Jyväskylän yliopisto, Tietotekniikan laitos

Sovellusprojekti-kurssi

Kokako - projekti

 

8. Palaveri

Mattilanniemi, Agora 2. kerros, Ag C223.1

Ti 28.3.2006 Klo 10.00 – 12.00

 

Osallistujat:

Tapio Honkonen (Ryhmän jäsen)

Turo Lamminen (Ryhmän jäsen) (Puheenjohtaja)

Tuomas Räsänen (Ryhmän jäsen)

Tapio Väärämäki (Ryhmän jäsen) (Sihteeri)

Matti Suomalainen (Ryhmän tekninen ohjaaja)

Vesa Korhonen (Ryhmän vastaava ohjaaja)              Läsnä kohdissa 1-9

 

Vesa Lappalainen (Tilaajan edustaja)

Miika Nurminen (Tilaajan edustaja)

Anne Honkaranta (Tilaajan edustaja)                                     Läsnä kohdissa 9-14

 

Esityslista

 

1.      Kokouksen avaus

Turo Lamminen avasi kokouksen klo 10.10, ja toivotti kaikki tervetulleeksi projektin 8. palaveriin.

 

2.      Kokousvirkailijoiden valinta

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Turo Lamminen ja sihteeriksi Tapio Väärämäki.

 

3.      Esityslistan hyväksyminen

Esityslista hyväksyttiin muutoksitta.

 

4.      Läsnäolijoiden toteaminen

Antti Auer ja Eija Ihanainen merkittiin poissaoleviksi.

 

5.      Edellisen palaverin pöytäkirjan tarkastus ja hyväksyntä

Viimeisellä sivulla ollut kirjoitusvirhe korjataan. Muuten pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta.

 

6.      Projektipäällikön raportti ja edellisessä palaverissa sovittujen tehtävien toteutumisen tarkistus

Tapio Honkonen esitteli lyhyesti kuluneen viikon ajankäyttöä. Varsinainen tehtävien toteutumisen raportointi oli siirretty esityslistan muihin kohtiin.

Vesa Korhonen kommentoi lyhyesti hänelle annettua tehtävää, joka koski rikkoutuneen videotykin korjausaikataulun selvittämistä. Korhonen kertoi, että videotykki polttaa lampun noin vuoden välein, eikä uutta lamppua enää luultavasti hankita. Sen sijaan sovellusprojektit tulevat ostamaan uuden videotykin. Hankinta-aikataulu on kuitenkin vielä toistaiseksi epäselvä, ja uuden tykin saapumiseen asti tulee käyttää joko tietoliikenteen tai virastomestareiden hallinnoimaa tykkiä.

7.      Projektisuunnitelma

Projektisuunnitelman käsittely ja allekirjoitus siirrettiin seuraavaan palaveriin, koska Eija Ihanainen ja Antti Auer eivät olleet paikalla.

 

8.      Vaatimusmäärittely

Tilaajan edustajat olivat perehtyneet vaatimusmäärittelyn versioon 0.5, ja nyt Tapio Väärämäki esitti, että vaatimusmäärittely käytäisiin yksityiskohtaisesti läpi. Esitystä pidettiin hyvänä, ja vaatimusmäärittely heijastettiin videotykillä seinälle.

 

Vaatimusmäärittelyä ryhdyttiin läpikäymään kohta kohdalta, ja tilaaja kommentoi vaatimusmäärittelyä sitä mukaan kun kommentoitavaa ja korjattavaa löytyi. Tilaaja esitti vaatimusmäärittelyyn mm. seuraavia korjauksia ja tarkennuksia:

 

·        Tavoitteisiin haluttiin sellainen tarkennus, että sovelluta ei kehitetä vain opinto-oppaan koostamista varten, vaan myös paljon yleiskäyttöisempiä toimintoja varten.

·        Käyttäjäryhmiin pyydettiin lisättävän joitakin esimerkkejä esim. millaiset käyttäjät kuuluvat mihinkin käyttäjäryhmään.

·        Loppukäyttäjä ei käytä koostamisskriptejä komentoriviltä, vaan web-käyttöliittymän välityksellä. Se saattaa olla kuitenkin liian monimutkainen peruskäyttäjälle.

·        Pääongelma opinto-opasta tuotettaessa ei ole ollut komentorivi, vaan XML-kielen kirjoittaminen. Se on monille peruskäyttäjille liian vaikeaa, ja siitä halutaan eroon.

·        WWW-palvelin on jaettu verkkolevy. Sille tallentaminen ei poikkea millään tavalla muissa tallennusjärjestelmissä vaadittavasta tallennusprosessista.

·        Teknisissä vaatimuksissa palvelin- ja asiakaspään voi tarvittaessa erottaa toisistaan. Palvelin on joka tapauksessa Linux-pohjainen. Käyttöliittymä tulee toimimaan myös Linuxin päällä.

·        Priorisointi siirretään sovellussuunnitelmaan.

 

Yllä lueteltujen muutoksien lisäksi vaatimusmäärittelyssä oli joukko kirjoitusvirheitä ja muita ulkoasuun liittyviä epäkohtia. Vaatimusmäärittelyyn korjataan kaikki ehdotetut muutokset, ja se lähetetään sen jälkeen tilaajalle katsottavaksi.

 

9.      Käyttöliittymä

Tapio Honkonen ryhtyi esittelemään käyttöliittymän rakennetta. Käyttöliittymän yleistasoisen läpikäynnin jälkeen sitä ryhdyttiin analysoimaan hieman yksityiskohtaisemmin mm. eri painikkeiden ja muiden toimintojen osalta. Tätä seurasi runsas keskustelu, jossa tuli ilmi paljon uusia kehitys- ja parannusehdotuksia.

 

Käyttöliittymä avautuu erinäköisenä eri käyttäjäryhmille. Sisällöntuottajalla on käytettävissä rajoitetummat toiminnot kuin koostajalla. Molempien käyttäjäryhmien perusrakenne on kuitenkin samanlainen ja käyttöliittymää käytetään samalla tavalla.

 

Koostajan koostamisprosessia ohjataan puurakenteen ja raahaamiskäyttöliittymän avulla. Turo Lamminen esitteli, että mm. Mozilla Firefoxin kirjanmerkeissä käytetään lähes vastaavaa raahaamiskäyttöliittymää. Tilaaja piti raahaamiskäyttöliittymää hyvänä ideana, ja toi esiin myös omia kehitysehdotuksia siihen liittyen. Tilaaja pyysi korostamaan erityisesti uuteen kohteeseen raahattavien dokumenttien sijoituspaikkaa riittävän selvästi, jotta käyttöliittymän käyttäminen olisi riittävän yksinkertaista.

 

Tekijäryhmä esitteli esikatselun tapahtuvan välilehteä vaihtamalla. Tilaaja piti kuitenkin parempana ajatuksena, että koosteen tai sisältödokumenttien esikatselu avataan aina erilliseen selain- tai PDF-lukija –ikkunaan riippuen esikatselumuodosta.

 

Dokumenttien esikatselu HTML- tai PDF-muodossa vaatii XML-dokumentin muuntamista haluttuun tiedostomuotoon, joten esikatselussa on pieni viive. Tilaaja totesi, että XML à HTML –muunnoksessa viive on huomattavasti XML à PDF –muunnosta pienempi. Viimeksi mainittu muunnos on kohtuullisen nopea niin pitkään, kun muunnettavassa dokumentissa ei ole paljon bittikarttakuvia. Kuvia lisättäessä muunnos kuitenkin hidastuu niin paljon, että käyttäjiä kannattaa suositella esikatselemaan dokumentit HTML-muodossa aina kun mahdollista.

 

Koosteen lukujen keskinäisestä järjestelymahdollisuudesta keskusteltaessa tilaaja kysyi, että olisiko myös alilukujen järjestystä mahdollista muuttaa. Tekijäryhmä vastasi tähän, että alilukujen järjestely- ja muokkaamismahdollisuus lisää sovelluksen kompleksisuutta huomattavasti, koska aliluvut pitäisi erottaa tässä tapauksessa erilliseksi tiedostoksi. Asiasta keskusteltiin varsin pitkään ja lopulta päädyttiin johtopäätökseen, että alilukujen järjestely- ja muokkaamismahdollisuus olisi hyvä liittää ohjelmaan. Sen toteutuksen prioriteetti sovittiin kuitenkin alhaiseksi, jotta tekijäryhmä ehtii toteuttaa ainakin ohjelman varsinaisen rungon.

 

Alilukuja ei haluttu erottaa erilliseksi tiedostoiksi varsinaisista luvuista, vaan niitä muokattaessa muokataan alkuperäisen tiedoston sitä kohtaa, jossa aliluku sijaitsee. Kun alilukuja halutaan liittää varsinaiseen puurakenteeseen, niin tällöin puuhun lisätään ainoastaan viite jonkin kokonaisen luvun tiettyyn alilukuun. Näin aliluvut pystytään pitämään yksittäisinä tiedostoina, eivätkä ne pirstaloidu pienempiin osiin. Alilukujen käsittelymahdollisuus rajoitettiin vain tason 1. alilukuihin.

 

Seuraavaksi keskusteltiin koosteen rakennemallin lukujen numeroinnista, joka on mahdollista toteuttaa usealla eri tavalla. Hitain vaihtoehto on laatia koostetiedosto joka kerta kun siihen tehdään muutoksia, ja päivittää numerointi koostetiedostosta.  Vaihtoehtoisesti koostetiedosto laaditaan aina kun käyttäjä niin haluaa, ja numerointi päivitetään samalla kertaa. Viimeisenä vaihtoehtona on laskea lukujen numerointi samalla logiikalla, jolla se lasketaan myös varsinaiseen koostedokumenttiin. Laskentalogiikan implementointia sovellukseen pidettiin järkevimpänä vaihtoehtona, joskin se vaatii hieman työtä tekijäryhmältä. Tilaajan tekninen edustaja piti työmäärää kuitenkin niin pienenä, että uudelleenkoodaus on järkevää.

 

Esikatseluun ehdotettiin lisättävän sellainen näytin, joka ilmoittaa mitä tiedostoa ollaan esikatselemassa.

 

Anne Honkaranta saapui paikalle klo 11:09.

Vesa Korhonen poistui klo 11:53.

 

10.  Sovitaan osallistujien seuraavista tehtävistä

·        Miika Nurminen tutkii kooste-XML:ää ja sen alilukuihin liittyviä ominaisuuksia

·        Tapio Väärämäki korjaa vaatimusmäärittelyä, laatii sovellussuunnitelmaa ja osallistuu käyttöliittymän kehitykseen.

·        Tapio Honkonen kehittää käyttöliittymää.

·        Tuomas Räsänen jatkaa OpenOfficen ohjelmointia ja ryhtyy ohjelmoimaan käyttöliittymän komponentteja

·        Turo Lamminen jatkaa XSLT-muunnoksien kehittämistä

 

11.  Seuraavan tapaamisen sopiminen

Seuraava tapaaminen on viikon kuluttua tiistaina 4.4.2006 klo 10:00 – 12:00 samassa tilassa.

 

12.  Muut asiat

Tuomas Räsänen esitteli OO:n ohjelmointiin liittyviä ongelmia. Räsänen ei ole saanut rajattua tyylinvaihtomahdollisuutta kokonaan pois. Muiden kuin oman tyyliasetelman poisrajaaminen vaatii niin paljon työtä, että Räsänen suositti ongelman ratkaisua muilla keinoin. Päätöksenä oli että tyydytään kaikkien tyylien olemassaoloon, mutta korostetaan käyttöohjeissa että tyylikategoriaa ei tule muuttaa Custom Styles:istä pois. Tyyli-dialogin aukeaminen oikean tyylikategorian kohdalta pyritään ratkaisemaan makrolla.

 

13.  Tekninen keskustelu

Tällä kertaa ei ollut lainkaan teknistä keskustelua.

 

14.  Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.30