Kokako - projekti

3. Palaveri

Mattilanniemi, Agora 2. kerros, Ag C223.1

Ti 21.2.2006 Klo 12.00 – 14.00

Osallistujat:

Tapio Honkonen (Ryhmän jäsen), Puheenjohtaja

Turo Lamminen (Ryhmän jäsen)

Tuomas Räsänen (Ryhmän jäsen)

Tapio Väärämäki (Ryhmän jäsen), Sihteeri

Matti Suomalainen (Ryhmän tekninen ohjaaja)

Vesa Korhonen (Ryhmän vastaava ohjaaja)

Antti Auer (Tilaajan edustaja)

Anne Honkaranta (Tilaajan edustaja), läsnä kohdissa 4-11

Eija Ihanainen (Tilaajan edustaja)

Vesa Lappalainen (Tilaajan edustaja)

Miika Nurminen (Tilaajan edustaja)

Pöytäkirja

1. Kokouksen avaus

Tapio Honkonen avasi kokouksen klo 12.07, ja toivotti kaikki tervetulleeksi projektin 3. palaveriin. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tapio Honkonen ja sihteeriksi Tapio Väärämäki.

2. Esityslistan hyväksyminen

Esityslistaan tehtiin korjaus, että kyseessä on hankkeen kolmas, eikä toinen palaveri.

3. Läsnäolijoiden toteaminen

4. Edellisen palaverin pöytäkirjan tarkastus ja hyväksyntä

Edellisen palaverin pöytäkirjaan tehtiin joitakin kirjoitusasuun liittyviä korjauksia, kunnes huomattiin, että kyseessä on vanha versio pöytäkirjasta. Kirjoitusasuun liittyvät korjaukset sovittiin tehtävän pöytäkirjaan uudempaan versioon, minkä jälkeen pöytäkirja lähetetään projektin osapuolille uudelleen katsottavaksi. Pöytäkirja tullaan hyväksymään vasta seuraavassa palaverissa.

Miika Nurminen teki ehdotuksen, että edellisen palaverin pöytäkirja jaeltaisiin osallistujille viimeistään päivää ennen seuraavaa palaveria. Näin pöytäkirjaan perehtymiseen jää enemmän aikaa, ja siihen liittyvää palautetta on helpompi antaa. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätökset:

· Edellisen palaverin pöytäkirja jaellaan jatkossa tarkistettavaksi viimeistään päivää ennen seuraavaa palaveria.

5. Projektipäällikön raportti ja edellisessä palaverissa sovittujen tehtävien toteutumisen tarkistus

Tapio Honkonen esitteli projektia varten laadittua ajankäyttösuunnitelmaa, johon hän oli tehnyt joitakin korjauksia. Honkonen esitteli myös tekijäryhmän ajankäyttöä kuluneelta viikolta. Esittelyn yhteydessä Honkonen totesi, että hanke näyttää jossakin määrin suunnittelupainotteiselta, eikä toteutukseen ole mahdollista varata aikaa yhtä paljon. Vesa Korhonen arveli, että kyseessä on tämän hankkeen ominaispiirre.

6. Open Office – selvitys

Turo Lamminen kertoi tutustuneensa OpenOfficen natiiviin dokumenttimuotoon, ja hän esitteli sen heikkouksia ja vahvuuksia tätä projektia ajatellen. Dokumenttimuodossa vaikuttaisi olevan joitakin monimutkaisia tyyleihin liittyviä määritteitä, jotka saattavat aiheuttaa ongelmia XSLT-muunnoksen yhteydessä.

Lamminen arveli, että luultavasti parhaiten hallittavissa oleva ratkaisu syntyisi siten, että sisällöntuottajille tarjottaisiin ennalta määritelty dokumenttipohja (template), jossa on tarjolla vain julkaisun kannalta tarpeelliset tyylit. Rajatuille ja ennalta määrätyille tyyleille olisi helppo tehdä XSLT-muunnokset, kunhan ne vain ovat dokumenttipohjan sääntöjen mukaisia. Ehdotus herätti varsin laajaa keskustelua, ja keskusteluissa tuli ilmi mm. sellainenkin vaihtoehto, että käyttäjillä olisi mahdollisuus muotoilla dokumentteja oman tahtonsa mukaan, ilman mitään rajoitteita ja dokumenttipohjia. XML-muotoon muuntaminen tapahtuisi tällöin siten, että kaikki sallittujen tyylimuotoilujen ulkopuoliset tyylit suodatettaisiin pois. Tällainen menettelytapa todettiin käyttäjän kannalta yksinkertaisemmaksi, mutta toisaalta tässä ratkaisussa myös manuaalisen työn määrä kasvaa huomattavasti. Tähän asti opinto-opas on tehty käytännössä juuri tällä menetelmällä.

Toinen, huomattavan paljon keskustelua herättänyt aihe oli dokumenttien linkitys ja niiden ID-numerointi. Linkityksellä tarkoitetaan dokumenttiin luotavia viitteitä, joilla sisällöntuottajien on mahdollista linkittää joitakin tiettyjä tekstin osia toiseen dokumenttiin. Tähän asti dokumenttien identifiointi on tapahtunut dokumentin otsikoiden perusteella. Tästä on kuitenkin seurannut sellainen ongelma, että esimerkiksi Tietotekniikan ja Tietojenkäsittelytieteiden laitoksilla on samannimisiä lukuja, ja tällöin on syntynyt päällekkäisiä ID-tunnuksia. Keskusteluissa tuli esiin myös tarve luoda kaksi erilaista linkitystapaa, joista toinen on sisällöntuottajille ja toinen opinto-oppaan koostajille. Sisällöntuottajien linkityksen ehdotettiin tapahtuvan suoraan toisten dokumenttien tiedostonimiin perustuen, kun taas puolestaan koostajia varten jokaiselle luvulle generoitaisiin oma yksilöllinen ID-tunnus. Tällaisen jaon tarkoituksena on selkeyttää linkittämistä, ja eliminoida siinä havaittuja ongelmia. ID-tunnuksien ja linkityksen kehittämistä pidettiin tärkeänä asiana, ja tekijäryhmän tulee perehtyä niihin liittyviin käytänteisiin.

7. Plone – selvitys

Tekijäryhmä oli perehtynyt sisällönhallintajärjestelmä Ploneen kirjallisuustutkimuksen avulla. Tämän lisäksi mm. Plonen versionhallintaan liittyviä toimintoja oli selvitetty sähköpostin välityksellä Jussi Talaskiveltä.

Plone-järjestelmää ja sen ominaisuuksia on tutkittu erityisesti versionhallintaa silmällä pitäen, koska sellaista tullaan tarvitsemaan dokumenttien säilömiseksi. Plone on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva järjestelmä, ja siihen on tarjolla erilaisia versionhallintaohjelmistoja kuten CFMEditions ja CVS.

Antti Auer kertoi, että virtuaaliyliopistolla on tarkoitus aloittaa Rhaptos-nimisen opintomateriaalin tuotantojärjestelmän koekäyttö, joka sisältää CVS-versionhallinnan. Auerin mukaan versionhallinnan integrointi koostamistyökaluun saattaisi olla yksinkertaisempaa, jos käytössä olisi laajasti käytetty CVS-järjestelmä vähemmän tunnetun CFMEditionsin sijaan. CFMEditions pohjautuu WEBDav-asiakasohjelmaan, joka saattaa olla hieman CVS-liitäntää työläämpi integroida koostamistyökaluun. Versionhallinnan lisäksi Rhaptoksesta löytyy koostamistyökaluja, joita on mahdollista käyttää esimerkiksi kurssimoduulien koostamisessa yhdeksi suuremmaksi kokonaisuudeksi. Auerin mielestä kannattaisi selvittää, että voisiko tätä koostamistyökalua hyödyntää opinto-oppaan koostamisessa. Miika Nurminen totesi asiaan, että ainakaan hänen kokemuksien mukaan lopullisen kokonaisdokumentin koostaminen ei ollut mahdollista Rhaptoksessa. Asiaa päätettiin selvittää, ja tekijäryhmän erääksi tehtäväksi määritettiin Rhaptokseen perehtyminen.

8. Sovitaan osallistujien seuraavista tehtävistä

· Tekijäryhmä perehtyy Ploneen käytännön testaamisen muodossa ja käy vuoropuhelua Plone-asiantuntija Jussi Talaskiven kanssa.

· Tekijäryhmä selvittää dokumenttien merkkaamisessa käytettyjä ID-käytänteitä, ja pohtii parannusehdotuksia niihin.

· Miika Nurminen selvittää luku-DTD:ssä olevia taulukoiden ominaisuuksia, ja perehdyttää tekijäryhmän niihin.

· Tekijäryhmä laatii projektille kotisivut, jotka ovat kompaktit ja informatiiviset.

· Projekti- ja sovellussuunnitelman laatiminen aloitetaan tekijäryhmän toimesta.

9. Seuraavan tapaamisen sopiminen

Seuraava tapaaminen on viikon kuluttua tiistaina 28.2.2006 klo 12-14 samassa tilassa. Matti Suomalainen, Vesa Korhonen ja Anne Honkaranta ilmoittivat olevansa estyneitä saapumaan.

10. Muut asiat

Vielä ei ole laadittu projektisopimuspohjaa. Siitä tullaan laatimaan alustava versio ensi viikon palaveria varten tekijäryhmän johdolla.

Tekijäryhmän pitää selvittää, että onko Netbeans-ohjelmisto asennettu heidän tietokoneilleen. Ohjelmisto soveltuu OpenOfficen dokumentaation mukaan Jbuilderia paremmin OpenOfficen ohjelmointiin ja kustomointiin. Tekijäryhmä suosittaa annetun ohjeistuksen noudattamista.

11. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.27.