Aika: tiistai 20.2.2007 klo. 10:00 - 11:06.
Paikka: Sovellusprojektien kokoustila AgC223.1.
Laatimisaika: torstai 22.2.2007 klo. 9:45
Läsnä:
Seuraavaksi tarkoituksena on muokata ja täydentää dokumentteja palautteen perusteella ja tutustua Ploneen tarkemmin. Yksinkertaisia Plone-testejäkin on jo tehty, ja niitä tullaan jatkamaan.
Jukka-Pekka Santanen kehotti jakamaan näkymäkoostajan osiin sen toimintojen perusteella, ja erittelemään käytettävän ajan näiden osien mukaisesti. Jussi Talaskivi hahmotteli näkymäkoostajan toimintaa kahden Plonen välisessä kommunikoinnissa. Hänen mukaansa näkymäkoostaja ei käytä paikallista, vaan materiaalipankista saatavaa materiaalia, joten tarvittavista oikeuksista huolehtiminen on näkymäkoostajan vastuulla.
Jukka-Pekka Santasen mukaan asioita kannattaa lähestyä siten, että määritellään prosessit ja ajatellaan niiden toimintoja. Näin saadut ideat voi merkitä vaatimusmäärittelyyn.
Vesa Lappalainen tiedusteli, minne opiskelijoiden tekemät tuotokset tallennetaan. Hän myönsi, ettei asia välttämättä koske tätä projektia, mutta suunnitellessa ei kannata ajatella liian kapeasti. Jussi Talaskiven mukaan näkymäkoostajalla voisi hakea materiaalia myös opiskelijoiden sivuilta, joten teknisesti asia ei olisi kovin hankala toteuttaa. Hän kuitenkin muistutti, että nyt ei ole tarkoitus tehdä samoja asioita, joita tehdään olemassa olevissa oppimisympäristöissä.
Keskustelun aikana esitettiin joitakin pieniä korjausehdotuksia, kuten ajankäyttötaulukon selventämistä ja toteutukselle varatun ajan kasvattamista. Jukka-Pekka Santasen mukaan inkrementaalisuus ei pääse projektisuunnitelmassa kovin hyvin esille. Panu Suomisenkin mielestä ajankäyttösuunnitelma näyttää nyt liiaksi vesiputousmallin mukaiselta.
Vesa Lappalainen hämmästeli sitä, ettei testaukselle oltu varattu lainkaan aikaa. Jussi Talaskivi selitti, että yksikkötestaus oli jätetty kokonaan projektiryhmän päätettäväksi. Hän myös täsmensi, että testausta kannattaa tehdä, ja että Plonessa käytetään automaattista yksikkötestausta. Selvisi, että tässä vaiheessa testaus on laskettu mukaan toteutukseen.
Jukka-Pekka Santasen mukaan testaus olisi hyvä suorittaa aina kunkin inkrementin päätteeksi. Vesa Lappalainen ehdotti ns. testauslistan laatimista, johon merkittäisiin, minkä asioiden pitäisi ainakin toimia. Siitä olisi hyötyä myös mahdollisen jatkokehityksen yhteydessä.
Panu Suomisen mielestä käytettävää aikaa ei tässä vaiheessa voikaan arvioida kovin luotettavasti, joten arviointiin käytettävä aika menee käytännössä hukkaan. Jukka-Pekka Santasen mukaan se ei haittaa, sillä aikataulun suunnittelusta on hyvä saada kokemusta, koska se on oikeasti vaikea asia. Kävi ilmi, että projekti on tarkoitus tehdä kahdessa tai kolmessa inkrementissä, vaatimuksista riippuen.
Termien kohdalla käytiin keskustelua siitä, onko "materiaalipankki" hyvä ilmaus. Todettiin, että samaa termiä käytetään myös muualla, joten se kelpaa tässäkin. Jussi Talaskiven mukaan "produkti" ei ole hyvää kieltä, joten alkukielistä "product"-sanaa voisi käyttää sen tilalla. Keskustelussa kuitenkin todettiin, että hyvää suomennosta ei ole, joten tätä termiä voidaan käyttää, varsinkin kun se on määritelty termilistassa.
Jussi Talaskivi täsmensi, että Plonessa on toki vakiona neljä roolia, mutta niitä voi tehdä itse lisää.
Keskustelua käytiin myös siitä, pitäisikö maininta 32-bittisestä alustasta muuttaa joksikin muuksi. Vesa Lappalaisen mukaan nyt voisi luulla, ettei sovellus tule koskaan toimimaan esimerkiksi 64-bittisellä alustalla. Todettiin, että 64-bittisessä ympäristössä on nyt joitakin ongelmia, mutta ne voi ratkaista myöhemmin.
Jukka-Pekka Santanen kehotti muuttamaan vaatimusten prioriteettiluokkia siten, että ne ominaisuudet, joita ei toteuteta tämän projektin puitteissa, merkitään luokan "Ei toteuteta" alle. Myös vaatimusten esitystapaa pitäisi yhdenmukaistaa.
Vesa Lappalainen esitti idean oppilaiden portfolioista, joihin opiskelijat voivat tallentaa omia tuotoksiaan, ja joihin voidaan viitata kurssien Plone-sivuilta. Hänen mukaansa muitakin ideoita kannattaa merkitä muistiin, sillä vaikka niitä ei toteutettaisikaan tämän projektin aikana, niistä on hyötyä jatkokehittäjille.
Panu Suomisen mukaan kuvassa esitetyt ryhmät 1, 2 ja 3 voidaan sekoittaa seliteteksteihin 1), 2) ja 3). Vesa Lappalaisen mukaan kohtaa 2) pitäisi käsitellä tarkemmin ja mm. esittää, mistä tarvittava informaatio tulee.
Jussi Talaskivi täsmensi, että tarkoituksena on käyttää Plonen oikeusjärjestelmää, eikä tehdä omaa.
Jukka-Pekka Santanen ja Panu Suominen kehottivat laittamaan aiemmin tehtyjä suunnitelmia julkisesti näkyville. Niistä voi saada palautetta tilaajilta, vaikka ne eivät olisikaan sellaisenaan aivan käyttökelpoisia.
Jussi Talaskiven mukaan Trac-ympäristössä pitäisi välttää skandinaavisia merkkejä linkkien nimissä.
Ilmari Repo esitteli projektin www-sivuston. Keskustelussa kävi ilmi, että käytetyt kuvat ovat vapaasti käytettäviä ja siten laillisia. Vesa Lappalainen kaipasi dokumenteista html-versioita, joiden tekemiseen Jukka-Pekka Santanen ehdotti tth:ta (TeXToHTML). Todettiin, että pöytäkirjoja ei tarvitse enää lähettää sähköpostin liitteenä, koska ne löytyvät verkosta ja saavat olla julkisia.
Antti Auerin mukaan tilaajan edustajien organisaatioksi voisi merkitä Tietohallintokeskuksen.
Keskusteltiin ajan- ja paikanvarauksesta. Todettiin, ettei vakioaikaa voida läsnäolijoiden menoista johtuen vieläkään sopia. Arveltiin, että tiistaiaamut olisivat sopivimpia ajankohtia, mutta päätöstä tästä ei tehty.