Kaakkuri

Tietotekniikan sovellusprojekti

Petteri Kela
Antti Pokela
Santtu Salmi
Matti Suomalainen

Käyttö- ja asennusohje

20. tammikuuta 2005

Versio 1.0



Tietoja Kaakkuri-projektista

Tekijät:                       Petteri Kela, PK, (kapekela@cc.jyu.fi)
Antti Pokela, AP,
(anpokela@cc.jyu.fi)
Santtu Salmi, SS,
(ssalmi@cc.jyu.fi)
Matti Suomalainen, MS,
(msuomal@cc.jyu.fi)

Tilaaja:                        Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos

Tilaajan edustajat:     Päivi Jämsen, (pjamsen@mit.jyu.fi)
Vesa Lappalainen (vesal@mit.jyu.fi)

Vastaava ohjaaja:       Lari Kannisto (kalahe@mit.jyu.fi)

Tekninen ohjaaja:       Arto Rikalainen (artturi@cc.jyu.fi)

Käytettävyyskonsultit:

                                    Ville Haapsaari (vjhaaps@cc.jyu.fi)
Jukka Partanen
(jpartan@cc.jyu.fi)

Yhteystiedot:              Työtila AgC222.2, puhelin (014) 260 4963

Kotisivu:                     http://sovellusprojektit.it.jyu.fi/kaakkuri/

Postilista:                    kaakkuri@korppi.jyu.fi

Tiivistelmä:                Tämä käyttöohje kuvaa Jyväskylän Yliopiston tietotekniikan laitokselle toteutettavan Kaakkuri-sovellusprojektin käyttöä. Dokumentissa kuvataan sovelluksen ominaisuuksia sekä käyttöä eri käyttötapauksissa. Lisäksi dokumentti sisältää ohjeet sovelluksen asentamiseksi.



Versiohistoria

Versio

Päiväys

Tekijä

Muutokset

0.1

4.1.2005

AP

Ensimmäinen versio.

0.2

28.1.2005

AP

-Paranneltu asennusohjetta, mm. lisätty ohje periodien määrittämiseksi.

-Lisätty ohje salien lempinimien poistamiseksi.

-Lisätty liitteet.

-Tiivistelmään maininta käyttöohjeesta

-Parempi kuva lukujärjestysnäkymän ohjeeseen.

-Korjattu kirjoitusvirheitä.


Sisällysluettelo

1      Johdanto. 1

2      Termejä. 2

3      Sovelluksen käyttöliittymän yleiskuvaus. 3

3.1       Käyttöliittymän yleiskuvaus. 3

3.2       Käyttöliittymän osat 4

3.2.1        Lukujärjestys. 4

3.2.2        Puunäkymä. 5

3.2.3        Inforuutu. 6

3.2.4        Virheilmoitusruutu. 7

4      Valikkorakenne. 7

4.1       Päävalikon yleiskuvaus. 7

4.2       Blokkieditori 8

4.3       Omien salien valinta. 10

4.4       Muokkaa kurssiryhmiä. 11

5      Lukujärjestyksen suunnitteleminen. 13

5.1       Blokkijärjestelmä. 13

5.2       Suunnitteluvaiheet 13

5.3       Opetustapahtumien sijoitteleminen lukujärjestykseen. 14

5.4       Salin määrittäminen opetustapahtumille. 16

5.5       Tapahtumien poistaminen ja siirtäminen. 16

5.5.1        Tapahtuman sijoituksen poistaminen. 16

5.5.2        Tapahtuman siirtäminen toiseen ajankohtaan. 17

6      Suunnitelman avaaminen ja tallentaminen. 17

7      Yhteys Korppi-järjestelmään. 17

7.1       Tietojen hakeminen Korpista. 17

7.2       Tietojen vieminen Korppiin. 18

8      Sovelluksen asentaminen. 19

8.1       Periodien määrittäminen. 19


1           Johdanto

Kaakkuri on Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella toteutettu sovellusprojekti. Projekti toteutti tietotekniikan laitokselle sovelluksen, jonka avulla voidaan laatia lukukauden luentolukujärjestys. Lukujärjestyksen laatimiseksi täytyy ottaa huomioon useita rajoitteita, jotka hankaloittavat suunnittelutyötä. Sovelluksen avulla on tarkoitus helpottaa tätä suunnittelutyötä, sekä tehdä salivaraukset suoraan Korppi-järjestelmään.

Tässä käyttöohjeessa kerrotaan Kaakkuri-sovelluksen ominaisuuksista ja annetaan neuvoja Kaakkuri-sovelluksen käyttämiseen. Lisäksi dokumentti sisältää sovelluksen asennusohjeen.


2           Termejä

Luvussa selitetään muutamia aihealueeseen liittyviä termejä ja lyhenteitä.

Blokki                Blokki on apuväline säännöllisen kurssin luentojen sijoittamisessa. Blokkia kuvataan isolla kirjaimella: A, B, C jne. Blokki sitoo yhteen tiettyjä kellonaikoja, tiettyinä päivinä viikossa (blokki A voi siis olla esimerkiksi seuraavanlainen: ma 10-12 ja ti 12-14). Blokkiin A sijoitetut kurssit siis toistuvat joka viikko blokkiin kiinnitettyinä ajankohtina.

Tapahtumaryhmä

                            Tapahtumaryhmä sisältää tietyn tyyppistä tapahtumaa (luento, demo, ohjaus…) niin monta kappaletta kuin kyseinen tyyppi kurssissa kestää viikoissa. Tämä tieto voidaan laskea, kun tiedetään kuinka monta kyseisen tyypin tapahtumaa kurssissa on ja kuinka monta kertaa viikossa.

Java                    Java on oliopohjainen, laitteistoriippumaton ohjelmointikieli, mikä mahdollistaa Javalla kirjoitettujen sovellusten ajamisen useilla eri laitteistoarkkitehtuureilla.

Korppi                 Korppi on opintotietojärjestelmä, joka tarjoaa tietoa ja työvälineitä mm. opiskelijoille ja opettajille. Korppi-järjestelmän avulla voidaan mm. ilmoittautua kursseille ja tentteihin, varata opetusta varten saleja ja muita työvälineitä. Korppi-järjestelmä löytyy osoitteesta: https://korppi.jyu.fi/

 

3           Sovelluksen käyttöliittymän yleiskuvaus

Luvussa käydään läpi sovelluksen käyttöliittymän yleiskuvaa.

3.1             Käyttöliittymän yleiskuvaus

Perustilassaan sovelluksen käyttöliittymä näyttää seuraavanlaiselta:

4

 

 

 

3

 

 

 

1

 

 

2

 

 

Kuva 1 Käyttöliittymän yleiskuva

  1. Lukujärjestysnäkymä, josta nähdään varsinainen suunniteltu lukujärjestys.
  2. Puunäkymä, joka sisältää kaikki suunnittelussa käytettävät kurssit, kurssiin kuuluvat luentoryhmät ja luennot.
  3. Kurssin inforuutu, joka näyttää lisätietoja kulloinkin puunäkymässä 1 valittuna olevasta kurssista.
  4. Virheilmoitusruutu, josta nähdään lukujärjestyksen suunnitteluvaiheessa esiintyvät mahdolliset ristiriitaisuudet kurssien sijoittelussa.

Käyttöliittymän eri osien kokoa suhteessa toisiinsa voidaan muuttaa siirtämällä näiden erottimena toimivaa liukupalkkia. Liukupalkin avulla voidaan myös tarvittaessa piilottaa osia kokonaan näkymättömiin. Tämän vuoksi sovellus ei välttämättä näytä täysin samalta kuin Kuva 1. Tarkemmat kuvaukset käyttöliittymän osista ja niiden toiminnasta löytyy seuraavasta luvusta.

3.2             Käyttöliittymän osat

Luvussa käydään läpi käyttöliittymän yksittäiset osat, niiden toiminta ja käyttö.

3.2.1          Lukujärjestys

Kuva 2 Lukujärjestysnäkymä

Tässä osassa nähdään varsinainen lukujärjestys jota ollaan suunnittelemassa. Kussakin taulukon solussa nähdään tiettyyn ajankohtaan suunnitellut opetustapahtumat. Opetustapahtumista näytetään kurssin tunnus, viikot joilla tapahtuma järjestetään kyseisenä ajankohtana, sekä tapahtumalle suunniteltu sali. Mikäli blokkijärjestelmä (luku 5.1) on käytössä, näkyvissä on lisäksi sen blokin tunnus johon solu kuuluu.

Käytettävissä on kaksi erilaista suunnittelutilaa, viikkonäkymä ja periodinäkymä. Käytettävä tila voidaan valita lukujärjestyksen yläreunassa olevien välilehtien avulla. Mikäli valittu näkymä on viikko, lukujärjestyksessä näkyy yksittäisen viikon tapahtumat. Jos taas valittu tila on periodi, lukujärjestyksessä näkyy kaikki kyseiselle periodille, eli useammasta viikosta koostuvalle ajanjaksolle suunnitellut tapahtumat. Kulloinkin näkyvissä olevaa viikkoa/periodia voidaan vaihtaa lukujärjestyksen yläpuolella olevien nuolien avulla, tai kirjoittamalla haluttu arvo suoraan tekstikenttään.

3.2.2          Puunäkymä

Kuva 3 Puunäkymä

Tässä näkymässä esitetään puumaisessa rakenteessa kaikki suunnittelussa käytettävät kurssit, tapahtumaryhmät ja yksittäiset tapahtumat. Puu on jaettu kahteen osaan, ”Sijoittamattomat kurssit” ja ”Sijoitetut kurssit”. Mikäli kaikille kurssiin kuuluville tapahtumille on määrätty aika, esitetään kyseinen kurssi ”Sijoitetut kurssit” -haaran alla. Muussa tapauksessa kurssi näkyy ”Sijoittamattomat kurssit” –haarassa.

Puu rakentuu siten, että kunkin kurssin alla oleva ensimmäisen tason haara pitää sisällään kaikki tietyn tyyppiset opetustapahtumat. Esimerkiksi ”Luennot” niminen haara sisältää kaikki Luento-tyyppiset tapahtumat. Tämän haaran alla esitetään tapahtumaryhmät. Tapahtumaryhmän avulla voidaan kuvata esimerkiksi yhtä viikkoluentoa. Tämän alla taas esitetään kaikki yksittäiset opetustapahtumat.

Puunäkymässä tapahtumien ja tapahtumaryhmien nimen edessä olevien neliöiden värien avulla ilmaistaan kyseisen kohteen tilaa. Värien merkitykset ovat seuraavat:

§      Vihreä:        Tapahtumalle/tapahtumaryhmälle on määrätty aika ja paikka.

§      Keltainen:   Tapahtumalle/tapahtumaryhmälle on määrätty aika, mutta ei paikkaa.

§      Punainen:   Tapahtumalle/tapahtumaryhmälle ei ole määrätty aikaa eikä paikkaa.

3.2.3          Inforuutu

Kuva 4 Inforuutu

Inforuudun avulla saadaan tarvittaessa lisätietoja kulloinkin puunäkymässä valittuna olevasta kurssista. Inforuudun välilehtien avulla voidaan valita näytettävä informaatio. Info -välilehdeltä nähdään mm. kurssin laajuus ja yleinen kurssikuvaus. Toiveet -välilehden tarkoituksena on näyttää mahdollisia toiveita, joita kyseisestä kurssista vastaava opettaja on esittänyt. Ryhmät -välilehdeltä nähdään luettelo niistä kurssiryhmistä, joihin kurssi kuuluu (katso luku Kurssiryhmät).

3.2.4          Virheilmoitusruutu

Virheilmoitusruudun avulla sovelluksen käyttäjä saa palautetta mahdollisista virhetilanteista ja varoituksista liittyen lukujärjestyksen suunnitteluun. Esimerkiksi tilanteessa, jossa käyttäjä yrittää sijoittaa kaksi saman kurssin luentoa samaan aikaan, ilmestyy virheilmoitusruutuun kyseisestä tilanteesta kertova ilmoitus. Virheilmoitusruudussa voi olla näkyvissä useampi varoitus samanaikaisesti, ja kukin tiettyyn tilanteeseen liittyvä varoitus kokonaisuudessaan muodostaa yhden virheilmoitusryhmän. Näille ryhmille on annettu otsikko, joka on erotettu varsinaisesta virhetekstistä eri värillä. Otsikko sisältää myös virheilmoitusryhmän numeron, jonka avulla haluttu varoitus voidaan tarvittaessa poistaa näkyvistä käyttämällä Poista -painiketta.

4           Valikkorakenne

Luvussa käsitellään Kaakkuri-sovelluksen päävalikon rakenne, ja esitellään valikosta löytyvien toimintoja tarkempi toiminta.

4.1             Päävalikon yleiskuvaus

Sovelluksen päävalikon rakenne ja eri toimintojen selitykset on esitetty seuraavassa:

Tiedosto

Hae Korpista                  Hakee kurssien tiedot Korppi-järjestelmästä

Vie Korppiin                   Tallentaa suunnitellun lukujärjestyksen tiedot tiedostoon vietäväksi Korppi-järjestelmään.

Avaa                               Avaa tiedostosta aikaisemmin tallennetun tilanteen.

Tallenna                          Tallentaa suunnittelun tilanteen tiedostoon.

Tulosta                            Tulostaa näkyvillä olevan lukujärjestyksen.

Sivun asetukset               Muokkaa tulostuksessa käytettäviä sivun asetuksia.

Lopeta                             Sulkee Kaakkuri-sovelluksen.

Muokkaa

Muokkaa blokkeja          Käynnistää blokkieditorin, jonka avulla voidaan muokata suunnittelussa käytettävää blokkirakennetta. (katso luku 5.1)

Muokkaa kursseja          Näyttää kurssien muokkausdialogin.

Muokkaa kurssiryhmiä   Käynnistää editorin, jonka avulla voidaan muodostaa kurssiryhmiä.

Muokkaa omat salit        Toiminnon avulla voidaan valita kaikista saatavilla olevista saleista vain halutut salit käyttöön.

Asetukset

Vaihda salinäkymä         Toiminnon avulla voidaan vaikuttaa lukujärjestyksessä näkyvissä oleviin tapahtumiin, mikäli lukujärjestyksen yläpuolella olevasta luettelosta on valittu sali käyttöön.

4.2             Blokkieditori

Blokkieditorin avulla voidaan muodostaa halutunlainen blokkirakenne (katso luku 5.1). Blokkieditoria päästään käyttämään valitsemalla sovelluksen päävalikosta Muokkaa/Muokkaa Blokkeja.

Kuva 5 Blokkieditori

Blokkieditorin vasemmassa reunassa sijaitsee luettelo käytettävissä olevista blokeista. Uusia blokkeja voidaan lisätä luetteloon antamalla blokille vapaavalintainen tunniste luettelon yläreunassa olevaan tekstikenttään, ja valitsemalla Lisää. Vastaavasti Poista -painikkeen avulla voidaan poistaa blokkeja.

Blokkiluettelon oikealla puolella näkyy varsinainen blokkirakenne. Taulukossa on merkitty vihreällä ne solut, joita ei ole valittu kuuluvaksi mihinkään blokkiin. Vastaavasti varatut solut, eli ne, jotka on jo valittu kuuluvaksi johonkin blokkiin, on merkitty punaisella taustavärillä.

Blokkien muokkaaminen tapahtuu siten, että blokkiluettelosta valitaan blokki, jota halutaan muokata. Tällöin kyseiseen blokkiin kuuluvat solut korostetaan taulukossa keltaisella taustavärillä. Tämän jälkeen taulukon soluja klikkailemalla voidaan muodostaa blokkirakenne. Klikkaaminen vihreän solun päällä lisää solun valittuna olevaan blokkiin. Vastaavasti klikkaaminen solun päällä, joka jo kuuluu kyseiseen blokkiin(keltainen), poistaa solun blokista. Huomaa, että solu ei voi kuulua yhtäaikaisesti useaan blokkiin, joten varattuja (punaisia) soluja ei voi valita.

Kun blokkien muokkaaminen on saatu valmiiksi, blokkieditori voidaan sulkea valitsemalla Ok, jolloin blokkirakenne tallennetaan. Vastaavasti kaikki blokkirakenteeseen tehdyt muutokset voidaan perua valitsemalla Peruuta.

4.3             Omien salien valinta

Omien salien valinta –toiminnon avulla voidaan kaikista käytettävissä olevista saleista valita pienempi joukko omaan käyttöön. Ikkuna, jonka avulla salien valitseminen voidaan tehdä, näyttää seuraavalta:

Kuva 6 Omien salien valinta

Ikkuna sisältää kaksi luetteloa, joista vasemmanpuoleinen Salit –luettelo pitää sisällään kaikki käytettävissä olevat salit. Ne salit, jotka käyttäjä on valinnut omaan käyttöönsä, esitetään oikealla puolella olevassa Omat salit –luettelossa.

Käyttäjä voi valita haluamansa salit käyttöönsä valitsemalla kyseiset salit vasemmasta luettelosta ja klikkaamalla ’->’ painiketta, jolloin valitut salit kopioituvat oikealla näkyvään luetteloon. Vastaavalla tavalla saleja voidaan poistaa luettelosta ’<-’ painikkeen avulla.

Tarvittaessa saleille voidaan myös antaa lempinimi. Mikäli salille on annettu lempinimi, näytetään se mm. sovelluksen päänäkymän lukujärjestysnäkymässä varsinaisen nimen sijaan. Lempinimien avulla saleille voidaan antaa helpommin muistettavat nimet. Lempinimet mahdollistavat myös sen, että niiden avulla pitkien salien nimet voidaan esittää lyhyemmässä muodossa. Lempinimen antaminen salille tapahtuu valitsemalla ensiksi luettelosta sali, jolle lempinimi halutaan antaa. Tämän jälkeen haluttu nimi kirjoitetaan lempinimelle varattuun kenttään ikkunan alareunassa ja valitaan aseta. Asetettu lempinimi ilmenee saliluettelossa kunkin salin perässä lainausmerkeillä ympäröitynä. Salille annettu lempinimi voidaan poistaa antamalla salin lempinimeksi tyhjä merkkijono, eli tyhjentämällä lempinimelle varatusta ruudusta kaikki merkit ja valitsemalla Aseta.

4.4             Muokkaa kurssiryhmiä

Tämän toiminnon avulla voidaan muokata kurssiryhmiä. Kurssiryhmä on useammasta kurssista koostuva joukko, johon kuuluvat kurssit liittyvät jollakin tavalla toisiinsa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tietyn opintolinjan kurssit, tietyn vuoden opiskelijoille tarkoitetut kurssit, kevään/syksyn kurssit jne. Kurssiryhmien avulla voidaan helpottaa suunnittelutyötä siten, että sovellus näyttää lukujärjestystä laadittaessa kaikkien samaan kurssiryhmään kuuluvien kurssien ajat, jolloin voidaan välttää kyseisten kurssien järjestäminen samanaikaisesti.

Kuva 7 Kurssiryhmien muokkaaminen

Uuden kurssiryhmän lisääminen tapahtuu klikkaamalla lisää kurssiryhmä -painiketta. Käytössä olevat kurssiryhmät näkyvät laatikoina ikkunan oikealla puolella. Kullekin kurssiryhmälle voidaan antaa vapaavalintainen nimi, kirjoittamalla se nimelle varattuun kenttään kunkin kurssiryhmän otsikkopalkissa. Lisäksi otsikkopalkissa on Näytä – valintalaatikko, jonka avulla kursseja ja niihin liittyviä tapahtumia voidaan suodattaa pois näkyvistä sovelluksen päänäkymässä.

Kurssien lisääminen kurssiryhmiin tapahtuu raahaamalla kurssi haluttuun kurssiryhmään ikkunan vasemmassa laidassa sijaitsevasta luettelosta. Lisäksi kurssiryhmiin on mahdollista lisätä kokonaisia toisia kurssiryhmiä tarttumalla kurssiryhmän otsikkopalkista ja raahaamalla tämä haluttuun ryhmään.

Yksittäisen kurssin poistaminen ryhmästä, sekä kokonaisen kurssiryhmän poistaminen voidaan tehdä kunkin kurssiryhmälaatikon kohdalla, hiiren oikean napin avulla aukeavan pop-up valikon avulla.

5           Lukujärjestyksen suunnitteleminen

Tämä luku sisältää yksityiskohtaiset ohjeet mm. siihen, kuinka opetustapahtumille voidaan määrätä haluttuja aikoja ja paikkoja.

5.1             Blokkijärjestelmä

Blokkijärjestelmän tarkoituksena on helpottaa lukujärjestyksen suunnittelemista. Yksi blokki muodostuu yhdestä tai useammasta aikavälistä. Blokkien avulla suunnittelutyötä voidaan helpottaa siten, että kurssi voidaan valita kuuluvaksi haluttuun blokkiin. Tällöin kaikille kurssiin kuuluville tapahtumaryhmille löydetään paikat lukujärjestyksessä samaan blokkiin kuuluvien aikavälien perusteella. Ts. kun yksi kurssin tapahtumaryhmistä sijoitetaan kuuluvaksi tiettyyn blokkiin, sijoitetaan kurssin muut tapahtumaryhmät kyseisen blokin muihin aikaväleihin. Blokkirakenteen muokkaamista on käsitelty tarkemmin luvussa 4.2.

5.2             Suunnitteluvaiheet

Lukujärjestyksen suunnitteleminen aloitetaan muodostamalla ensiksi haluttu blokkirakenne. Mikäli käytetään samaa blokkirakennetta lukukaudesta toiseen, tätä vaihetta ei tarvitse tehdä kuin kerran, vaan voidaan käyttää jo olemassa olevaa blokkirakennetta. Mikäli blokkijärjestelmää ei aiota käyttää, voidaan blokkirakenteen muodostaminen jättää väliin. Seuraava vaihe on suunniteltavien kurssien tietojen hakeminen Korppi-järjestelmästä (luku 6.1). Tällöin Korppi-järjestelmästä saadaan myös käytettävissä olevien salien tiedot ja seuraava vaihe onkin omien salien valitseminen käyttöön (luku 4.3). Tämän jälkeen päästään suunnittelemaan varsinaista lukujärjestystä sijoittelemalla opetustapahtumia lukujärjestykseen halutuille paikoille ja haluttuihin saleihin. Mikäli kurssien tiedoissa on tapahtunut muutoksia, voidaan päivitetyt tiedot hakea tarvittaessa Korppi-järjestelmästä useampia kertoja suunnittelun edetessä. Lopuksi valmis lukujärjestys voidaan siirtää Korppi-järjestelmään.

5.3             Opetustapahtumien sijoitteleminen lukujärjestykseen

Opetustapahtumien lisääminen lukujärjestykseen haluttuun paikkaan tapahtuu raahaamalla kohde puunäkymästä haluttuun lukujärjestyksen soluun. Samalla kun puunäkymässä klikataan kurssia tai kurssiin liittyvää tapahtumaa, näyttää sovellus lukujärjestyksessä ne paikat, joihin on jo sijoitettu kyseisen kurssin tapahtumia. Samoin sovellus näyttää ne paikat, joihin on sijoitettu samaan kurssiryhmään kuuluvien kurssien tapahtumia. Kyseiset paikat erotetaan lukujärjestyksessä solun tummemmalla taustavärillä. Mitä tummempi taustaväri, sitä enemmän tulisi päällekkäisiä tapahtumia, mikäli kurssi sijoitettaisiin kyseiseen ajankohtaan.

Puunäkymästä raahattava kohde voi olla joko yksittäinen tapahtuma, tapahtumaryhmä tai tapahtumatyyppiä kuvaava puun haara. Näiden merkitykset ja toiminta lukujärjestykseen sijoitettaessa on kuvattu seuraavana:

Yksittäisen opetustapahtuman sijoittaminen

Yksittäisen opetustapahtuman sijoittaminen voidaan tehdä ainoastaan silloin, kun lukujärjestystilassa on näkyvillä kalenterinäkymä, eli yhden yksittäisen viikon lukujärjestys. Periodinäkymässä tapahtuman sijoittaminen ei ole mahdollista, koska tällöin tapahtumalle ei voida määrätä yksikäsitteisesti viikkoa.

Tapahtumaryhmän sijoittaminen

Kokonainen tapahtumaryhmä, eli esimerkiksi yhtä viikkoluentoa vastaava rivi voidaan sijoittaa sekä kalenteri- että periodinäkymässä. Mikäli sijoittaminen tehdään kalenterinäkymässä, sovellus sijoittaa kaikki kyseiseen ryhmään kuuluvat tapahtumat alkaen viikosta, joka on näkyvissä kalenterinäkymässä sijoittamishetkellä. Jos taas sijoittaminen tehdään periodinäkymässä, kysyy sovellus mistä viikosta eteenpäin sijoittaminen tehdään.

Kokonaisen tapahtumatyypin sijoittaminen

Sovelluksen avulla voidaan myös sijoittaa samalla kertaa kokonainen tapahtumatyyppi, eli kaikki tiettyyn tapahtumalajiin kuuluvat tapahtumat. Tällöin puusta valitaan tapahtumatyypin ilmaiseva haara, ja raahataan se lukujärjestyksen sellaiseen soluun, joka kuuluu johonkin blokkiin. Tällöin sovellus sijoittelee automaattisesti kaikki kyseiseen tyyppiin kuuluvat tapahtumaryhmät muihin samaan blokkiin kuuluviin soluihin. Myös tapahtumatyyppi voidaan sijoittaa sekä viikko- että periodinäkymässä, ja toiminta vastaa muilta osin tapahtumaryhmän sijoittamista.

5.4             Salin määrittäminen opetustapahtumille

Opetustapahtumille voidaan määritellä sali joko heti sijoitettaessa tapahtumaa määrättyyn kelloaikaan, tai myöhemmin tapahtuman ollessa jo sijoitettuna lukujärjestykseen.

Salin valitseminen sijoitettaessa tapahtumaa lukujärjestykseen

Mikäli sali halutaan valita jo heti sijoitusvaiheessa, valitaan haluttu sali ennen tapahtuman raahaamista puunäkymästä lukujärjestysnäkymään. Salin valitseminen tehdään Lukujärjestyksen yläpuolella sijaitsevasta luettelosta, joka sisältää kaikki käyttöön valitut salit (luku 4.3). Kun haluttu sali on valittu luettelosta, voidaan tapahtuma sijoittaa lukujärjestykseen, kuten on kuvattu luvussa 5.3. Tällöin tapahtuman saliksi tulee edellä valittu sali. Mikäli taas saliluettelosta valittiin kaikki salit, tapahtumalle ei määritetä salia. Tässä tapauksessa salin valitseminen voidaan tehdä myöhemmin.

Salin valitseminen sijoitetulle tapahtumalle

Sali voidaan määrittää tapahtumalle myös siinä vaiheessa, kun tapahtuma on jo sijoitettu lukujärjestykseen. Tällöin lukujärjestysnäkymässä halutun tapahtuman kohdalla hiiren oikealla napilla avautuvasta ponnahdusvalikosta valitaan Valitse sali. Nyt aukeavasta ikkunasta voidaan valita haluttu sali kyseiselle tapahtumalle, tai tapahtumaryhmän tapauksessa kullekin ryhmään kuuluvalle tapahtumalle.

5.5             Tapahtumien poistaminen ja siirtäminen

Lukujärjestykseen sijoitettuja tapahtumia voidaan siirtää toiseen ajankohtaan, sekä poistaa sijoitus kokonaan.

5.5.1          Tapahtuman sijoituksen poistaminen

Klikkaa lukujärjestysnäkymässä halutun tapahtuman kohdalla hiiren oikeaa nappia. Avautuvasta ponnahdusvalikosta voidaan valita poista sijoitus, jolloin kyseisen tapahtuma/tapahtumaryhmä poistetaan sille määrätyltä paikalta lukujärjestyksessä. Valitsemalla poista koko kurssin sijoitus, voidaan poistaa samalla kertaa kaikkien kyseiseen kurssiin kuuluvien tapahtumien sijoittelu lukujärjestyksestä.

5.5.2          Tapahtuman siirtäminen toiseen ajankohtaan

Tapahtuma/tapahtumaryhmä voidaan siirtää suoraan toiseen ajankohtaan tarttumalla tapahtuman nimestä lukujärjestysnäkymässä, ja raahaamalla se haluttuun paikkaan.

6           Suunnitelman avaaminen ja tallentaminen

Haluttu suunnittelutilanne voidaan tallentaa valitsemalla päävalikosta Tiedosto/Tallenna. Tällöin avautuvaan ikkunaan annetaan tallennettaessa käytettävä nimi, ja valitaan Tallenna. Tilanne voidaan myös tallentaa jonkin aikaisemmin tallennetun tilanteen päälle, valitsemalla käytettävä tallennusnimi suoraan luettelosta, mikä sisältää kaikki aikaisemmin tallennetut tilanteet.

Vastaavasti levylle tallennettu tilanne voidaan avata valitsemalla päävalikosta Tiedosto/Avaa. Tällöin avautuvassa ikkunassa näytetään luettelossa kaikki levylle tallennetut tilanteet. Valitse luettelosta haluamasi vaihtoehto, ja valitse Avaa.

7           Yhteys Korppi-järjestelmään

Tässä luvussa käsitellään sovelluksen toimintaa Korppi-järjestelmään liittyen.

7.1             Tietojen hakeminen Korpista

Sovellukseen on mahdollista hakea suunniteltavien kurssien tiedot suoraan Korppi-järjestelmästä. Lisäksi käytettävissä olevien salien tiedot saadaan Korppi-järjestelmästä. Tietojen hakeminen sovellukseen voidaan tehdä valitsemalla päävalikosta Tiedosto/Hae Korpista, jolloin aukeaa seuraavanlainen ikkuna:

Kuva 8 Tietojen hakeminen Korpista

Ikkunan avulla voidaan valita, minkä laitoksen kurssit haetaan sovelluksen käyttöön. Laitos voidaan valita käyttäen listassa valmiina olevia vaihtoehtoja, tai kirjoittamalla haluttu laitos suoraan tekstikenttään Korppi-järjestelmän tunnistamassa muodossa. Tämän jälkeen tietojen hakeminen aloitetaan valitsemalla Hae Korpista. Huomaa, että tietojen hakeminen saattaa kestää jonkin aikaa, riippuen mm. Korppi-järjestelmän kuormituksesta.

Mikäli sovelluksessa on jo avoinna osittain suunniteltu lukujärjestys, päivitetään sovellukseen muuttuneet kurssien tiedot, kuten opetustapahtumien lukumäärän muutokset, uudet ja poistetut kurssit jne. Jo sijoitellut opetustapahtumat pysyvät kuitenkin paikoillaan. Näin ollen tietojen hakeminen kurssista voidaan tehdä jo olemassa olevan suunnittelun päälle tuhoamatta suunnittelua.

7.2             Tietojen vieminen Korppiin

Sovelluksen avulla voidaan tallentaa tiedosto vietäväksi Korppi-järjestelmään. Tiedosto sisältää suunnitellun lukujärjestyksen tiedot niiden tapahtumien osalta, joissa on tapahtunut muutoksia sen jälkeen kun tiedot on edellisen kerran haettu Korppi-järjestelmästä.

Tiedoston muodostaminen Korppi-järjestelmään vietäväksi tapahtuu valitsemalla päävalikosta Tiedosto/Vie Korppiin. Tällöin sovellus tallentaa levylle korppiin.txt –nimisen tiedoston. Tiedosto tallennetaan samaan hakemistoon mistä sovellus on käynnistetty. Korppiin.txt –tiedosto sisältää kaikkien muuttuneiden tapahtumien tiedot tekstimuodossa siten, että yhdellä rivillä on aina yhden tapahtuman tiedot. Yksittäisen rivin formaatti on seuraavanlainen:

event_id|start_time|end_time|Sali

Rivi koostuu neljästä kentästä tolppamerkeillä erotettuna. Kenttien selitykset ovat:

Event_id = tapahtuman Korppi-järjestelmän antama id-numero.

Start_time = tapahtuman aloitusaika (muodossa vvvv-kk-pp tt:mm:ss)

End_time = tapahtuman lopetusaika (muodossa vvvv-kk-pp tt:mm:ss)

Sali = Tapahtumalle määrätty salin id-numero, tai tyhjä, jos salia ei ole määrätty.

8           Sovelluksen asentaminen

Kaakkuri-sovellus toimitetaan zip–muotoon pakattuna tiedostona. Asenna sovellus purkamalla zip-paketti haluamaasi hakemistoon. Paketti sisältää ajettavan ohjelmatiedoston, sekä muutaman muun tiedoston, joita sovellus tarvitsee toimiakseen. Sovellus ei siis vaadi erillistä asentamista, vaan toimii sellaisenaan. Koska sovellus on tehty käyttämällä Java-kieltä, asennettuna täytyy myös olla Java Runtime Environment (JRE). Sovelluksen toimiakseen vaatimat tiedostot ajettavan ohjelmatiedoston lisäksi ovat:

Kaakkuri.ico = Sovelluksen työpöytäikoni.

Kaakkuricon16.gif = Sovelluksen ikoni pienemmässä koossa.

Kaakkuri_splash.jpg = Sovelluksen käynnistyksen yhteydessä näytettävä kuva.

8.1             Periodien määrittäminen

Käytettävät periodit, sekä periodien alku- ja loppuajat on asetettava oikeiksi ennen kuin sovellusta aletaan käyttää. Tämä tehdään muokkaamalla tiedostoa periods.txt. Periodeja voidaan muokata tarvittaessa myös myöhemmin. periods.txt -tiedosto sisältää tekstitietona kullakin rivillä yhden periodin määrittelyn, ja yhden rivin rakenne on seuraavanlainen:

[Nimi];[alkuviikko],[alkuvuosi]-[loppuviikko],[loppuvuosi]

Esimerkki periods.txt -tiedostosta löytyy tämän dokumentin liitteenä.
Liitteet

Esimerkki periodien määrittämiseen käytettävästä periods.txt –tiedostosta.

Jakso 1;36,2004-44,2004

Jakso 2;45,2004-52,2004

Jakso 3;1,2005-11,2005

Jakso 4;12,2005-22,2005

Syksy;36,2004-52,2004

Kevät;1,2005-22,2005

Lukuvuosi;36,2004-22,2005