Koskikara
Jyväskylän yliopisto, Sovellusprojekti
Ensimmäinen projektipalaveri, pöytäkirja
Aika:
Torstai 25.9.2003 klo. 12.15-14.00
Paikka:
Jyväskylän yliopisto, Agora 2. krs. Agc 223.1
Läsnäolijat:
Antti Auer
Ville Laitila
Vesa Lappalainen
Pekka Moisio -sihteeri
Aapo Mäkinen
Harri Pölkki -Puheenjohtaja
Jukka-Pekka Santanen
Teemu Vähä-Ruka
Käsitellyt asia:
1. Kokouksen avaus
Harri Pölkki avasi projektipalaverin.
Jokainen paikallaolija esittäytyi ja kertoi projektiin liittyvän statuksensa.
Projektiryhmän jäsenet: Pekka Moisio (tietoliikenteen muuntokoulutettava), Aapo Mäkinen (ohjelmistotekniikan opiskelija), Ville Laitila (ohjelmistotekniikan opiskelija) ja Harri Pölkki(tietoliikenteen opiskelija)
Tilaajan edustajat; Antti Auer (Virtuaaliyliopisto), Vesa Lappalainen (Tietotekniikanlaitos), Jari-Pekka Santanen(Projektin vastaava ohjaaja) ja Teemu Vähä-Ruka (Tekninenohjaaja)
Puheenjohtajaksi esitettiin Harri Pölkkiä ja hänet valittiin yksimielisesti tehtävään. Sihteeriksi valittiin Pekka Moisio
4. Vastaavaohjaaja Santanen esittelee sovellusprojektia
Todettiin, että kaikilla oli jo tarpeellinen tieto sovellusprojektin asioista. Kukaan ei tarvinnut projektin esittelyä.
Sovittiin projektin aloituksen 25.9.2003 päiväksi ja lopetetaan alustavasti sovellusprojektin puitteissa, eli ennen tammikuuta. Tammikuun 15 päivä on projektin absoluuttinen 'deadline'. Tämä johtuu kevään sovellusprojektien alkamisesta. Tällöin projektille käytössä olevat tilat ja laitteet on jo toisessa käytössä. Sovelluksen alustava määrittely aloitetaan heti. Määrittelyn kesto on noin 2-3 viikkoa. Sovelluksen prototyyppi pitäisi olla valmis marraskuun lopussa. Koska projekti on ilmainen, projektisopimusta ei tehdä.
Koko projekti sovittiin tehtäväksi GPL:än alaisena. Korppi-järjestelmä kuuluu kokonaisuudessa tämän tekijänoikeus sopimuksen alaiseksi.
Päätökset: Ryhmä työskentelee GPL:n alaisuudessa. Sovelluksen määrittely käyntiin.
Seuraavassa on lyhennelmä palaverissä esitetyistä sovellusprojektin tavoitteista sovelluksen osalta:
Kottarainen-projekti toteutti kevään 2003 aikana Korppi-järjestelmään
kyselysovelluksen, jota jatko kehitettiin kesän 2003 aikana. Kottarainen keskittyi tekemään kyselyn luomiseen työkalun. Koskikara on siis kyselysovellukseen uusia toimintoja jatkokehittävä projekti.
Tavoitteena on kehittää kyselypankki ja analysointi työkalu korpin kyselyille.
Vesa Lappalainen oli tutustuttanut projektiryhmän jäsenet Kottarais-sovelluksen rakenteeseen, 24.9.2003 tapahtuneessa koulutustilaisuudessa.
Koskikara toteuttaa Kottarainen-projektin tuottamaan kyselysovellukseen kyselyjen hallinta- ja analysointityökalut.
Virtuaaliyliopiston edustaja Antti Auer kertoi näkemyksensä vaatimuksista. Hän piti erityisen tärkeänä kyselyistä saatavien vastauksien analysoimista. Hänen mielestään yksinkertaiset analyysit piirakka-
ja pylväsmalleineen, olisivat riittävä vaatimus koskikara projektille. Hän esitti myös projektin puitteissa toteutettavaksi kyselyjen vastausten vertailevaa analyysiä. Eli kahta tai useampaa samoja kysymyksiä sisältävää kyselyä voitaisiin vertailla keskenään.
Keskustelun pohjalta voitiin määritellä tilaajan vaatimukset sovellukselle.
- Kysymysten vertaileva koostaminen,
- kysymyspankki sisältää kyselyt ja
- yhden kyselyn esittäminen&analysointi&raportointi
Projektissa käytetään Kottarais-sovelluksen tietorakennetta hyväksi. Analysointityökalu käyttää tätä rakennetta hyväksi.
Päätökset: Koskikara toteuttaa kyselyjen hallinta- ja analysointityökalut,
Sovelluksen päätettiin sisältävän seuraavat osiot: Kysymysten vertaileva koostaminen, kysymyspankki sisältää kyselyt ja yhden kyselyn yksinkertainen esittäminen&analysointi&raportointi.
7. Aiheesta ja toteutustavasta alustavaa keskustelua
7.1 Analyysityökalu keskustelua
Vesa Lappalainen ehdotti analysointiohjelman toteuttavan sekä numeerisen ja graafisen analysoinnin kyselystä /kyselyistä. Kirjallistenvastausten ulkoasusta käytiin kehittävää keskustelua. Vaatimuksiin päätettiin liittää mahdollisuus kyselyntekijälle kyselynpalautteen kommentoimiseen.
Lappalainen esitteli mahdollisia tapoja analysoida tuloksia pääosin tunnuslukujen laskemisella sekä vastausten määrien ja tunnuslukujen esittämistä numeerisesti ja graafisesti. Esimerkkeinä katsottiin Lappalaisen oman kurssin palautteesta tekemää raporttia.
Santanen jakoi projektiryhmälle dokumentteja mahdollisista analysointitavoista. Dokumentteihin ei tutustuttu palaverissä, vaan se jäi toteutettavaksi palaverin jälkeen.
7.2 Kyselypankki keskustelua
Projektiryhmä päätti tutustua Kottarainen-projektin suorittamaan Aittokosken Timon haastattelun. Haastattelun aiheena oli tulosten graafinen esittäminen.
Todettiin että määrittely voisi perustua Kottarainen-projektiin Tarvitaan kuitenkin syvempää määrittelyä kuten Vähä-Ruka ilmaisi asian. Eteenkin kyselypankin määrittelyä pitää tarkentaa.
Harri esitti mahdollisuutta toteuttaa kysymyspankki käyttäjälle päin vastaus&kysymyspankki, jolloin kysymyspankin kaksi käyttötapausta tulisivat selkeämmin esille. Kyselyn vastaajan saamat tiedot kyselystä ja sen kyselyn toteuttajan samat tiedot vastauksista. Mainittiin keskustelussa myös valmiit kysymyspohjat useimmin tehdyille kysymyksille. Toisin sanoen kysymyksille omat standardit kyselypohjat. Tämä ominaisuus on jo Kottarainen sovelluksessa olemassa. Kehitettäväksi jää virallisten kysely standardien lisääminen tietokantaan. Tällä mahdollistetaan useiden kyselyiden vastauksien vertailu. Erilaisia kyselyitä tulee muuten varmasti yhtä monta, kuin on kyselyiden laatijoitakin. Vesa Lappalainen sanoi haluavansa omiakin kysymyksiä mukaan kyselypankista poimittuun kyselyyn.
Joten lopullinen toteutustapa on avoin tällä hetkellä.
Korpin lomakepuoleen tutustuminen jää projektiryhmälle. Teemulle tehtäväksi määrättiin hankkia ryhmälle oikeudet testikorppiin.
Vesa Lappalaisen ehdotti vapaamuotoisten kirjallisten vastausten järjestyksen sekoittamista. Sovelluksessa pitäisi olla toiminto joka mahdollistaa sekoittamisen tarvittaessa.
Päätökset: Vapaiden vastausten sekoitus mukaan sovellukseen, vapaisiin vastauksiin kommentointi mahdollisuus kyselynteettäjälle ja määritellään tarkemmin kysymyspankki kuin Kottarainen-projekti.
7.3 Projektin sovellukset
Projektissa käytettävät/ohjelmat/ohjelmistot/sovellusympäristöt Alustavasti sovelluksen kehitysympäristöksi kaavailtiin Jbuilderiä. Kottaraisen käyttämä NetBeans-sovellus on varalla, jos ei ensisijainen sovellus toimi. Dokumentointiin Santanen ehdotti käytettäväksi Word-ympäristöä tai LaTeXia. Ryhmä hyväksyi Wordin dokumentointiin.
Auer lupasi laittaa lisäksi postia Atlas-sovelluksen koulutuksesta
marraskuussa.
Päätökset: Word käyttöön ryhmän dokumentointiin. JBuilder sovelluskehitys ympäristöksi.
8. Projektin yhteystiedot, tilat ja akronyymi
Kenelläkään palaveriin osallistuneista ei ollut projektin nimestä huomauttamista, joten nimeksi vahvistettiin Koskikara. Aiemmin jo perustetun sähköpostilistan mukaan.
Projektin työtiloina on sovellusprojekteille määrätty tila Agc 222/2.
9. Sovitut osallistujien seuraavat tehtävät
Projektiryhmä: WWW-sivut projektille, Projekti-ja sovellussuunnitelmat, Aikataulun laatiminen, Tutustuu Korpin lomakepuoleen, Tutustuu Santasen antamiin kyselydokumentteihin ja Aittokosken haastatteluun ja projektiryhmä hoitaa jatkossa ryhmän tapaamisten kirjaamisen Korppiin.
Teemu Vähä-Ruka: Oikeudet ryhmälle testikorppiin
Santanen:Kypön ja Vesterholmin Java-kirjan hankkiminen.
Auer: Laittaa sähköpostia Atlas-koulutuksesta
10. Seuraavan palaverin ajankohta
Seuraavan palaverin ajankohdaksi sovittiin 30.9.2003 klo. 14:00
Palaveri pidetään tilassa Agc 223.1