Xetor XML-editorin sovellusprojektin aloituspalaveri Aika: perjantai 6.2 klo 9.05 - 11.50 Paikka: sovellusprojektien kokoustila AgC223.1 Läsnä: Hilkka Heikkilä Anne Honkaranta Kari Kärkkäinen Tommi Lahtonen Jani Lirkki Olavi Paananen, puheenjohtaja Raimo Pitkänen Perttu Poikonen Jussi Räisänen, sihteeri Airi Salminen Olli Tietäväinen Honkaranta saapui klo 09.32. Heikkilä, Salminen ja Honkaranta poistuivat aiheen ja ominaisuuksien esittelyn jälkeen klo 10.55 Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Kokouksen avasi kokouksen puheenjohtajana toimiva Olavi Paananen klo 09.07. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslistaa muutettiin siten, että kohdasta viisi jätettiin laitoksen esittely pois, koska se todettiin turhaksi. 3. Osallistujien esittely Osallistujat esittäytyivät. Paikalla olivat tilaajan edustajina Tommi Lahtonen tietotekniikan laitokselta sekä Perttu Poikonen, Airi Salminen ja Anne Honkaranta tietojenkäsittelytieteiden laitokselta. Projektin jäsenet Olavi Paananen(pj), Jussi Räisänen(sihteeri), Jani Lirkki ja Raimo Pitkänen olivat paikalla. Vastaava ohjaaja Kari Kärkkäinen ja tekninen ohjaaja Olli Tietäväinen sekä avustava ohjaaja Hilkka Heikkilä edustivat tietotekniikan laitosta. 4. Tilaaja esittelee organisaatiota Tilaajana toimii Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta. Tommi Lahtonen kertoi pitämästään pakollisesta tietotekniikan peruskurssista, jonka käyttöön tarvitaan XML-editori. Airi Salminen ja Perttu Poikonen kertoivat, että tietojärjestelmätieteiden laitoksella olisi tarvetta tällaiselle editorille ainakin XML-kieli -kurssin sekä XML-laboratorion puitteissa. 5. Vastaava ohjaaja esittelee sovellusprojekteja Kari Kärkkäinen esitteli sovellusprojektia sekä sen aikataulua. Kärkkäinen kertoi omasta osallistumisestaan, teknisen ohjaajan tehtävistä, ryhmän tulevasta toiminnasta, projektin läpiviennistä ja opiskelusta. Projektin tavoitteeksi Kari mainitsi taitojen ja kokemuksen kartuttamisen mm. ryhmätyöskentelystä sekä projektin hallinnasta ja johtamisesta. Projektiin liittyy vaatimusten määrittely, suunnittelusta, toteutus ja testaus. Suunnittelu jakautuu projektin ja toteutuksen suunnitteluun. Projektissa on tarkoitus myös kehittää ryhmän suullista ja kirjallista viestintää sekä tutustuttaa opiskelijoita hieman suunnittelumenetelmiin. Kärkkäinen kertoi kokemuksestaan aiempien projektien ohjaamisesta. Kärkkäinen sanoi aikataulun olevan tiukka, mikä vaatii paljon panostusta erityisesti ryhmältä, mutta osaksi myös tilaajalta. Vaatimuksista tulisi saada selvyys mahdollisimman pikaisesti. Hilkka lupasi auttaa projektiryhmää aikataulun suunnittelussa. Projektiraportissa tullaan vertailemaan toteutunutta aikataulua suunniteltuun aikatauluun jotta opittaisiin paremmin suunnittelemaan ryhmän ajankäyttöä ohjelmistoprojektissa. 6. Aikataulun ja sopimusmallin tarkastelu Keskusteltiin lisenssivaihtoehdoista. Esille tuli Jukka-Pekka Santasen ehdottama AFL-lisenssi, jota Kari Kärkkäinen myös suositteli. Joka tapauksessa toivottiin avoimen lähdekoodin mukaista lisenssiä. Päätettiin siirtää päätös asiasta seuraavaan kokoukseen johon mennessä ryhmä tarkastelee eri lisenssivaihtoehtoja ja seuloo niistä oman suosikkinsa. Projektin aikataulu tullaan suunnittelemaan projektisuunnitelmassa. Maaliskuun alussa ja huhtikuun lopussa sovellusprojekteissa järjestetään opponointitilaisuus, jossa projektin senhetkistä tilaa esitellään muille projektiryhmille. Koska pyritään tuottamaan prototyyppi aikaisessa vaiheessa, ei vesiputousmalli ole välttämättä paras ratkaisu projektin läpivientiin. Projektin loppuesittelyssä toukokuun puolessa välissä tulee olla toimiva versio. Projekti tulee saattaa päätökseen toukokuun loppuun mennessä. 7. Tilaaja esittelee aiheen, aihealuetta sekä taustoja. Tommi Lahtonen esitteli aiheen, joka on graafinen XML-editori. Editori on tarkoitus ottaa käyttöön ainakin Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssilla xhtml-dokumenttien tuottamiseen. Ohjelman tulisi olla ennen kaikkea helppokäyttöinen, koska kurssille osallistujilla on vaihteleva tietokoneen käyttötaito. Toisaalta ohjelman tulee olla tehokas käyttää ja vähän laitteistoa kuormittava. Editorin tulee tarjota XML-dokumenttien muokkaamiseen sekä tekstinäkymä että graafinen puunäkymä, jossa dokumentti validoidaan reaaliaikaisesti. Vastaavaa ohjelmaa ei ole tällä hetkellä ilmaisena saatavilla ja kaupallisissa vastaavissa ohjelmissa on yleensä liikaa toiminnallisuuksia peruskäyttäjän tarpeisiin. Graafisessa puunäkymässä tulee olla mahdollista tuottaa vain validia tai hyvin muodostettua XML:ää. Tilaajalla on vielä hieman epäselvät vaatimukset, mutta he uskovat pääsevänsä niistä yhteisymmärrykseen. Airi Salminen piti tärkeänä, että sovelluksessa on ainakin XML:n perus- ja ydinasiat. Airi oli hieman huolissaan kuullessaan ettei ryhmä hallitse edes XML:n perusteita. 8. Aiheesta ja sen toteutustavoista keskustellaan ja mahdollisesti sovitaan alustavasti Käytiin läpi Tommi Lahtosen sähköpostilla lähettämiä vaatimuksia. Tilaajien yhteiset vaatimukset ovat vielä hieman epäselvät, koska ei tiedetä mitä ehditään toteuttaa eikä tarkkaa käyttäjäryhmää pystytä rajaamaan. Tässä kohdassa keskusteltiin vapaasti aiheesta ja vain muutamasta kohdasta päätettiin. Ryhmä voi ryhtyä tutustumaan valmiisiin XML-kirjastoihin ja kirjaa ylös perusteluja miksi jokin kirjasto hylättiin ja miksi toista ei. Näitä tietoja tullaan tarvitsemaan varsinkin sovellusta ylläpidettäessä. Keskusteluissa esille tulleet asiat: -Suunniteltiin projektia kehitettävän tuottamalla 2-3 prototyyppiä. -Keskusteltiin dokumentin tyypin määrittelyistä eli dtd:istä, jolla voidaan määritellä mm. minkä nimisiä tageja voidaan mihinkin dokumentin kohtaan sijoittaa. Anne Honkaranta oli sitä mieltä, että käyttäjät hukkuvat rakenteisiin, jos tagien nimet voidaan keksiä itse. Todettiin yhdeksi haasteeksi se, että pitääkö dtd valita. -Tommi Lahtonen sanoi, että XSL-muunnoksiin löytyy valmis kirjasto. Perttu Poikonen lisäsi, että hänen kokemuksensa mukaan tälle ominaisuudelle on käyttöä. -Perttu Poikonen ehdotti että LibXML-kirjasto olisi hyvä voida vaihtaa "lennosta" toiseen kirjastoon. Tommi Lahtonen oli sitä mieltä että tämä ei suurella todennäköisyydellä tule onnistumaan ja kirjaston vaihtamista ei tulla tukemaan ellei se helposti onnistu. -Anne Honkaranta lupautui esittelemään loppukäyttäjän näkökulmaa mikäli se on tarpeen. Aika sovittava erikseen. -Sovittiin alustavasti, että sovellus tullaan toteuttamaan java-kielellä ja pyritään käyttämään uusinta java-versiota. Myös C++:aa ja Delphiä/Kylixiä harkittiin vaihtoehtoisena toteutuskielenä. -Tommi Lahtonen ehdotti otettavaksi käyttöön mozilla-projektin gecko-moottoria esikatselunäkymän (wysiwyg) tarjoamiseen. -Ryhmän on itse keksittävä, miten tekstin sisään laitetaan elementtejä. Mallia kannattaa katsoa olemassa olevista editoreista. PÄÄTÖKSET: -LibXML-kirjaston vaihtamista toiseen kirjastoon ei tulla tukemaan. -Päätettiin toteutuskieleksi java. -XML-editorin osuus ohjelmasta on ehdottomasti tärkein ja mukaan mahdollisesti liitettävä yksinkertainen CSS-editori toissijainen. -Lähdekoodi dokumentoidaan englanniksi 9. Ohjelman vaatimuksien käsittely -Perttu Poikonen ehdotti, että XHTML-tilassa voisi valita käytettävän dtd:n kolmesta mahdollisesta. -Airi Salminen ehdotti että ohjelmassa tulee olla mahdollisuus kytkeä automaattinen validointi pois käytöstä. Tommi Lahtonen oli samaa mieltä ja lisäsi tähän, että kun dtd:tä ei ole määritelty, puunäkymäkin hyväksyy kaikenlaiset elementit. Tekstinäkymässä automaattinen validointi suoritetaan käyttäjän määrittelemän viiveajan jälkeen kirjoittamisen lopetuksesta, jotta hitaammat laitteistot eivät mene tukkoon jatkuvista validoinneista. -Tommi Lahtonen lisäsi vaatimuksiin että leikepöydän on oltava tuettu. Todettiin myös että vielä ei tiedetä Linuxin leikepöydän käytöstä. Selvitetään löytyykö javan kirjastoista leikepöytää tukevia ominaisuuksia. Samaan syssyyn vaatimuksiin lisättiin myös undo/redo- sekä etsi/korvaa -toiminnallisuudet. -Mahdollisuus XSL-muunnoksiin todettiin toissijaiseksi vaatimukseksi ja sitä ei tulla sisällyttämään editorin ensimmäiseen prototyyppiin. -Ohjelman pitää osata tallentaa käytetyt DTD:t johonkin välimuistiin ettei niitä koko ajan ladata verkosta -Tommi Lahtosen sähköpostissa ehdotetaan lisäksi seuraavia asioita: -Attribuutteja pitäisi voida editoida erillisessä dialogissa css-editorin tapaan. -Ohjelman pitäisi pystyä käyttämään valmiina dokumenttipohjana mitä tahansa DTD:tä tai jotain valmista XML-tiedostoa, jossa on mukana tieto käytetystä DTD:stä PÄÄTÖKSET: - Automaattinen validointi tule voida kytkeä pois päältä - Automaattisen validoinnin viiveaikaa tulee voida säätää - Ohjelmasta tulee tulla monikielinen. - Sovelluksen on tuettava leikepöydän käyttöä. - Sovelluksessa pitää olla undo/redo-toiminnot. - Sovelluksessa pitää olla etsi/korvaa-toiminnot. 10. Projektin tilat, henkilöiden yhteystiedot ja mahdollinen akronyymi mainitaan. Todettiin, että projektilla on käytettävissä huone AgC224.1 jonka sisäinen puhelinnumero on 4967. Projektin lopulliseksi akronyymiksi vahvistettiin Xetor. Projektille perustetaan oma sähköpostilista, jonka osoitteeksi tulee xetor@korppi.jyu.fi. PÄÄTÖKSET: -Päätettiin projektin akronyymiksi xetor. 11. Sovitaan osallistujien seuraavista tehtävistä Sovittiin seuraavista tehtävistä: -Jani Lirkki toteuttaa projektin WWW-sivut. -Kari Kärkkäinen tekee postituslistan projektille. -Projektiryhmä tutustuu eri XML-editoreihin, java-kehitysympäristöihin, XML-kirjastoihin sekä sopimusmalleihin. Lisäksi ryhmä miettii, miten tekstin sekaan laitetaan elementtejä. -Projektiryhmä osallistuu Tommi Lahtosen järjestämälle XML-kieltä käsittelevälle luennolla maanantaina 9.2.2004 kello 10. -Olli Tietäväinen tutustuu eri java-kehitysympäristöihin. -Projektiryhmä varaa ensi palaverille neuvottelutilan sekä videotykin, mp3-tallentimen ja kannettavan tietokoneen. 12. Muut esille tulevat asiat. Ryhmä käyttää ajankäytön seuraamiseen käytetään www-pohjaista sovellusta joka löytyy osoitteesta https://www.mit.jyu.fi/raportit 13. Sovitaan seuraavan palaverin aika ja paikka. Seuraava kokous on perjantaina 13.2.2004 kello 9 sovellusprojektien kokoustilassa AgC223.1.