Coma-projekti 8/2004

Pöytäkirja 24.3.2004

Edellisen kokouksen (17.3.2004) sihteeri Kari Arkko kävi pöytäkirjan läpi. Projektiryhmä oli jatkanut sovellussuunnitelman kirjoittamista sekä valmistautunut ja käynyt opponoinnissa. Lisäksi WWW-sivujen generoimista oli tehty ja käyttöliittymän levyjako hahmoteltu. Testihakemistorakennetta ei oltu vielä luotu.

Lassi Paavolainen kysyi onko järkevää toteuttaa kohdan 6 päätös artikkelin kaikki kirjoittajat näkyviin. Tuomo Rossi sanoi, että ryhmän tulisi keskustella asiasta käytettävyyskonsultin kanssa. Tilaajan puolesta ryhmällä on vapaat kädet asiaan.

Projektiryhmä esitteli ajankäyttöraportit. Kaikki projektiryhmäläiset olivat valmistautuneet ja käyneet opponoinnissa. Lassi Paavolainen oli suunnitellut proceedings-sivukarttaa, kirjoittanut sovellussuunnitelmaa ja ohjelmoinut WWW-sivuja generoivaa skriptiä. Kari Arkko oli kirjoittanut sovellussuunnitelmaa ja toteuttanut käyttöliittymää. Hanna Alm oli kirjoittanut opponointi-raportin ja sovellussuunnitelmaa. Pentti Nakari oli jatkanut parserin ja tietokannan toteutusta. Tero Toivonen oli lukenut suunnitelmia ja tutkinut tietokannan luontilauseita. Markus Inkeroinen oli järjestellyt opponointia ja ollut siellä paikalla.

Kari Arkko kävi läpi sovellussuunnitelman. Tero Toivonen kysyi luvusta 4.1 kirjoitetaanko kommentit käsin skripteihin. Kari Arkko totesi, että näin on tehty. Tero ehdotti, että kommentoinnin yhteydessä kannattaisi miettiä RCS:ää. Tero ehdotti myös, että luvun 7.1 ensimmäisessä kappaleessa *-merkki tulisi muuttaa +-merkiksi, sillä tähti tarkoittaa 0–n ja plus puolestaan 1–n. Näin päätettiin tehdä.

Kari Arkko jatkoi kuvailemalla käyttöliittymän eri toimintoja. Tämän jälkeen Kari Arkko esitteli toteuttamaansa käyttöliittymää. Tuomo Rossi kysyi miksi aihealueet eivät ole numerojärjestyksessä. Kari Arkko sanoi, että viimeisenä lisätty aihealue tulee aina viimeisenä haettaessa tietokannasta. Tero Toivonen ja Pentti Nakari totesivat, että SQL-määreellä order by voidaan lajitella tulokset haluamansa kentän mukaan. Tero Toivonen ehdotti, että levyjaon yhteydessä voisi artikkelista olla nimen lisäksi aihealue, sessio ja sessiotyyppi joihin artikkeli kuuluu.

Seuraavaksi Lassi Paavolainen esitteli hakemistorakenteen generoivan sovelluksen suunnitelmia. Lassi Paavolainen kertoi eri skripteistä ja mitä niiden tulisi tehdä. Tämän jälkeen Lassi Paavolainen esitteli toteuttamaansa skriptiä, joka generoi selauksen kirjoittajan mukaan. Tuomo Rossi kysyi tulisiko eri selaus mahdollisuudet kaikille eri levyille. Tero Toivonen totesi, että tämä olisi järkevintä sillä generoitavat sivut eivät vie hirveästi tilaa levyiltä. Lassi Paavolainen oli samaa mieltä ja totesi, että oli suunnitellut kaikkien selaus mahdollisuuksien sisältyvän jokaiselle levylle, mutta tarvittaessa käyttäjä voisi itse määrittää mitkä selaus mahdollisuudet sisällytetään millekin levylle. Tuomo Rossi kysyi mitä tapahtuu, jos haettava artikkeli sijaitsee toisella levyllä. Lassi Paavolainen totesi, että tällöin käyttäjä saa ilmoituksen millä levyllä kyseinen artikkeli sijaitsee, mutta ilmoitusta ei ole vielä suunniteltu tarkemmin.

Tämän jälkeen Kari Arkko kävi läpi loput sovellussuunnitelmasta. Tero Toivonen ehdotti, että luvussa 8.4 kohtaan psql -U username -f comadb.sql databasename voisi lisätä hakemistoviittauksen ennen comadb.sql:ää. Tero Toivonen kysyi missä muodossa conn.ini on. Kari Arkko totesi, että siinä on määrätyllä rivillä pelkkä arvo. Tero Toivonen ehdotti, että conn.ini:n voisi muuttaa muotoon, jossa olisi määrätty tieto, jonka perään =-merkin jälkeen tämän arvo. Seuraavaksi Kari Arkko esitteli tietokannan luonnissa käytetyt SQL-lauseet. Tero Toivonen kysyi siirtääkö parseri tiedot suoraan tietokantaan, johon Pentti Nakari vastasi kyllä. Tero Toivonen ehdotti, että niitä ID:tä varten, jotka syötetään parserin avulla voisi myös tehdä sekvenssin, sillä silloin tulevissa konferensseissa ei tarvitse itse luoda niitä.

Tämän jälkeen Markus Inkeroinen ehdotti, että sovellussuunnitelman rakennetta voisi käydä läpi. Markus Inkeroinen kysyi onko rakenteesta tehty suunnitelmaa. Kari Arkko vastasi, ettei ole. Tero Toivonen ehdotti, että voisi käydä läpi omat kysymyksensä ennen kuin Tuomo Rossi poistuu.

Tero Toivonen kysyi miten ulkoasu, käyttäjänhallinta ja HTTP-sessiot on tarkoitus toteuttaa. Kari Arkko vastasi, ettei näitä ole suunniteltu. Tero Toivonen kysyi myös tallennetaanko tiivistelmät tietokantaan tekstimuodossa vai LaTexina. Tulisi miettiä miten tiivistelmän muokkaus onnistuu eri tallennusmuodoissa. Tero Toivonen kysyi onko tähän mennessä tehty käyttöliittymä se, jolla hallitaan konferenssia, johon Kari Arkko vastasi kyllä. Tuomo Rossi kysyi käyttäjäryhmistä. Tähän Tero Toivonen vastasi, että käyttäjä täytyy tunnistaa, jotta hän voisi muokata vain omia tietoja. Lopuksi Tero Toivonen kertoi, että demot sovelluksesta näyttivät hyvältä. Tuomo Rossi poistui paikalta.

Markus Inkeroinen kävi sovellussuunnitelman rakennetta läpi. Ensin pitäisi tehdä sisällysluettelo. Markus Inkeroinen totesi, että tämän hetkisessä suunnitelmassa on luvut 1–3. hyvin, mutta kuvan luvusta 6 voisi siirtää lukuun 3. Tämän jälkeen tulisi esittää sovelluksen eri osaalueet. Kari Arkko totesi, että tietokanta tulisi olla niistä ensin. Markus Inkeroinen totesi, että vasta tämän jälkeen tulisi koodaukseen liittyvät luvut ja muut vastaavat. Markus Inkeroinen totesi myös, että käyttöliittymästä tulisi olla ensin yleistä, sitten toimintoja ja lopuksi tekniset asiat.

Tero Toivonen painotti, että eri käyttäjäryhmiä tulee miettiä jokaiseen kohtaan sovellussuunnitelmassa. Tero Toivonen totesi myös, että suunnitelma tulee tehdä ennen toteutusta. Markus Inkeroinen totesi, ettei suunnitelman epäonnistumista pidä pelätä, sillä kyseessä on harjoittelua tulevaa varten. Projektiryhmän tärkeimmäksi tehtäväksi ennen seuraavaa kokousta päätettiin sovellussuunnitelman rakenteen muokkaus.

Markus Inkeroinen kysyi, koska sovellussuunnitelmasta saataisiin seuraava versio. Kari Arkko lupasi seuraavan version tulevan torstaina. Markus Inkeroinen kertoi, että ensin tulisi kirjoittaa isot osat, jonka jälkeen pienemmät osat ja lopuksi yksityiskohdat. Tilaajalle tulisi saada seuraavaan kokoukseen mennessä versio, jossa olisi ainakin isot osat valmiita.

Markus Inkeroinen kysyi miten projektiryhmä on pysynyt aikataulussa. Kari Arkko näytti projektisuunnitelmasta aikataulut ja totesi, että suurimmaksi osaksi aikataulussa on pysytty. Välitavoitteista vain aihealueen mukaisia indeksisivuja ja hakemistorakennetta ei oltu generoitu.

Sovellussuunnitelmaan liittyvät tehtävät ovat tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä ja seuraavaa kokousta varten pitäisi olla tilaajalle versio, jossa vähintään yleiset kohdat olisivat valmiit.

Seuraavan kokous päätetiin pitää aikaisempien suunnitelmien mukaisesti keskiviikkona 31.3.2004 kello 12.15 projektitilojen kokoustilassa AgC223.1.

Markus Inkeroinen sanoi, että projektiryhmän tulisi miettiä miten kokoukset järjestetään pääsiäisen aikaan. Hanna Alm totesi, että alustavien suunnitelmien mukaan pääsiäisen jälkeisenä keskiviikkona 14.4 ei pidettäisi kokousta, mutta tästä ei tehty vielä päätöstä.

____________________________________________________________3

Jyväskylän yliopisto

Tietotekniikan laitos