Aika: tiistai 29.5.2007 klo 10:00 - 12:50
Paikka: Sovellusprojektien kokoustila AgC223.1
Laatimisaika: tiistai 29.5.2007 klo 18:00
Läsnä:
Jukka-Pekka Santanen tiedusteli projekti-CD:n tilaa. Anssi Pannulan mukaan tiedot ovat verkkolevyllä hyvässä järjestyksessä, joten ne on helppo polttaa sieltä CD:lle. Sähköpostiarkistoja ei kuitenkaan ole vielä pyydetty. Jussi Talaskiven mukaan CD:lle voisi laittaa sql-dumppauksen koko tracista ja subversion-repositoryn.
Aikataulun suhteen oltiin yksimielisiä siitä, että kaikki on saatava valmiiksi toukokuun aikana.
Jukka-Pekka Santanen huomautti, että projektin wikisivuston otsikko ei ole ajan tasalla: wikiin ei ole enää tarkoitus sijoittaa mitään, vaan sinne on sijoitettu projektiin liittyvää materiaalia.
Koska testaussuunnitelmaa ei voitu esitellä, ryhmä esitteli puuttuneet testitapaukset toteutuksen esittelyn yhteydessä. Toiminnallisuus ei ole muuttunut projektin loppuesittelun jälkeen, joten tällä kertaa Anssi Pannula vain osoitti, että katselmoinnissa havaitut virheet on korjattu, ja ohjelma toimii kaikilta osiltaan niin kuin on ajateltukin.
Jussi Talaskivi huomautti, että yleensä koko sivustoa ei julkaista kerrallaan, vaan vain tiettyjä osia sitä mukaa kun niitä valmistuu. Anssi Pannulan mukaan sivuston yksittäiselle julkaistulle osalle pääsee tarvittaessa suoralla linkillä.
Tässä vaiheessa Jussi Talaskivi totesi, että sovellus on suurinpiirtein sellainen mitä haluttiinkin. Tämän seurauksena keskustelu siirtyi mahdollisiin jatkokehitysideoihin, joita ei projektin tässä vaiheessa enää kannata lähteä toteuttamaan. Jukka-Pekka Santasen mukaan viime hetkellä tehdyt muutokset ovatkin aina vaarallisia.
Vesa Lappalaisen mielestä "Korppi-sivu" ei ole hyvä otsikko yleisen ryhmän tapauksessa. Anssi Pannulan mukaan linkin otsikon voisi laittaa konfiguroitavaksi.
Jukka-Pekka Santasen mukaan kurssin demoryhmien kansioihin voisi laittaa linkit ryhmien Korppi-sivuille. Vesa Lappalaisen mukaan opettajille ja oppilaille pitäisi näyttää eri linkit. Jussi Talaskiven mukaan sivujen ulkoasun voi vaihtaa haluamakseen omalla templatella.
Vesa Lappalaisen mukaan linkit voisi sisentää. Jukka-Pekka Santanen muistutti, että niiden rinnalle tulevat vielä mahdollisesti linkit Optimaan ja Moodleen. Jussi Talaskivi ehdotti linkkien keräämistä omaan laatikkoonsa.
Lopuksi keskusteltiin vielä siitä, mitä kaikkea vaaditaan, jotta sovelluksen saisi otettua käyttöön. Todettiin, että projektiryhmälle riittää tässä se, että se toimittaa sovelluksen CD:llä.
Asennushakemistosta tulisi mainita, että asennus tehdään Zope-instanssin hakemistoon, eikä Zopen kaikille yhteiseen hakemistoon.
Panu Suominen huomautti, ettei missään kerrota sitä, että KorppiGroups-laajennos on JYUCourseFolder-produktin osa. Jussi Talaskiven mukaan sekä laajennoksen että toolin tulisin asentua automaattisesti produktin asennuksen aikana, eikä niitä pitäisi joutua asentamaan erikseen.
Jukka-Pekka Santasen mukaan Jussi Talaskiven voisi mainita asennusohjeissa: hänhän on se, jolta apua tullaan myöhemmin kyselemään.
Jussi Talaskivi antoi hyviä kehitysideoita. README-välilehdellä pitäisi mainita, että "Kakapo" tarkoittaa tässä yhteydessä Plone-instanssia. courseHandler()-metodin voisi vaihtaa muotoon coursefoldertool.courseHandler(), jolloin selviäisi, missä tuo metodi on toteutettu. Voisi olla myös hyvä, ettei olisi kahta erillistä ohjetiedostoa: readme.txt:n ja README:n voisi ehkä yhdistää.
Vesa Lappalainen oli kiinnostunut tietoturvakysymyksistä. Jussi Talaskiven mukaan ne saadaan järjestettyä kuntoon sitten kun niitä tarvitaan. Kehitysympäristössä tietoturvan taso onkin erilainen kuin varsinaisessa tuotantokäytössä.
Jukka-Pekka Santanen ehdotti, että projektin aikana toteutetut osat nimettäisiin kuvaan. Panu Suomisen mukaan LDAP-tekstin voisi poistaa Korppia ja LDAP-palvelinta yhdistävän nuolen kohdalta, koska tieto ei siinä liiku LDAP-muodossa.
Jukka-Pekka Santasen mielestä eri luvuissa olisi hyvä kertoa, mitä sovelluksen sisällä kyseisen toiminnallisuuden aikana tapahtuu. Hän kehotti myös kirjaamaan luokkadokumenttien generointiin käytetyn epydocin käytettyihin työkaluihin. Hänen mukaansa luokkadokumentitkin voisi tulostaa, ellei siitä ole suurta vaivaa.
Vaatimusmäärittely on kirjattu tiketeiksi. Jussi Talaskiven mukaan toteutetut vaatimukset voisi sulkea. Ilmari Revon mukaan tiketeistä voi muodostaa halutunlaisen raportin, mutta se vaatii hieman sql:n käyttöä.
Ajankäyttöä esittävät kuvat ovat viikon jäljessä, mutta Jukka-Pekka Santasen mukaan se ei haittaa tässä vaiheessa. Hänen mukaansa viimeistelyyn käytettävän ajan voi jopa arvioida, joten sen ei tarvitse olla aivan tarkka.
Tekstissä prioriteetit P1, P2 jne. voisi esittää sanallisesti, jottei lukijan tarvitsisi etsiä niiden määritelmiä muualta. Panu Suomisen mukaan tässäkin kuvista voisi ottaa pois LDAP-tekstin Korpin ja LDAP-palvelimen yhdistävän nuolen kohdalta.
Jukka-Pekka Santanen muistutti, että itsearviointikin on projektin tulos, vaikka sitä ei laitettaisi julkiseksi. Myös luokkadokumentit ja toolin ohjeet ovat tuloksia, joten ne pitäisi lisätä raporttiin. Panu Suominen täsmensi, että projektiraporttiin tulee tieto siitä, että arvioinnit on laadittu, mutta niiden sisältö jää niin päätettäessä harvojen valittujen tietoon.
Jussi Talaskiven mukaan sovellus pitää laittaa CD:lle siten, että uusin versio on tar-pakettina, jolloin sen voi asentaa normaalisti produktien tavoin. Muut versiot löytyvät subversion-repositorysta, joka laitetaan myös CD:lle.
Jukka-Pekka Santasen mukaan projektiraportissa olisi hyvä mainita, miten ja miksi suunnitellut vastuualueet muuttuivat. Lisäksi joissakin taulukoissa oli laskuvirheitä, mutta muuten raportti oli sisällöllisesti hyvä. Pieniä muotoseikkoihin liittyviä korjausehdotuksia tuli useita: 3. inkrementin suunnitelmiin pitäisi laittaa ajan kohdalle viiva, koska niitä ei edes aloitettu. Sovellussuunnitelman kohdalle laitetaan nolla, koska siitä ei kirjattu työtunteja. Diagrammien värit pitäisi yhdenmukaistaa. Riski-taulukosta voisi ottaa tot.-sarakkeen kokonaan pois. Kuvissa ei saisi olla tummaa taustaa. Lisäksi joidenkin riskien vaikutuksia pitäisi arvioida uudelleen, sillä esimerkiksi poissaolojen vaikutus ei ollutkaan kovin suuri.
Panu Suomisen mukaan riskien kohdalla olisi hyvä jotenkin perustella, miksi niiden vaikutus oli iso tai pieni. Hänen mukaansa kaikki valmistui suunnilleen ajallaan ja halutunlaisena, joten mikään riski ei ollut kovin suuri.
Jussi Talaskiven mukaan projektista on ollut välillistä hyötyä monelle ulkopuolisellekin. Tracia on käytetty enemmän kuin ennen, joten siitä on löytynyt myös bugeja. Projektiryhmää voisikin kiittää hyvästä testauksesta. Panu Suominen muistutti, että myös LDAP-palvelinta on projektin aikana tullut testattua, joten bugejakin on voitu korjata.