut palaverin kanssa päällekkäiset tapahtumat myös projektin kannettavasta ja projektorista. Nämä tulisi varata varaajalle henkilökohtaisesti, eikä ryhmälle. Sovittiin, ettei palavereissa jaeta paperiversioita dokumenteista, vaan dokumentit näytetään projektorilta. PÄÄTÖS: - Edellisen palaverin pöytäkirja tarkistetaan sähköpostitse ennen seuraavaa palaveria, ja palaverissa hyväksytään muutokset. 16 Sovitaan seuraavan palaverin aika ja paikka Seuraava palaveri pidetään 4.3.2010 klo 14:15 kokoushuoneessa Ag C226.2. 17 Osallistujien seuraavat tehtävät Projektiryhmä - suorittaa ensimmäinen iteraation - päästää Paavo Nieminen ja Ville Tirronen testaamaan sovellusta - valmistelee testaajien käyttösuunnitelman seuraavaan palaveriin - vaihtaa sovelluksen otsikot Gitoriouksesta YouSourceksi. Kaijanaho - selvittää Gitin HTTP-kloonauksen autentikoinnin. Tarvainen - selvittää tietohallintokeskuksen kanssa SSH-avaimien luontia. Tilaaja - hankkii lisää testaajia erityisesti simuloinnin ja optimoinnin väestä. 18 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja Hänninen päätti kokouksen klo 16:12. 19 Palaverissa jaettu materiaali Salo jakoi projektin tilakatsauksen tilaajille ja ohjaajille. Juho Nieminen jakoi edellisen palaverin pöytäkirjan Hänniselle, Peltolalle, Tarvaiselle ja Tuoviselle.