Paikka: AgC223.1
Aika: 26.9.2001, klo 14.15 - 16.00
Läsnäolijat:
Mikko Ketola,
projektiryhmä
Petri Eskelinen,
projektiryhmä, puheenjohtaja
Kaisa Kokko,
projektiryhmä, sihteeri
Lasse Laukkanen,
projektiryhmä
Eeva-Kaisa
Rouhiainen, Numerola Oy
Kai Hiltunen,
Numerola Oy
Anni Toivola,
projektin tekninen ohjaaja
Kari Kärkkäinen, projektin
vastaava ohjaaja
Markku Vire,
tekninen ohjaaja
Käsitellyt
asiat:
Olimme kirjanneet edelliseen pöytäkirjaan, että ohjelman tulee toimia vain Linuxissa, mutta se oli liian jyrkästi sanottu, joten vaihdoimme sen tilalle, että riittää, että ohjelma toimii vain Linuxissa.
PÄÄTÖKSET: Pöytäkirja hyväksyttiin tehdyillä muutoksilla
Eeva-Kaisa Rouhiainen toimitti meille sähköpostilla Internet-osoitteen
(http://www.msen.com/~clif/RP_Updates.html), josta haimme
puurakennekomponentin.
Eskelinen mainitsi meidän osallistuneen Päivi Kaijulan ja Tommi
Lahtosen 28.9.2001 pitämiin
Käyttöliittymä -luentoihin sekä siihen liittyviin harjoituksiin.
Sopimus on määrä laatia viimeistään lokakuun loppuun mennessä. Ensin on
kuitenkin laadittava projekti- sekä sovellussuunnitelma. Meidän mietittäväksi
jäi, kirjoitammeko pelkän sovellussuunnitelman vai jaammeko se kahteen osaan:
vaatimusmäärittelyyn sekä sovellussuunnitelmaan.
Jatkoimme viime palaverissa alkanutta keskustelua globaaleista ja
lokaaleista koordinaatistoista. Itse olimme Genesiksessä käytetyn globaalin
koordinaatiston kannalla. Lokaalisissa olisi kuitenkin se etu, että
etäisyyksien määrittäminen kappaleen pinnasta olisi helpompaa, mutta tähän ei
Hiltusen mukaan ole tarvetta. Tuli myös esille, että käytettäessä globaalia
koordinaatistoa pyöristysvirheet kasautuvat kappaleita siirrettäessä ja
kääntäessä, jolloin kärkipisteet siirtyvät, mutta virhe ei tulisi kuitenkaan
olemaan merkittävä.
Globaalin edut, lokaalin haitat:
Jokainen koordinaatiston piste on esitetty origosta käsin, jolloin esim.
blokkien yhdistämistapauksessa ei ole epäselvää, mille blokille joku piste
kuuluu ts. minkä blokin koordinaatiston mukaan piste on määritetty. Jos sama
piste kuuluisi useammalle kuin yhdelle blokille, niin jouduttaisiin
päivittämään yhdistettyjen kaikkien yhdistettyjen blokkien pisteet aina kun
blokeista muodostettua objektia liikutettaisiin. Vaihtoehtoisesti yhdistämisen
yhteydessä voitaisiin määrittää jokaiselle syntyneelle objektille uusi lokaali
origo, mutta jaettaessa objekti jälleen blokkeihin jouduttaisiin ko. blokeille
laskemaan jälleen uudet lokaalit origot. Edellä olevasta seuraa, että globaali
koordinaatisto on helpompi tai ainakin nopeampi toteuttaa.
Lisäksi oli puhetta, että käyttäjä voisi määrittää jonkin vakiokatselukulman
(top,bottom,rear,front,left,right,free) nopeasti pikanäppäinten tai
vallikkokomentojen avulla.
PÄÄTÖKSET: Ohjelmassa tullaan käyttämään globaalia koordinaatistoa
Apuruudukossa tulisi olla snap-toiminto ja sen avulla tulisi myös pystyä
vertailemaan objekteja suhteessa toisiinsa. Apuruudukolle esitettiin useita
toteutusvaihtoehtoja, jotka olivat avaruudessa siirreltävä 2D-ruudukko, kuution
kolmesta tahkosta koostuva 3D-ruudukko sekä kuution muotoinen 3D-pisteikkö.
Ratkaisutapaa tullaan pohtimaan edelleen.
PÄÄTÖKSET: Apuruudukko tulisi olemaan toissijainen tavoite
Laukkanen esitteli tutkimiamme Togl:n ja Glutin hyviä ja huonoja puolia.
Käyttämällä Togl:ia koko ohjelma saataisiin samaan ikkunaan ja se integroituisi
Tcl/Tk:n kanssa, mutta tällöin sitouduttaisiin käyttämään Tcl/Tk:ta myös piirtorutiineissa.
Muita huonoja puolia olisi myös se, että tiedonsiirto tulisi kasvamaan ja siten
myös tyyppikonversioiden määrä tulisi kasvamaan sekä pitäisi sitoutua
käyttämään Tcl/Tk:ta myös tulevien käyttöliittymien suunnittelukielenä
Glut puolestaan olisi yleisesti käytetty, joten siitä löytyisi runsaasti
esimerkkikoodia ja –materiaalia, joka olisi meille tekijöille aika tärkeä
seikka, koska molemmat kielet ovat meille uusia. Uuden käyttöliittymän luonti
olisi myöskin vapaampaa C++-rajapinnan avulla. Huonona puolena olisi se, että
se ei integroidu Tcl/Tk:n kanssa, joten ohjelman kokoaminen yhteen ikkunaan
tulisi olemaan vaikeaa. Tätä asiaa Vire lupasi selvittää.
Rouhiainen totesi, että valinnassa ei tarvitse ottaa huomioon sitä, että
muissa Numerolan ohjelmissa on alettu käyttää Togl:ia Glut:in sijaan, koska jos
Exodusta tullaan integroimaan, se tapahtuisi luultavimmin Genesiksen kanssa,
jossa on käytetty Glut:ia. Glut:in vaihtaminen Togl:iin ei tulisi myöskään
olemaan kovinkaan työlästä. Päätimme siis valita Glut:in Togl:n sijasta.
PÄÄTÖKSET: Sovelluksessa tullaan käyttämään Glut:ia
Sovelluksessa olisi käyttöä myös sille, että blokki voitaisiin nopeasti
luoda näytölle esim. kuutio määräämälle sille vain sivujen pituudet, jolloin se
sijoittuisi koordinaatistossa sille ennalta määrättyyn paikkaan.
PÄÄTÖKSET: Sovelluksessa täytyy olla toiminto, jolla blokki voidaan
nopeasti luoda näytölle.
Kärkkäinen oli kysynyt Anne-Mari Auvista pitämään meille Tcl/Tk -luentoa. Ajankohdaksi
sovittiin 9.10.2001 klo 14.15, josta Kärkkäinen lupasi informoida vielä Auvista
sähköpostitse.
Rouhiainen toi meille kaksi monistetta 3D-ohjelmista: Gambit – CFD oriented
preprocessing ja Modeller: Opera-3D:n uusi esikäsittelijä
Hiltuselta saimme splineistä kertovan Tensor Product Splines –monisteen,
OpenGl:stä The OpenGL Graphics System Utility Library –monisteen sekä kaksi
NURBS:ista kertovaa monistetta,
Evaluators and NURBS ja NURBS Curves: A Guide for the Unitiated.
Seuraavan palaveri pidetään ke 10.10.2001 klo 14.15 alkaen Agoran projektitilassa AgC223.1.
Tehtävä: Lähettää sähköpostia Anne-Mari Auviselle
Tcl/Tk -luennosta
Suorittaja: Kari Kärkkäinen
Määräpäivä: 9.10.
Tehtävä:
3D-luokkakaaviosuunnitelman toimittaminen
Suorittaja: Anni Toivola
Määräpäivä: 10.10.2001
Tehtävä: 3Dcanvas-ohjelman toimittaminen
Suorittaja: Markku Vire
Suoritettu: 3.10.2001
Tehtävä: Selvittäminen, että onnistuuko ohjelman kokoaminen yhteen ikkunaan
käytettäessä Glut:ia.
Suorittaja: Markku Vire
Määräpäivä: 10.10.2001
EXODUS
-työprojekti
Lasse Laukkanen,
Kaisa Kokko, Petri Eskelinen, Mikko Ketola
Puh. 014-2604966