Jyväskylän yliopisto, Tietotekniikan laitos

Sovellusprojekti-kurssi

Kokako-projekti

 

Pöytäkirja projektin 2. palaverista

Mattilanniemi, Agora 2. kerros, Ag C223.1

Ti 14.2.2006 Klo 12 – 15

 

Osallistujat:

Tapio Honkonen (Ryhmän jäsen)

Turo Lamminen (Ryhmän jäsen)

Tuomas Räsänen (Ryhmän jäsen) – puheenjohtaja

Tapio Väärämäki (Ryhmän jäsen) – sihteeri

Matti Suomalainen (Ryhmän tekninen ohjaaja)

Vesa Korhonen (Ryhmän vastaava ohjaaja)

 

Antti Auer (Tilaajan edustaja), poissa

Anne Honkaranta (Tilaajan edustaja), läsnä kohdissa 6 -11

Eija Ihanainen (Tilaajan edustaja), poissa

Vesa Lappalainen (Tilaajan edustaja), läsnä kohdissa 2-11

Miika Nurminen (Tilaajan edustaja)

 

 

 

Pöytäkirja

 

  1. Kokouksen avaus

 

Tuomas Räsänen avasi kokouksen klo 12.03, ja toivotti kaikki tervetulleeksi projektin 2. palaveriin. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tuomas Räsänen, ja sihteeriksi Tapio Väärämäki.

 

  1. Esityslistan hyväksyminen

Vesa Lappalainen saapui palaveriin.

 

Esityslista hyväksyttiin muutoksitta. Vesa Korhonen teki esityksen jatkopalavereita varten projektipäällikön viikkokatsauksesta, jossa käydään läpi seurantaa vaativat asiat ennen muihin asioihin siirtymistä.

 

  1. Läsnäolijoiden toteaminen

Eija Ihanainen ja Antti Auer olivat ilmoittaneet olevansa estyneitä saapumaan palaveriin.

 

  1. Edellisen palaverin pöytäkirjan tarkastus ja hyväksyntä

Pöytäkirjan tarkistuksessa käsiteltiin pöytäkirjan pääkohdat. Pöytäkirja hyväksyttiin sellaisenaan.

 

  1. Edellisessä palaverissa sovittujen tehtävien toteutumisen tarkistus

Projektipäällikkö kävi läpi ryhmälle annettuja tehtäviä ja niiden toteutumista, sekä esitteli ajankäyttöä suhteessa näihin tehtäviin. Paikallaolijat olivat tyytyväisiä työtahtiin ja tähän mennessä toteutuneisiin tehtäviin.

 

  1. Aiheen rajaus ja määrittely

Anne Honkaranta saapui palaveriin.

 

Keskustelu käynnistettiin lisenssivaihtoehdoista, joita Turo Lamminen esitteli muulle ryhmälle. Lamminen totesi tälle projektille sopivan lisenssivaihtoehdon löytyvän joko MIT- tai GPL-lisensseistä. Esittelyä seurasi keskustelu, jossa läpikäytiin tarkemmin MIT- ja BSD-lisenssien ominaisuuksia. Projektiryhmä päätyi yksimieliseen päätökseen, että BSD-lisenssi soveltuu parhaiten KOKAKO-hankkeen tekijänoikeuslisenssiksi. Lisenssistä tulee kuitenkin jättää mainostuslause pois.

 

Puheenjohtaja alusti keskustelua aiheen rajauksesta toteamalla, että ensi perehtymisen jälkeen projektin aihe on vaikuttanut laajalta ja osin myös vaativalta. Käytettävissä oleva aika projektin läpiviemiseksi on kuitenkin vain 400 työtuntia / henkilö, joten jonkinlaista rajaamista on välttämätöntä tehdä niin toteuttavalle sovellukselle kuin toteuttamista edeltävälle perehtymistyölle.

 

Anne Honkarannan mielestä tekijäryhmän tulisi perehtyä aiempiin hankkeisiin ja niiden kytkentöihin sekä tuloksiin erityisen hyvin. Näin tekijäryhmän on helpompi ymmärtää, millaisesta ympäristöstä on kyse, ja mitä epäkohtia siinä saattaa mahdollisesti olla. Tämän lisäksi lueteltiin joitakin teknisiä määritteitä, joihin tekijäryhmän olisi hyvä perehtyä.

 

Perehtymisasioiden jälkeen siirryttiin käsittelemään koostamiseditoria, joka tulee olemaan tulevan sovelluksen pohjana. Miika Nurminen oli perehtynyt edellisen palaverin jälkeen Authentic-editoriin, joka on visuaalinen editori ja tarjoaa riittävän ilmaisuvoiman tähän tarkoitukseen. Kyse on kuitenkin kaupallisesta editorista, jonka laajennettavuus ja kustomointi on varsin rajattua avoimen lähdekoodin editoreihin verrattuna. Authenticissa ei ole myöskään OpenOfficeen verrattavaa siirrettävyyttä eri dokumenttityyppien välillä. Nurmisen oma suositus on käyttää ennemmin OpenOfficea kuin Authenticia, edellä mainittuihin perusteluihin viitaten.

 

Editorin valintaa käsitelleen keskustelun jälkeen siirryttiin käsittelemään dokumenttien koostamisprosessia ja siinä käytettäviä menetelmiä. Anne Honkaranta esitteli tekijäryhmälle prosessin eri vaiheita ja niissä käytettäviä työkaluja. Eri vaiheissa on useimmiten eri tekijät / käyttäjät, joten koostamiseditorin tulee mukautua aina kunkin käyttäjäryhmän mukaiseksi.

 

Projektiryhmä jakoi käyttäjät kahteen eri ryhmään, sisällöntuottajiin ja koostajiin. Sisällöntuottajille riittää, että heillä on mahdollisuus tuottaa normaalia tekstiä, johon voidaan liittää myös kuvia, listoja tai taulukoita. Koostajat kokoaa kaikki dokumentit yhteen ja tekee tarvittavan taiton. Heillä pitää olla myös oikeus muokata dokumentin rakenteita ja eri objektien ID-numeroita. Tilaajan teknisten edustajien mielestä mielekäs ratkaisu saattaisi löytyä OpenOfficen natiivista dokumenttimuodosta, joka pohjautuu XML-kieleen. Kyseinen dokumenttimuoto on mahdollista muuntaa koostamisessa käytetyksi luku-DTD:ksi, vieläpä melko yksinkertaisin menetelmin. Tällainen toimintamalli vaikutti tekijäryhmän mielestä hyvältä ja tutustumisen arvoiselta ratkaisulta, ja niinpä siihen päätettiin perehtyä tarkemmin.

 

Versionhallinta- ja Plone-järjestelmiin liittyvissä keskusteluissa vältettiin yksityiskohtiin menemistä, koska kyseiset aiheet eivät ole vielä niin ajankohtaisia. Näiden aiheiden kohdalla käytiin lyhyesti läpi dokumenttien tallentamista Plone- tai versionhallintajärjestelmiin. Kumpikin järjestelmä mahdollistaa dokumentin eri versioiden tallentamisen järjestelmään. Ainakin Plonessa on mahdollisuus määrittää myös, onko kyseessä julkaisu vai työversio. Miika Nurmisen mielestä Plone saattaisi tarjota riittävää toiminnallisuutta dokumenttien tallennusjärjestelmäksi.

 

Vesa Lappalaisen mielestä käyttäjien käyttöoikeuksien ja ryhmäluokituksen tarkistaminen on mielekkäintä toteuttaa Korppi-järjestelmän avulla. Tarkistus olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi WWW-pohjaisen käyttöliittymällä, joka kertoisi tarkistajalle kyllä/ei-tyylisiä vastauksia esitettyihin kysymyksiin.

 

Päätökset:

·        Tekijänoikeuslisenssiksi valittiin BSD ilman mainoslausetta

 

  1. Osatehtävien priorisointi

Tulevien työtehtävien priorisointiin saatiin tietoa jossain määrin jo kohdassa 6. Varsinaisen sovelluksen toteuttamista koskevaan priorisointiin ei kuitenkaan vielä puututtu, ja se määritettiin tässä kohdassa.

 

Tärkeimmäksi asiaksi toteutusta ajatellen nostettiin varsinainen editori, jolla käyttäjät saattavat luoda opinto oppaan luku-DTD:n mukaista tekstiä. Hieman sovelluksen toteutustavasta riippuen editori saattaa kuitenkin olla tavallinen OpenOffice, jonka natiiivia dokumenttimuotoa käännettään luku-DTD-muotoon.  Tällöin tärkeämpää on itse koostamisjärjestelmän toteuttaminen.Versionhallinta-kytkökset yms. tulevat vasta itse koostamiseditorin ja siihen liittyvien asiakokonaisuuksien, kuten asennusohjelman ja käyttöohjeiden jälkeen.

 

  1. Sovitaan osallistujien seuraavista tehtävistä

·        Tekijäryhmä jatkaa perehtymistä olemassa oleviin hankkeisiin ja niiden sisältöön sekä tuloksiin. Olemassa olevaa aineistoa on paljon, ja perehtymistyö kannattaa jakaa osiin tekijäryhmän osapuolille.

·        Perehtymistä täytyy tehdä ainakin:

o       Plone-kytkentään,

o        dokumenttien laatimis- ja koostamisprosesiin,

o       OpenOfficen natiiviin dokumenttimuotoon ja

o       versionhallintaan.

·        Tekijäryhmä perehtyy XML:n Anne Honkarannan pikakurssin avulla.

·        Tekijäryhmä selvittää, onko mahdollista käyttää verkkolevyä eppi-palvelimelta koostamisen simuloimiseksi.

 

 

  1. Seuraavan tapaamisen sopiminen

Seuraava tapaaminen on viikon kuluttua tiistaina 21.2.2006 klo 12-14 samassa tilassa.

 

  1. Muut asiat

Vesa Korhonen tiedusteli, että onko hankkeen aikana tarvetta käytettävyyskonsulteille. Projektiryhmä päätyi lyhyen keskustelun jälkeen yksimielisesti kieltävään vastaukseen.

 

 

  1. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.17.