Aika: tiistai 27.2.2007 klo. 9:14 - 11:14.
Paikka: Sovellusprojektien kokoustila AgC223.1
Laatimisaika: keskiviikko 28.2.2007 klo 9:25
Läsnä:
Projektipäällikkö Anssi Pannula esitteli projektin nykytilaa. Aikaa on kulunut mm. Ploneen tutustumiseen sekä dokumenttien laatimiseen ja muokkaukseen. Ajankäyttökaaviossa esiintyvät piikit johtuvat lähinnä perusteellisesta Ploneen ja Pythoniin tutustumisesta, joihin on käytetty aikaa myös viikonloppuna.
Aikataulun suhteen kaikki on kunnossa. Ensimmäinen kuukausi on kulunut suunnitellusti määrittelyyn ja perehdytyksiin, mutta jonkinlaisia prototyyppejäkin on jo tehty suunnittelun avuksi.
Seuraavaan palaveriin mennessä tarkoituksena on viimeistellä vaatimusmäärittely sekä aloittaa ensimmäiseen inkrementtiin liittyvä suunnittelu. Todettiin, että tätä varten tarvitaan lisää Plone-perehdytystä, josta sovitaan kohdassa 8.
Anssi Pannula esitteli projektisuunnitelman uusinta versiota. Suunnitelma löytyy projektin verkkosivuilta, joten siihen on voinut tutustua omalla ajallaan ennen palaveria.
Uusimmassa versiossa on otettu huomioon saatu palaute ja annetut korjausehdotukset, joiden mukaisesti mm. kaavioita on korjailtu ja selvennetty. Jukka-Pekka Santasen mukaan tilaajan kannalta oleellisinta ovat projektin tuloksia koskevat kohdat, joten ne käytiin läpi muita kohtia tarkemmin.
Anssi Pannula muistutti, että aikaisempien päätösten mukaisesti osa dokumenteista tehdään suoraan Traciin ja osa toimitetaan PDF-muotoisina. Hän myös täsmensi, että ainakin projektisuunnitelma ja -raportti pidetään PDF-muodossa.
Vesa Lappalainen halusi tietää, missä järjestyksessä suunnitelmassa esitetyt dokumentit on esitelty. Todettiin, että ne on nyt aakkostettu nimen mukaan. Antti Auer tiedusteli, pidetäänkö lähdekoodia dokumenttina.
Jukka-Pekka Santasen tiedustellessa mahdollisesti tarvittavien käyttöohjeiden merkitystä todettiin, ettei erityisiä ohjeita tarvita. Jussi Talaskiven mukaan normaalit README-, asennusohje- ym. tiedostot on tietenkin laitettava mukaan, ja niissä tulee mainita tarvittavat riippuvuudet. Myös versionhallinnasta saatava ChangeLog-tiedosto olisi hyvä laittaa mukaan. Tarvittaessa mallia voi katsoa Plonen omista produkteista.
Jukka-Pekka Santanen kysyi luokkakuvauksista. Jussi Talaskiven mukaan lähdekoodin mukana on hyvä tulla ainakin kuvaus tärkeimmistä luokista, jotta koodin jatkokehittely onnistuisi helposti.
Jukka-Pekka Santanen kysyi, miten Tracissa olevat dokumentit siirretään CD:lle. Jussi Talaskivi mainitsi, että Tracista voi saada tiedot tekstimuotoisena. Vesa Lappalainen pohti HTML-datan hakemista ja sen muuttamista. Myös muita vaihtoehtoja esitettiin.
Anssi Pannula mainitsi, että jotkin projektin vaiheet ovat vielä niin isoja, että niitä pitäisi jakaa pienempiin osiin. Hän mainitsi erityisesti sovelluksen oikeusjärjestelmän olevan melko haasteellisen. Todettiin, että testaus on osa toteutusta, minkä lisäksi 3. inkrementin jälkeen on vielä koko sovelluksen testaus.
Anssi Pannula kertoi, että tämän viikon ja ensi viikon aikana suunnitellaan työtilan luonti.
Projektin aikarajaa pidettiin melko tiukkana. Todettiin, että loppupuolelle on jätetty sellaisia ominaisuuksia, jotka eivät ole välttämättömiä projektin onnistumisen kannalta. Tarvittaessa ne voidaan jättää toteuttamatta.
Vesa Lappalainen tiedusteli, miten teknisiin ongelmiin on varauduttu. Anssi Pannula totesi, että jo suunnittelun aikana tehdään pieniä kokeiluja, joiden yhteydessä ongelmat voidaan havaita varhaisessa vaiheessa. Jukka-Pekka Santanen totesi, että käytetty inkrementaalinen malli auttaa myös ongelmien aikaisessa havaitsemisessa.
Anssi Pannula mainitsi, että tavoitteena on minimivaatimukset täyttävä sovellus jo huhtikuun alussa. Hän luotti projektiryhmän osaamiseen. Jukka-Pekka Santanen piti perusteluja hyvänä.
Lopuksi mainittiin, että dokumenttien aikarajat tarkoittavat sitä hetkeä, jolloin dokumentit ovat projektiryhmän mukaan valmiita. Tämän jälkeen ne pitää vielä hyväksyttää tilaajan edustajilla.
Keskustelu siirtyi Korpin ja LDAP:n väliseen kommunikointiin. Aiheesta käytiin pitkä keskustelu, sillä osallistujien mielestä siihen saattaa liittyä sovelluksen toimintaan vaikuttavia suorituskykyongelmia. Lopulta päädyttiin kuitenkin siihen, että kyseessä on epätodennäköinen riski, joka toteutuessaan vaikuttaisi merkittävästi. Tähän projektiryhmä ei kuitenkaan voi vaikuttaa, joten sen ei tarvitse ottaa kantaa tähän asiaan.
Todettiin, että riskin todennäköisyys kannattaa silti nostaa kohtalaiseksi, jotta sitä muistetaan pitää silmällä.
Vesa Lappalainen kysyi, onko projektiin liittyvistä riskeistä kirjoitettu mitään muuta. Anssi Pannula mainitsi, että dokumentit ovat verkossa nähtävillä, ja niitä voi kommentoida mm. sähköpostin kautta. Jukka-Pekka Santanen lupasi käydä katsomassa niitä.
Keskusteltiin Plonen käyttäjärooleista. Jussi Talaskiven mukaan olisi järkevää tehdä roolit opettaja ja opiskelija. Jukka-Pekka Santasen mukaan olisi parempi käyttää yleisempiä nimiä.
Anssi Pannula kysyi, mitä tietoja työtilan luomiseen on saatavana. Jussi Talaskivi totesi, ettei mitään päivitettävää tietoa kannata käyttää, koska tietojen synkronointi on hankalaa. Vesa Lappalaisen mukaan kurssi-id riittää, koska sen avulla voidaan lukea ajantasaiset tiedot suoraan Korpista. Hän muistutti myös, että Korpin tapahtumille on suorat linkit, joita voi käyttää.
Anssi Pannula esitti, miten käyttäjän kirjautuminen Ploneen tapahtuu. Käyttäjä näkee vain ne kurssikansiot, joihin hänellä on oikeus. Vesa Lappalainen ehdotti, että jokaisen kurssin pääsivun tulisi olla julkinen. Hän ehdotti myös Korpin käyttämistä Plone-sivuston etusivuna. Jukka-Pekka Santanen huomautti, että etusivun julkisuus on rajaus ja kuuluu vaatimusmäärittelyyn.
Vesa Lappalainen kysyi, onko käyttöliittymäsuunnitelmia tehty. Anssi Pannula totesi LDAP-ongelmien hävittäneen ne, mutta lupasi seuraavaan kokoukseen jonkinlaisia esimerkkejä.
Seurasi keskustelua käyttöliittymästä. Mietittiin mm. sitä, pitääkö materiaalin näkyä, ellei siihen ole oikeutta, vai pitääkö sen kysyä salasana käyttäjän yrittäessä päästä siihen käsiksi. Todettiin, että opettajille ja opiskelijoille voisi tehdä erilaiset näkymät.
Todettiin, että opiskelijoiden kannalta olisi hyvä, jos järjestelmä olisi mahdollisimman yhtenäinen kaikissa tilanteissa. Vesa Lappalainen kysyi omien tyylien käytöstä Plonessa. Jussi Talaskivi vastasi sen onnistuvan, mutta olevan pääasiassa polittinen kysymys.
Keskusteltiin opiskelijoiden omista Plone-kansioista. Panu Suomisen mukaan opiskelijan kansio on samanlainen kuin materiaalipankki. Vesa Lappalainen esitti, että kursseilla voisi olla wiki-tyyppinen sivu, jonne opiskelijat voivat itse laittaa linkit omiin palautuksiinsa. Jussi Talaskivi muistutti, että linkki-objektin oikeudet pätevät, eli vain linkin omistaja voi muokata sitä. Tämä suojaa ilkivallalta.
Jukka-Pekka Santanen totesi, että portfolio tarkoittaa näytekansiota. Vesa Lappalainen täsmensi, että käytännössä tämä merkitsee sitä, että opiskelija kerää suuren määrän tietoa omaan kansioonsa. Portfolio on selkokielinen esitys jostain asiasta, ja siitä on linkit esitystä tukevaan aineistoon. Hän lisäsi, että portfolion kautta pääsee sellaiseen materiaaliin, johon ei muuten pääsisi.
Jussi Talaskivi totesi, että näkymäkoostajan idea on hyvin samanlainen portfolion kanssa.
Vesa Lappalainen kysyi tietojen päivityksestä. Kurssi luodaan, mikäli sitä ei ole vielä olemassa, muuten se päivitetään. Hän kehotti projektiryhmää miettimään käytettävää protokollaa tätä silmälläpitäen. Lisäksi hän kehotti projektiryhmää kirjaamaan ylös, mitä tietoja he tarvitsevat Plone-sivuston luontia varten. Tämän jälkeen Pauli Kujala hoitaa Korppi-puolen.
Jukka-Pekka Santasen mukaan vaatimukset pitää esittää yksityiskohtaisemmin. Vesa Lappalainen kysyi, mitä tarkoittaa ulkopuolinen materiaali. Jussi Talaskivi totesi sen tarkoittavan lähinnä ulkopuolista toista Plone-sivustoa. Yksinkertaisempaan materiaaliinhan pääsisi käsiksi pelkällä linkilläkin.
Panu Suominen ehdotti, että kaikki vaatimukset pitäisi kirjoittaa samaan muotoon. Parasta olisi, jos jokaisen vaatimuksen toteutumiseen voisi vastata suoraan kyllä tai ei. Jukka-Pekka Santanen ehdotti vaatimusten jakamista pienempiin osiin. Hän muistutti myös, että osa ryhmälle merkityistä tehtävistä on suoria vaatimuksia. Tämän lisäksi hän totesi, että esim. hakutoiminnon voisi suoraan merkitä joko luokkaan "ajan salliessa" tai "ei toteuteta".
Todettiin, että käytetyt termit Plone-sivusto ja työtila ovat käytännössä sama asia. Jukka-Pekka Santanen kehotti määrittelemään termit.
Vesa Lappalainen pohti valmiiden sivupohjien käyttöä. Opettaja voisi luoda kurssille valmiin sivupohjan, johon merkitään esim. palautettavien harjoitusten osoitteet. Jussi Talaskivi sanoi sisältötyyppien kelpaavan tähän, mutta totesi, ettei tätä toteuteta tämän projektin aikana.
Käytiin läpi "ideapankkia". Jukka-Pekka Santanen ehdotti sen osoitteen lähettämistä postilistalle, mutta todettiin, että se löytyy suoraan projektin wiki-sivujen kautta. Vesa Lappalaisen mukaan ideapankin esimerkki on käyttötapaus. Hän ehdotti siihen lisättäväksi tilannetta, jossa kurssin tiedot muuttuvat kurssin aikana.
Palaverin aikana oli käynyt ilmi, että projektin jäsenille oli annettu opettajan oikeudet testikorppiin. Vesa Lappalainen tiedusteli salassapitosopimusten tilaa. Kävi ilmi, ettei mitään sellaisia sopimuksia oltu allekirjoitettu. Keskustelussa tähdennettiin, että salassapito koskisi vain Kotka-tietokannan tietoja, ei niiden esitystapaa tai muita projektin aikana saatua materiaalia.
Panu Suominen lupasi järjestää ryhmän käyttöön LDAP-tietokannasta sellaisen version, joka ei sisällä luottamuksellisia tietoja.