Vaatimusmaarittely

Tiivistelmä: Kottarainen-projekti toteuttaa WWW-pohjaisen kyselysovelluksen, jonka osiot mahdollistavat kyselyiden luomisen WWW-ympäristöön, vastausten hallinnan sekä tulosten muodostamisen ja esittämisen. Sovellus tulee toimimaan osana aiemmin toteutettua Korppi-järjestelmää. Vaatimusmäärittelyssä esitetään sovellukselle asetetut vaatimukset tietojen ja toimintojen osalta sekä kuvataan toteutustyössä huomioitavia seikkoja.

Tilaajat ja muut projektiin liittyvät henkilöt: Sovelluksen tilaajia ovat yliopiston organisaatioista avoin yliopisto edustajanaan Eija Ihanainen, hallinto edustajanaan Mauno Väisänen, opetuksen laadun kehittämishanke OPLAA! edustajanaan Jari Rantamäki sekä virtuaaliyliopisto, jota edustaa Antti Auer. Laitoksen vastaavana ohjaajana toimii Jukka-Pekka Santanen sekä teknisinä ohjaajina Jussi Mäkinen ja Vesa Lappalainen.

Yhteystiedot: Agora, huone C223.2, puh.nro. 014-260 4964, projektiorganisaation sähköpostilista kottarainen@korppi.jyu.fi.

Avainsanat: Tiedonkeruu, kyselyt, palaute, tiedon esittäminen, W WW-sovellus, Korppi-järjestelmä

Versionhallinta

Versio	Päiväys	Tehnyt	Muutokset
0.1	24.2.	Sampsa Lintunen	Ensimmäinen vaatimusmäärittelystä.
0.11	26.2.	Sampsa Lintunen	Pieniä korjauksia edelliseen versioon.
0.2	17.3.	Sampsa Lintunen	Santasen muutoksia versioon 0.11.
0.3	2.5.	Timo Ylönen	Uusi versio jäädyttämisen jälkeen.
0.4	26.5.	Sampsa Lintunen	Santasen muutoksia versioon 0.3.
0.5	4.6.	Tiina Pöyhönen	Santasen muutoksia versioon 0.4.
0.6	8.6.	Tiina Pöyhönen	Santasen muutoksia versioon 0.5.
0.61	9.6.	Teemu Vähä-Ruka	Loput muutokset ja versionhallinta.
1.0	10.6.	Teemu Vähä-Ruka	Viimeiset muutokset, dokumentti hyväksytty.

Sisällysluettelo

1 Johdanto

Kottarainen-niminen tietotekniikan Sovellusprojekti toteuttaa WWW-pohjaisen sovelluksen kyselyjen laatimiseen, hallintaan ja analysointiin Jyväskylän yliopiston käyttöön. Sovelluksen osia ovat kyselyiden luominen WWW-ympäristöön, kysymyksiin vastaaminen, vastausten hallinta sekä tulosten muodostaminen ja esittäminen. Kottarainen-sovellus tulee toimimaan osana jo olemassa olevaa, Korppi-nimistä, opetushallintajärjestelmää. Järjestelmään ovat aiemmin toteuttaneet sovelluksia Kotka-, Korppi-, Halko-, Kolibri-, Koppelo- ja Kiuru-projektit.

Dokumentissa kuvataan Kottarainen-projektissa toteutettavan sovelluksen tietoja, toimintoja ja tavoitteita selkokielellä, ottamatta kantaa toteutustapaan, -tekniikoihin tai -työkaluihin. Vaatimusmäärittely esittää sovelluksesta kokonaiskuvan siten, ettei sen ymmärtämiseen tarvita teknistä asiantuntemusta valmiin tuotteen käyttäjältä edellytettävää osaamista enempää.

Vaatimusmäärittelyssä esitetään sovellukseen toteutettavat ominaisuudet ja niiden tärkeysjärjestys. Vaadittava ominaisuus tarkoittaa, että sen on sisällyttävä sovellukseen ennen kuin sovellus voidaan todeta hyväksytyksi projektin osalta. Toivottavan ominaisuuden ryhmä toteuttaa, mikäli resurssit ja aika riittävät. Mahdollisesti myöhemmin toteutettava ominaisuus on sellainen, joka voidaan toteuttaa tulevaisuudessa jonkun muun kuin Kottarainen-ryhmän toimesta. Kaikki kirjatut ominaisuudet ja vaatimukset ovat tässä dokumentissa vaadittavia ominaisuuksia, mikäli toisin ei mainita.

Projektin osapuolten roolit ja niihin liittyvät velvollisuudet on esitelty tarkemmin Projektisopimuksessa ja Projektisuunnitelmassa. Projektisuunnitelmassa kuvataan projektin läpivientiä. Tarkempi suunnitelma sovelluksen rakenteesta ja toteutusratkaisuista käy ilmi Sovellussuunnitelmasta.

Luvussa 2 on selitetty käytetyt termit. Luvussa 3 esitellään projektin taustoja sekä tavoitteita. Luvussa 4 kuvataan kyselyn rakennetta ja luvussa 5 sovellukselta vaadittavia teknisiä ominaisuuksia sekä muita järjestelmiä. Sovelluksen toiminnallisia vaatimuksia kuvataan luvussa 6. Luvuissa 7 ja 8 kuvataan kyselyn laatijan sekä kyselyyn vastaajan käyttötapauksia.

2 Termistöä

Luvussa on selvennetty Kottarainen-projektissa käytettävää termistöä. Kottarainen-projektin aiheeseen ja Korppi-järjestelmään liittyviä termejä ovat seuraavat:

Benchmarking on arviointitapa, jossa useampi organisaatio suorittaa matriisimuotoisen laadunarviointikyselyn ja vertailee saamiaan tuloksia keskenään.

Kohde on tässä dokumentissa käytetty lyhenne, jolla tarkoitetaan kysymystä, kysymysryhmää tai kyselyä.

Kysely käsittää koko kyselyn ja voi koostua yhdestä tai useasta kysymysryhmästä.

Kysymyspankki on kokoelma kysymyssarjoja, joista voi valita laadittavaan kyselyyn kokonaisia kyselyjä, kysymysryhmiä tai yksittäisiä kysymyksiä.

Kysymysryhmä käsittää yhden tai useampia loogisesti tai visuaalisesti samaan aihepiiriin liittyviä kysymyksiä.

Looginen ryhmittely on kysymysten ryhmittely analysointia varten asiasisällön mukaan.

Metatieto on kohteisiin liitettävää käyttötapausta ja laatimista kuvaavaa lisätietoa, joka helpottaa kyselyitä haettaessa ja vastauksia analysoitaessa eri kohteiden liittämistä toisiinsa. Mahdollisia metatietoja ovat esimerkiksi kyselyn laatija ja laatimisajankohta.

Vastattava kysely on kysely, jonka voimassaoloaika ei ole vielä ohi, eikä siihen ole vielä annettu vastausta.

Visuaalinen ryhmittely on kysymysten ryhmittely visuaalisesti eri ryhmiin niin, että käyttäjältä piilotetaan loogiset ryhmät.

Projektin toteutusympäristöön sekä käytettäviin työkaluihin ja tekniikoihin liittyviä termejä ovat seuraavat:

CSV (Comma Separated Values) on tiedon esitysmuoto, jossa eri muuttujien arvot erotetaan toisistaan pilkulla.

CVS (Concurrent Version System) on ohjelmistokehityksessä käytettävä versionhallintajärjestelmä.

Eväste (engl. cookie) on Netscapen luoma, mutta nykyään jo standardoitu menetelmä saada WWW-sivuista vuorovaikutteisempia. Palvelin lähettää pieniä tietopaketteja selaimelle, jonka perusteella käyttäjä asetuksineen tunnistetaan jatkossa.

IMS-standardi on Global Learning Consortiumin määrittely kysymysten esittämiselle XML-muodossa.

Java-pavut (engl. JavaBeans) ovat Java-ohjelmointikielellä luotuja komponentteja, joita voidaan kutsua JSP-sivuilla.

JDBC eli Java Database Connectivity on Java-teknologian käyttämä tietosilta erilaisiin tietokantoihin.

JSP eli Java Server Pages on ohjelmointikieli, jossa HTML-koodin sekaan on mahdollista lisätä Java-koodia.

Palvelin on WWW-sovellusten tapauksessa ohjelmisto, joka palvelee asiakkaana toimivien selainten hakupyyntöjä.

Selain on ohjelma, joka käyttäjän koneella tulkkaa HTML-kieliset sivut kuvaruudulla esitettävään muotoon.

Servletti on palvelimella sijaitseva sovelma (engl. applet), joka toteuttaa HTTP-palvelimen pyynnöstä tietyn toiminnon.

Skripti on ohjelmointikieltä muistuttava ja usein hieman yksinkertaistettu tulkattava kieli.

Skriptaus tarkoittaa WWW-sivujen tapauksessa ohjelmakoodin kirjoittamista HTML-dokumenttien sisään. Palvelinpuolen skriptauksessa koodi ajetaan palvelinkoneessa ja asiakaspään skriptauksessa selaimessa.

SPSS Data Entry on WWW-kyselyiden laatimiseen ja tulosten analysointiin tarkoitettu ohjelma.

SQL eli Structured Query Language on tietokantojen hallintaan kehitetty standardi kieli.

Survo on käyttöympäristö tekstin ja numeerisen tiedon luovaan käsittelyyn.

3 Taustaa

Jyväskylän yliopistossa OPLAA! opetuksen laatuhankkeen ja virtuaaliyliopisto-hankkeen tavoitteena on luoda pysyviä rakenteita. Yksi tällainen rakenne on jatkuvan arvioinnin mahdollistava järjestelmä. Arvioinnissa tarvittavan tiedon hankintaan, keräämiseen ja käsittelyyn tarvitaan WWW-selaimella toimiva kyselytiedon keruun ja hallinnan järjestelmä.

Yliopiston eri laitoksilla on muitakin tarpeita laatia lomakkeita ja koota tietoa verkon kautta. Tällaisia tarpeita ovat muun muassa erilaisiin tilaisuuksiin ja henkilöstön työtyytyväisyyteen liittyvät sekä erilaisissa tutkimuksissa käytettävät kyselyt. Laitoksilla on myös tarve saada kurssipalautteen analysointia helpommaksi ja nopeammaksi. Aiemmin esimerkiksi avoimella yliopistolla kukaan ei olet ehtinyt käydä läpi yli 18 000 opiskelijan palautetta. Siirtämällä palautteen antaminen WWW-ympäristöön saadaan perusanalyysien tekeminen automatisoitua. Samalla kerätty tieto saadaan koottua tietokantaan mahdollista myöhempää käsittelyä varten.

Korppi-opetuksenhallintajärjestelmässä on jo olemassa lomakkeenluonti- ja raportointiosio, joka on kehitetty kurssiarvostelun antamiseen ja kurssipalautteen keräämiseen. Osio ei kuitenkaan vastaa tilaajien tarpeita, koska sen ominaisuudet ovat varsin rajoittuneet. Kottarainen-projektissa toteutetaan uusi, parem min tarpeita vastaava sovellus.

3.1 Kyselyprosessi

Kyselyn suunnittelun tekee joko kyselyn laatija tai joku muu henkilö. Apuna suunnittelussa voi käyttää Kottarainen-sovellusta, mutta suunnitelman voi tehdä myös muilla työkaluilla, kuten kynällä ja paperilla. Tämän jälkeen laatimisoikeudet omaava suunnittelija tai hänen valtuuttamansa henkilö laatii kyselyn Kottarainen-sovelluksen avulla.

Kun kysely on saatu valmiiksi, määritellyt henkilöt voivat vastata siihen. Vastaamisen jälkeen kyselystä laaditaan automaattisesti yhteenveto, johon kuuluu yksinkertaisten tunnuslukujen laskeminen ja niiden esittäminen graafisessa muodossa. Sovellus myös tekee kerätystä aineistosta SPSS-yhteensopivan tiedoston, josta on tilastollisten ohjelmistojen avulla mahdollista tehdä kattavampia analyysejä.

3.2 Korppi-järjestelmä

Ensimmäinen Jyväskylän yliopistossa yleiseen käyttöön toteutettu WWW-pohjainen kurssikirjanpitosovellus, Kurki, toteutettiin matematiikan laitokselle tietotekniikan cum laude -työprojektina keväällä 1998. Sen tarkoituksena oli yhdenmukaistaa laitoksella käytetyt kurssikirjanpitojärjestelmät ja laajentaa niiden käytettävyys verkkoon. Kurki huomattiin ideana hyväksi ja sen käyttöä haluttiin laajentaa. Järjestelmän saaman kritiikin ja kehitystyökalun vanhentumisen vuoksi päätettiin aloittaa sen seuraajan toteuttaminen.

Uuden WWW-pohjaisen Korppi-nimisen opetushallintajärjestelmän kehittäminen aloitettiin syksyllä 2000 cum laude -työprojektina. Kotka-projekti määritteli uuden järjestelmän ominaisuudet, suunnitteli sille tietokannan, vertaili mahdollisia ohjelmistoja ja valitsi niistä järjestelmässä käytettävät sekä toteutti henkilötieto-osuuden.

Keväällä 2001 Korppi-projekti jatkoi järjestelmän kehitystä toteuttamalla järjestelmän kurssikirjanpito-osion prototyypin. Samana keväänä Halko-projekti toteutti Heinolan kansalaisopistolle prototyypin opetuksenhallintajärjestelmästä tehden läheistä yhteistyötä Korppi-projektin kanssa.

Kolibri-projekti toteutti syksyllä 2001 WWW-pohjaisen päivyri- ja ajanvarausosion Korppi-järjestelmään. Koppelo-projekti kehitti keväällä 2002 järjestelmään opinnäytteiden hallintasovelluksen.

Kiuru toteutti syksyllä 2002 WWW-pohjaisen salivaraussovelluksen Korppi-järjestelmään. Projektin työhön sisältyi myös rajapinnan määrittely ja toteuttaminen ulkopuoliseen salivarausjärjestelmään salivarausten synkronointia varten.

Lisätietoa Korppi-järjestelmästä ja Kotka-tietokannasta ja niiden dokumentaatiosta löytyy WWW:stä osoitteesta: http://kotka.it.jyu.fi/.

3.3 Muita järjestelmiä

Muiden kyselyjen laatimiseen ja vastausten analysointiin kehitettyjen järjestelmien pääasiallisia ongelmia ovat hinta, analysoinnin hankaluus ja heikko muokattavuus yliopiston tarpeisiin. Kottarainen-projekti pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin.

Yliopistolla on jo SPSS Data Entry -niminen kaupallinen työasemasovellus, jolla voidaan luoda erilaisia kyselyitä melko helposti. Tätä käytettäessä tarvitaan kuitenkin teknistä osaamista ja korkeat käyttöoikeudet valmiin kyselyn saattamiseksi verkkoon. Käytännössä kyselyt onkin hoidettu verkkoon lähettämällä ne ylläpitäjälle, joka sitten on asettanut kyselyt vastaajien ulottuville. Toinen ongelma Data Entryn käytössä on se, että vastaukset pitää analysoida itse SPSS:ää käyttäen. Lomakkeiden luonti on myös sidottu vain niihin työasemiin, joille ohjelma on asennettu. Lisäksi SPSS:stä ei ole Linux-versiota, joten sen yhteiskäyttö Korppi-järjestelmän kanssa olisi vaikeaa.

Optima on Discendumin kehittämä Jyväskylän yliopiston ja monen muunkin organisaation käyttämä kaupallinen verkko-oppimisympäristö. Sen avulla pystytään toteuttamaan verkkokursseja. Optiman pääasiallinen tarkoitus ei ole kyselyiden luominen ja niistä saatavan tiedon hallinta ja esittäminen. Tämän vuoksi on olemassa tarve sopivamman sovelluksen kehittämiselle.

4 Kyselyn rakenne

Kysely koostuu useasta eri kysymysryhmästä, jotka puolestaan koostuvat useasta eri kysymyksestä. Luvussa kuvataan näiden kohteiksi nimettyjen käsitteiden sisältöä.

4.1 Kysymys

Kysymyksellä tarkoitetaan yksilöityä kysymystä, johon voidaan saada yksiselitteinen vastaus tai vastaukset.

Huomioitavaa on, että kysymystyyppi vaikuttaa kysymysten esittämisen lisäksi myös tulosten esittämisen ulkoasuun.

Kuva 1. Eri kysymystyyppien ulkoasu kyselyssä.

4.2 Kysymysryhmä

Kysymysryhmä yhdistää yhden tai useampia samaan loogiseen tai visuaaliseen ryhmään liittyviä kysymyksiä. Looginen ryhmä käsittää samaan aihepiiriin liittyvät kysymykset. Tällaisia aihepiirejä voisivat esimerkiksi olla henkilötiedot, opiskeluhistoria ja harrastukset.

Loogisen ryhmittelyn lisäksi kysymyksiä voidaan ryhmitellä visuaalisesti eli sen mukaan, miten kysymysten halutaan sijoittuvan kyselyyn vastaajan näkyville. Tällä tavalla saadaan saman aihepiirin kysymyksiä siroteltua eri puolille kyselyä (esim. johdonmukaisuustestit).

4.3 Kysely

Kysely on kokonaisuus, joka heuristisesti vastaa perinteistä paperista palautelomaketta. Kysely on koostettu yhdestä tai useammasta kysymysryhmästä. Kyselyn koostumusta esitellään kuvassa 2.

Kuva 2. Kysely koostuu kysymysryhmistä, jotka puolestaan koostuvat kysymyksistä.

On myös mahdollista tehdä kyselyitä, joihin kenenkään ei ole edes tarkoitus vastata. Tätä ominaisuutta voidaan käyttää, mikäli kyselyyn halutaan yhden tai useamman kyselyn vastaukset uudelleen ryhmiteltynä (tämä voi olla hyvä ominaisuus tulosten analysointivaiheessa). Uudelleenryhmittely on mahdollista kysymyspankin ja luontityökalun avulla. Kysymyspankkia esitellään tarkemmin luvussa 5.5.

4.4 Metatieto

Kysymyksiin, kysymysryhmiin ja kyselyihin eli kohteisiin liittyy metatietoja, jotka ovat tallennettuina tietokantaan. Metatiedoista käy ilmi sellaisia tietoja, jotka ovat olennaisia uudelleenkäytön ja kyselyiden taustan selvittämisen kannalta. Metatietojen käyttö helpottaa kohteiden uudelleenkäyttöä ja hallintaa. Niiden avulla nähdään mihin tarkoitukseen ja milloin kysely on luotu, sekä muita tarkentavia tietoja.

On huomioitavaa, että metatietotyyppejä saatetaan lisätä myöhemmin jo valmiiseen sovellukseen ja se on oltava tietokannassa helposti toteutettavissa. Edellä mainittujen metatietotyyppien lisäksi voi ilmetä tarvetta muillekin tyypeille, joten niitä tulee voida lisätä tietokantaan myöhemmin.

5 Tekniset vaatimukset ja muut järjestelmät

Luvussa kuvataan toteutettavan järjestelmän teknisiä vaatimuksia yksityiskohtaisella tasolla. Samoin esitellään muut järjestelmät, jotka on otettava huomioon sovelluksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

5.1 Korppi-järjestelmä

Sovellus on osa Jyväskylän yliopistolla käytössä olevaa Korppi-järjestelmää. Korppi-järjestelmässä olevia ohjelmia, niiden osia sekä ohjelmakirjastoja tullaan hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan.

Sovelluksessa hyödynnetään myös olemassa olevia Kotka-tietokannan henkilö-, kurssi- ja muita tietoja yhdistettäessä kysely tiettyyn henkilöön, ryhmään, kurssiin tai muuhun tarvittavaan asiayhteyteen. Henkilö täytyy liittää laadittuun kyselyyn ja vastaavasti omaan vastaukseensa. Kotka-tietokannan ryhmät määrittelevät oikeudet eri käyttötapauksissa, jollaisia ovat kyselyiden käyttö- ja vastausoikeudet sekä tulosten tarkastelu- ja muokkausoikeudet.

5.2 Vastausten siirto muihin ohjelmiin

Sovelluksesta täytyy välittää vastauksia tilastollisten ja muiden ohjelmien käyttöön mm. tarkempaa analysointia varten. Tämän vuoksi sovelluksen onkin pystyttävä muokkaamaan sisäisestä tallennusrakenteesta tilastollisten ohjelmien ymmärtämä tiedostomuoto. Tällainen yleinen formaatti on CSV (Comma Separated Values).

Sisäisessä tallennusmuodossa on siis otettava huomioon, ettei kyseiselle muunnokselle ole esteitä.

5.3 Kyselyjen siirto XML-muodossa

Mahdollisesti myöhemmin toteutettavana ominaisuutena on, että sovellus kykenee tuottamaan kyselyt XML-kuvauksena, jolloin ne voisi viedä johonkin muuhun järjestelmään. Kysymysten esittämisessä on käytettävä IMS:n kysymysstandardia. Kysymysryhmien ja kyselyiden osalta hierarkista jaottelua ei ilmeisesti standardissa ole, joten ne tulee tässä tapauksessa esittää joukkona peräkkäin olevia yksittäisiä kysymyksiä.

Mahdollisesti myöhemmin toteutettavana ominaisuutena on myös, että sovellukseen voisi viedä kyselyitä XML-kuvauksena muista järjestelmistä. Kysymysten viennin jälkeen sovellus tallentaa kysymykset omaan tietorakenteeseensa sekä kysyy tai luo tarvittavat metatiedot.

5.4 Vastaajien yksityisyys

Sovelluksessa on vastaajien tunnistuksen osalta mahdollisuus luoda kolmenlaisia kyselyitä (toivottava ominaisuus):

Keskimmäinen vaihtoehto toteutetaan siten, että vastaajan ja vastaustietojen välille syntyy tietokantaan salattu liitos, jonka tulkinta ei ole manuaalisesti mahdollista.

Lisäominaisuutena on, että vastaajasta voidaan tallentaa vastaushetken profiili. Tämä tarkoittaa sitä, että tietokantaan tallentuu käyttäjästä muutamia perustietoja, jotka voivat olla hyödyksi analyysia tehdessä ja tuloksia esitettäessä. Profiilitietojen sisällöstä tai muodosta ei ole vielä tarkkaa määritelmää.

5.5 Kysymyspankki

Sovelluksen toivottavana ominaisuutena on kysymyspankki, johon kaikki laaditut ja saataville asetetut kohteet ovat tallennettuina. Kysymyspankista voi hakea kohteita tai osia niistä kyselyn pohjaksi ja osaksi. Kysymyspankkiin saataville sijoitettuja kyselyitä kutsutaan käyttöliittymässä kysymyssarjoiksi. Tietokannan tasolla kyselyt ja kysymyssarjat ovat kuitenkin sama asia.

Sovellus antaa myös mahdollisuuden kysymyspankin kohteiden muokkaamiseen. Tällöin kysymyspankkiin tallennetaan uusi ilmentymä muokatusta kohteesta. Huomioitavaa on, että kohteille on pystyttävä määrittelemään suojaustaso. Sen avulla määritellään, kuka kohteen saa näkyviin. Mikäli suojaustaso on korkea, kohde on käytettävissä vain sen tekijällä. Alhaisella suojaustasolla kohde on kaikkien käytettävissä. Käyttäjäoikeuksia kuvataan enemmän luvussa 5.7.

Kysymyspankkiin talletetuilla kohteilla voi olla myös erilaisia tiloja, jotka määrittelevät niiden näkyvyyttä käyttäjille. Tällaisia tiloja ovat mm. suunnitteilla, saatavilla ja vanhentunut.

Kysymyspankista voidaan hakea haluttua kohdetta hakutoiminnon avulla. Hakuehtoihin on pystyttävä syöttämään ainakin päiväys, laatijan ja kohteen nimi, vapaa sanahaku sekä metatiedot. Tässä vaiheessa kaikista haun kohteista ei ole tarkempaa tietoa.

Kysymyspankista haetut kohteet voidaan lisätä uuteen kyselyyn vastausten siirtymisen osalta seuraavilla tavoilla:

Myöhemmin toteutettavana ominaisuutena kysymyspankin kyselyt tulevat olemaan organisaatiokohtaisia, jolloin niiden hakeminen helpottuisi.

5.6 Käyttäjätunnistus

Sovelluksen on otettava huomioon, saako henkilö käyttää sitä tai sen sisältämää kyselyä. Sovellus saa Korppi-järjestelmän käyttäjätunnistuksen kautta tiedon siitä, kuka sovellusta on käyttämässä. Tämän jälkeen sovellus tulkitsee, onko kyseisellä käyttäjällä oikeutta siihen toimintoon, mitä hän yrittää suorittaa. Mikäli käyttäjällä ei ole oikeutta, siitä ilmoitetaan hänelle ja pyydetty toiminto hylätään. Käyttäjän oikeudet on kuvattu luvussa 5.7.

5.7 Käyttäjäoikeudet

Sovelluksessa tarvitaan käyttäjäoikeuksien hallintaa. Tämä toivottava ominaisuus toteutetaan Korppi-järjestelmän käyttäjäryhmiä hyödyntäen. Eri ryhmille voidaan antaa kyselykohtaisia oikeuksia. Erilaisia oikeuksia voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Käytännössä jokainen Korppi-järjestelmän käyttäjä kuuluu johonkin käyttäjäryhmään. Sovelluksen eri toiminnot ovat sallittuja eri ryhmille. Kyselyn luonnin yhteydessä voidaan määritellä oikeusryhmät ja mitä toimintoja kunkin ryhmän osalta kyselylle sallitaan tehtävän. Myöhemmin käyttäjille tullaan määrittelemään tiettyjä oikeuksia myös heihin liittyvien organisaatioiden ja Korppi-järjestelmän käyttöoikeusryhmien perusteella.

Oletuksena on, että ainoastaan kyselyn tekijällä on oikeus kyselyn muokkaamiseen ja omien kohteiden hakuun kysymyspankista. Kyselyn tekijällä on niinikään oikeus tulosten kirjaamiseen ja muokkaamiseen.

Lisäksi on voitava määrittää henkilöt, jotka voivat vastata kyselyyn ja tarkastella kyselyn tuloksia.

Ensisijaisena vaatimuksena voidaan pitää, että kurssikyselyn tapauksessa luennoitsijalla on oikeus kurssia koskevan kyselyn tekemiseen ja kurssiin ilmoittautuneilla siihen vastaamiseen. Muun kuin kurssikyselyn tapauksessa käytetään Korppi-järjestelmän ryhmän luontityökalua. Sillä luodaan vastaamisoikeusryhmä, johon kuuluvilla ihmisillä on oikeus vastata kyselyyn. Vastaavasti määritellään myöhemmin myös kyselyn julkaisuaste pankissa luomalla Kotka-tietokantaan valmiit ryhmät, joille on mahdollista julkaista kyselyt käytettäviksi tai muokattaviksi. Myöhemmin tarvittaneen myös avoin kysely Korppi-järjestelmän käyttäjille, määritetyille ulkopuolisille henkilöille ja kaikille avoin kysely.

5.8 Tuetut WWW-selaimet

Sovellusta käytetään Internet-selaimella. Koska selaimet ovat historian aikana kehittyneet, ei toimivuutta voida taata kaikille selaimille. Sovelluksen on kuitenkin toimittava myös muilla kuin viimeisimmillä selainversioilla. Seuraavassa on lueteltu tuettavat selaimet sekä niiden ensimmäinen tuettu versio:

6 Toiminnalliset vaatimukset

Sovelluksen osia ovat kyselyn laatiminen ja muokkaus, kyselylomakkeen täyttö (vastaaminen), vastausten hallinta, tarkastelu ja muokkaaminen sekä analysointi tuloksiksi ja tulosten katselu. Myös vastausten ja/tai tulosten siirtämistä toiseen järjestelmään voidaan pitää yhtenä sovelluksen osana.

6.1 Luontityökalu

Kohteita (kyselyitä, kysymysryhmiä ja kysymyksiä) saa luoda henkilö, jolla on siihen oikeudet. Sovelluksen luontityökalu sisältää seuraavat toiminnot:

Lomakkeen luontityökalun käytettävyyteen on kiinnitettävä huomiota, eikä sen käyttäjältä saa edellyttää erityistä tietotekniikan asiantuntemusta.

Lisäksi mahdollisena myöhemmin toteutettavana ominaisuutena on paperille tulostettavan PDF-tiedoston tuottaminen kyselystä.

6.2 Kyselyyn vastaaminen

Kyselyyn vastaaminen tapahtuu Internetissä WWW-selaimen välityksellä. Kyselystä muodostetaan HTML-sivu, jossa olevat kysymykset käyttäjä täyttää (katso kuva 2 luvussa 4.3). Toivottavana ominaisuutena on, että kyselyn voisi jakaa myös useammalle sivulle, jolloin käyttäjän ei tarvitse rullata pitkää sivua selaimessaan. Tällöin myös vastausten välitallennus olisi mahdollinen. Kyselyyn vastaaminen tapahtuu kyselyn luojan määrittelemänä voimassaoloaikana.

Sovellusta tullaan käyttämään yliopistossa mm. kurssipalautteen keräämiseen, jolloin palautelomakkeen kirjaamiseen tulee päästä muista kurssitiedoista. On kuitenkin otettava huomioon, että kyselyiden käyttökohteita on muitakin ja erityisesti sellaisia, jotka eivät liity mitenkään kursseihin.

Kyselyn vastaajalla täytyy olla oikeus sen täyttämiseen. Yksi vastaaja saa täyttää saman kyselyn joko vain kerran, vain kerran ja voi muokata vastauksia kyselyn voimassaoloaikana tai vastata useamman kerran. Mikäli kyseessä on anonyymi kysely, ei vastaamiskertoja voida kontrolloida. Tällöin myös omien vastausten muokkaaminen on mahdotonta.

6.3 Vastausten tallennus

Vastaajan lähetettyä kyselylomakkeelle täydentämänsä tiedot on niiden oikeellisuus tarkistettava. Mikäli virheitä tai puutteita ilmenee, niistä on ilmoitettava käyttäjälle ja pyydettävä häntä korjaamaan virheet ja lähettämään täytetty lomake uudelleen.

Mikäli virheitä tai puutteita ei esiinny, tallennetaan vastaukset tietokantaan ja luodaan niistä tarvittavat yhteydet kyselyn vastaajaan. Tämän jälkeen käyttäjälle on kerrottava varmistus siitä, että vastaukset ovat tallentuneet onnistuneesti. Toivottava ominaisuus on, että kyselyn luoja voi määrittää varmistuksessa näytettävän tekstin.

Mikäli kysely on anonyymi, huolehditaan siitä, ettei vastaajaa voida jäljittää, vaan hänen henkilöllisyytensä pysyy salassa (katso luku 5.4).

6.4 Tulosten muodostaminen (vastausten analysointi)

Ensisijaisena vaatimuksena Kottarainen-projektin puitteissa on saada vastaukset ja tulokset tallennettua sopivaan muotoon tietokantaan. Vastausten tarkempi analysointi on myöhemmin toteutettava ominaisuus.

Toivottavana ominaisuutena vastausten esittäminen toteutetaan erittäin yksinkertaistetusti, mutta kuitenkin siten, että vastaukset voi nähdä ja siirtää jatkokäsittelyä varten johonkin toiseen sovellukseen. Tarkempi vastausten ja niistä muodostettujen tulosten esittäminen siirretään myöhemmin toteutettavaksi ominaisuudeksi. Tulosten esittämistä on kuvattu tarkemmin luvussa 6.5.

Myöhemmin kyselyn laatijan on voitava kommentoida sekä koko yhdestä kyselystä kerättyä aineistoa että yksittäisen henkilön vastausta. Kummassakin tapauksessa on voitava jokaiseen kysymykseen, kysymysryhmään sekä koko kyselyyn liittää kommentti. Myös kommentointi tapahtuu WWW-selainta käyttämällä.

Kommentoijan on voitava valita, haluaako hän kommenttiensa näkyvän vai ei. Mikäli kommentoija sallii kommenttien näkyvän, koko kyselyä koskeva palaute näkyy tulosten katselun yhteydessä. Toivottavana ominaisuutena on, että yksittäisen vastauksen kommentit näkyvät kyselyn laatijan määrityksen mukaan joko jollekin halutulle ryhmälle tai pelkästään hänelle itselleen.

Tulosten muodostamisen yhteydessä kyselyn laatijan tai kommentoijan on voitava käsitellä annettua sanallista palautetta. Tämä tarkoittaa sitä, että useiden vastausten joukosta on voitava poimia joitain tärkeimpiä esille, jotka sitten näkyvät tulosten esittämisen yhteydessä.

6.5 Vastausten ja tulosten esittäminen

Tulosten esittämisellä tarkoitetaan yhteen koottujen vastausten ja niistä muodostettujen tulosten esittämistä sanallisesti, numeroarvoina ja visuaalisesti graafeina. Kottarainen-projektin puitteissa nämä siirretään myöhemmin toteutettaviin ominaisuuksiin.

Jos monivalintakysymyksissä on vain yksi vaihtoehto valittavissa sekä vaihtoehdot ovat arvoltaan numeerisia ja tasavälein jakautuneita, niistä esitetään tällöin ainakin keskiarvo, jakauma ja hajonta. Näistä oletuksena hajonta ja jakauma esitetään pylväsdiagrammina ja keskiarvo lukuna. Mikäli vaihtoehtojen arvot eivät täytä edellä mainittuja ehtoja, voidaan niistä esittää ainoastaan jakauma. Tulosten esitysmuoto tulee olla tulosten laatijan valittavissa.

Tekstimuotoisien kenttien vastauksista voidaan esittää otteita kommentoijan valintojen mukaisesti. On kuitenkin oltava mahdollisuus myös kaikkien vastausten tarkasteluun. Käytännössä tarkastelusivulta on tässä tapauksessa linkki toiselle sivulle, jossa kaikki yhteen kysymykseen annetut vastaukset ovat esitettynä peräkkäin listana. On huomioitava, että tekstimuotoiset vastaukset ovat oletuksena poissa näkyvistä. Esimerkiksi etunimikentästä ei ole mielekästä esittää listaa (jos sitä ei erikseen haluta).

Tulosten esittämisen yhteydessä näytetään myös niihin liitetyt kommentit, mikäli siihen on annettu oikeudet.

6.6 Haut

Sovelluksessa tarvitaan erilaisia hakuja tietojen löytämiseksi kysymyspankista ja tietokannasta. Kysymyssarjat on pystyttävä hakemaan kysymyspankista sekä vastaukset ja tulokset tietokannasta. Haun perusteita tulevat olemaan ainakin avoin sanahaku sekä haku päivämäärän, laatijan, vastaajan ja metatietojen perusteella.

7 Kyselyn laatijan toiminnot

7.1 Sisäänkirjautuminen

Kyselyn laatijalla täytyy olla käyttäjätunnus Korppi-järjestelmään, sillä hänen täytyy kirjautua sisään päästäkseen luomaan kyselyä. Sisäänkirjautumisen jälkeen käyttäjälle aukeaa kurssinhallintajärjestelmän etusivu.

Kyselyä päästään laatimaan näkymän vasemmassa laidassa sijaitsevasta Kyselyt-linkistä. Se on näkyvissä vain niillä käyttäjillä, joilla on oikeus laatia kyselyitä. Opettajan tunnuksilla kyselynlaadintaoikeus tulee automaattisesti. Muille oikeus tulee myöhemmin määriteltävän oikeuksienhallintajärjestelmän mukaisesti.

Linkkiä klikkaamalla kyselyn laatimista suunnittelevalle avautuu kyselyiden hallintasivu, jossa näkyvät linkkeinä kaikki käyttäjän aiemmin tekemät kyselyt ja linkit niiden vastauksiin, vastauksien analysointiin ja tulosten tarkasteluun. Lisäksi sivulla näkyy käyttäjän aiemmin vastaamat sekä vielä vastattavissa olevat kyselyt. Sivulla on myös linkki uuden kyselyn laadintasivulle.

7.2 Kohteen luominen

Kohteen eli kyselyn, kysymysryhmän tai kysymyksen voi luoda kuka tahansa kyselynluontioikeuksilla varustettu henkilö. Kyselyä luodessaan on laatijan aina ensin tarkistettava kyselyyn liitettävät metatiedot, joita ovat muun muassa laatijan nimi, luontipäivämäärä, kyselyn nimi ja tarkoitus sekä kyselyn voimassaoloaika. Osa tiedoista tulee suoraan Korppi-järjestelmän käyttäjätiedoista valmiiksi täytettyinä kyselyyn, mutta osa laatijan on täytettävä itse.

Kyselyä ei pääse tallentamaan, jos tiettyjä uudelleenkäytettävyyttä hyödyttäviä pakollisia metatietoja ei ole täytetty. Käyttäjälle ilmoitetaan, mitkä kentät ovat pakollisia. Pakollisten kenttien tarkemmasta määrittelystä ei ole vielä tietoa.

Varsinainen kyselyiden luominen tapahtuu käyttäen kyselynluontivelhoa. Velhon ensimmäisellä sivulla voidaan valita, otetaanko kysymysryhmiä tai kysymyssarjoja kysymyspankista, yhdistelläänkö kysely itse kysymyspankin yksittäisistä kysymyksistä vai tehdäänkö kysely alusta lähtien itse.

Kyselyn voi halutessaan tallentaa kysymyspankkiin joko vain itsensä tai kaikkien nähtäville. Valinta tapahtuu valitsemalla jompikumpi vaihtoehto julkaisuaste pankissa -alasvetolistasta. Mikäli laatija valitsee kyselynsä julkaistavaksi hän antaa muille käyttäjille oikeudet kohteiden vapaaseen hyödyntämiseen. Oikeuksien antaminen tapahtuu vastaamalla tallennuksen yhteydessä lisenssisopimuksen kysymykseen kyllä. Jos kyselyn haluaa osaksi virallisia kysymyslomakkeita, täytyy siihen pyytää kyselypankin hallintahenkilöltä suostumus. Viralliset kysymyslomakkeet ovat ainakin myöhemmin organisaatiokohtaisia ja tulevat kaikkien organisaatioon kuuluvien henkilöiden käyttöön.

Kyselyn laatija määrittää myös, ketkä saavat vastata kyselyyn ja ketkä tarkastella tuloksia. Lisäksi on mahdollista määrittää muun muassa, voiko vastaaja muokata antamiaan vastauksia myöhemmin sekä monestiko sama ihminen saa vastata kyselyyn. Käyttöoikeuksia on kuvattu tarkemmin luvussa 5.7. Käyttö- ja muiden oikeuksien asettaminen toteutetaan Korppi-järjestelmän käyttäjäryhmiä hyödyntäen.

7.3 Kohteen muokkaus

Kohteiden muokkaus tapahtuu luontityökalulla. Oletuksena on, että omia kohteita saa muokata haluamallaan tavalla, mutta muiden omistamiin kysymyspankin kohteisiin on vain käyttöoikeus, eikä niitä saa muokata muut kuin kyselypankin hallintahenkilö.

On kuitenkin huomattava, ettei kohteita saa muokata sen jälkeen, kun kysely on julkaistu kysymyspankkiin ja siihen on saatu vastauksia. Tässä tapauksessa kohteen muokkaaminen luo kohteesta aina uuden ilmentymän. Julkaistua kyselyä on kuitenkin mahdollista täydentää uusilla kysymysryhmillä tai kysymyksillä senkin jälkeen, kun siihen on saatu vastauksia.

7.4 Kohteiden uudelleenkäyttö kysymyspankista

Kyselyn laatijat saavat koota kyselyitä ottamalla kysymyspankista valmiita kysymyksiä, kysymysryhmiä ja kysymyssarjoja sekä järjestellä ne uudestaan oman mielensä mukaan. Kyselyn laatijoilla on myös oikeus luoda uusia kohteita kysymyspankkiin sekä muokata aiemmin tekemiään kohteita.

Kohteita voidaan uudelleenkäyttää kysymyspankista sellaisenaan tai muokattuina. Kohteiden haku omaan kyselyyn toteutetaan erillisessä näkymässä. Haun yhteydessä näkyy uudelleenkäytölle asetettu oikeustyyppi. Mikäli uudelleenkäyttöoikeuksia on useita, voi kohteen uudelleenkäytön tyypin valita (katso luku 5.5). Haku koskee kyselyä, kysymysryhmää tai kysymystä ja se on mahdollista tehdä kohteissa olevan sanan, laatijan, käyttötarkoituksen sekä muiden myöhemmin määriteltävien ominaisuuksien perusteella.

7.5 Kohteiden tallennus kysymyspankkiin

Kohteiden luoja voi määrittää jokaiselle luomalleen kohteelle uudelleenkäyttöoikeudet tai kieltää käytön kokonaan kohteiden luonnin ja muokkauksen yhteydessä. Kielto välittyy aina eteenpäin alikohteisiin, toisin sanoen kielletyn kyselyn sisällä olevat kaikki kohteet ovat kiellettyjä, vaikka niistä joku olisikin määritelty erikseen sallituksi.

Kysymyspankissa on myös erikseen virallisia kyselylomakkeita sisältävä osio, johon sijoitetaan vain viralliset kyselypohjat. Kyselypohjien siirtäminen viralliseksi tapahtuu hyväksyttämällä ehdotukset kyselypankin ylläpitäjällä. Tästä toiminnosta ei vielä ole tarkempaa määritelmää.

7.6 Vastausten muokkaaminen tuloksiksi ja kommentointi

Kyselyn laatija voi tarkastella kyselyyn saatuja vastauksia. Niiden perusteella hän voi liittää jokaiseen kysymykseen kommentin, jolla hän voi joko kommentoida vastauksia tai tehdä niistä yhteenvedon.

Tekstimuotoisia vastauksia voi nostaa esille siten, että vain osa niistä näkyy tulosten tarkastelussa. Tekstimuotoisten tulosten yhteyteen on myös voitava lisätä linkki, jonka kautta pääsee tarkastelemaan kaikkia vastauksia, mikäli käyttäjällä on siihen riittävät oikeudet. Käyttäjäoikeuksia on kuvattu tarkemmin luvussa 5.7.

7.7 Vastausten ja tulosten tarkastelu

Kyselyn tuloksista luodaan sanallinen, numoroarvoinen ja visuaalinen esitystapa (katso luvut 6.4 ja 6.5). Tulosten tarkasteluoikeudet ovat oletuksena kyselyn tekijällä ja siihen vastaajilla. Myöhemmin mahdollisesti toteutettavana ominaisuutena voidaan toteuttaa mahdollisuus tulosten julkaiseminen tietylle käyttäjäryhmälle tai kaikille henkilöille.

7.8 Vastaajien valinta

Kyselyyn vastaajat valitaan yhdistämällä kysely tiettyyn käyttäjäryhmään. Käyttäjäryhmä voidaan valita valmiista ryhmistä (näin esimerkiksi kurssikyselyn tapauksessa), tai luoda uusi ryhmä Korppi-järjestelmässä valmiina olevalla sovelluksella.

Korppiin kuulumattomien käyttäjien osalta ei vastaajien määritystä ole vielä tiedossa.

8 Vastaajan toiminnot

Tässä luvussa käsitellään kyselyyn vastaajan, eli esimerkiksi kurssille osallistujan toimintoja sovelluksen kannalta.

8.1 Vastaajan tietojen tarkastaminen

Vastattavissa olevaan kyselyyn voi vastata henkilö, jonka tiedot löytyvät kyselyyn vastaamiseen oikeutetun käyttäjäryhmän joukosta. Toivottavana ominaisuutena sama henkilö voi vastata yhteen kyselyyn vain niin monta kertaa kuin kyselyn laatija on määritellyt (oletuksena kerran).

8.2 Kyselyn täyttäminen

Vastaaja täyttää kyselystä luodulta HTML-sivulta lomakkeen kohdat, jonka jälkeen hän lähettää sivun sovelluksen käsiteltäväksi. Mikäli joitain kohtia on jäänyt täyttämättä, palauttaa sovellus lomakkeen takaisin ja pyytää täydentämään puutteet. Uuden lähetyksen jälkeen sovellus hyväksyy vastaukset puutteellisuuksista huolimatta, jolloin vastaajalla on mahdollisuus jättää joitain kysymyksiä myös tyhjiksi. Tähän määrittelyyn tehdään mahdollisesti myöhemmin muutoksia, joilla jotkut tiedot voidaan vaatia pakollisiksi.

8.3 Oman vastauksen muokkaaminen

Omaa vastausta voi käydä muokkaamassa, mikäli vastausaika on vielä voimassa ja henkilöllä on käyttäjätunnus Korppi-järjestelmään edelleen voimassa. Mahdollisesti myöhemmin toteutettavana ominaisuutena on kysymysten lukitseminen siten, ettei niitä pääse enää myöhemmässä vaiheessa muuttamaan.

9 Yhteenveto

Kottarainen-sovelluksen tulee sisältää seuraavat olennaiset toiminnalliset vaatimukset sekä niihin liittyvät ominaisuudet:

Lähteet

Antti Auerin, Eija Ihanaisen ja Jari Rantamäen toimittamat esimerkit heidän tarpeistaan.

Lintunen Sampsa, Pöyhönen Tiina, Ylönen Timo, "Kottarainen projektin Haastatteluraportti", Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos 2003.

Lintunen Sampsa, Pöyhönen Tiina, Vähä-Ruka Teemu, Ylönen Timo, "Kottarainen projektin Projektisuunnitelma", Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos 2003.

Lintunen Sampsa, Pöyhönen Tiina, Vähä-Ruka Teemu, Ylönen Timo, "Kottarainen projektin Projektisopimus", Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos 2003.

Santanen Jukka-Pekka, "Opinnäytteiden kirjoittaminen, lyhyt oppimäärä", Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 2000.

Santanen Jukka-Pekka, "Tietotekniikan Sovellusprojektien ohje", Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 2002.

Kottarainen-projekti

Kottarainen-projektin tietoja