1 TARE-projektin esittely

Mikko Meriläinen aloitti esittelyn esittelemällä ryhmän jäsenet ja projektiorganisaation. Seuraavaksi Meriläinen kertoi aihealueeseen liittyviä termejä, joiden sisäistäminen olisi esittelyn ymmärtämisen kannalta tärkeää. Lisäksi Meriläinen kertoi sovelluksessa käytettävistä tekniikoista ja pyrki selventämään Jyväskylän yliopiston museon käyttämien ohjelmien käyttötarkoituksia. Lopuksi Meriläinen esitteli projektin tavoitteita ja tulevia loppukäyttäjiä.

Heikki Nevala kertoi seuraavaksi TARE-järjestelmän käyttöliittymästä. Projekti on saanut tietojärjestelmätieteiden laitokselta käyttöönsä kaksi käytettävyyskonsulttia, jotka avustavat käyttöliittymän suunnittelussa. Nevala kertoi käyttöliittymän olevan vasta alkutekijöissään, mutta tulevien TARE-käyttäjien haastattelujen selventäneen yksityiskohtia. TARE-ohjelman käyttöliittymää sanelee kuitenkin jo aikaisemmin yliopiston museon käyttöön otettu DUO-järjestelmä, jonka kaltaiseksi myös TARE-ohjelman ulkoasua pyritään rakentamaan. Osuutensa lopuksi Nevala listasi tärkeimpiä asioita, joita TARE-ohjelman käyttöliittymältä odotetaan.

Käyttöliittymän esittelyn jälkeen Mikko Vilenius kertoi yliopiston ohjelmien tietokannoista ja niiden integroimisesta yhteen. Tällä hetkellä on käytössä kaksi erillistä tietokantaa, taideteoksille Clarion-sovelluskehittimellä tehty TATE-tietokanta ja taide- esineille käytössä oleva DUO-ohjelman SQL -tietokanta. Vilenius kävi tarkemmin läpi neljä vaihetta sisältävän prosessin, jossa Clarion-tietokanta integroidaan osaksi SQL -tietokantaa.

Esittelyn lopuksi projektipäällikkö Rauno Koskinen kävi läpi projektin tilaa ja tehtävänjakoa. Koskisen mukaan tietokantakonversiossa ja tietokantasuunnittelussa on edetty hyvin, mutta harmitteli käyttöliittymän suunnittelun alun viivästymistä. Koskinen esitteli myös projektilaisten vastuualueita ja tulevia tehtäviä.

Esityksen kesto oli 17 minuuttia.

2 Yleisön esittämät kysymykset

Jukka- Pekka Santanen kysyi kuinka hankalaa projektilaisille oli sisäistää terminologia, joka liittyy yliopiston museon käyttämiin ohjelmiin. Tämän projektiryhmä totesi olleen aluksi erittäin vaikeaa, mutta sisäistäneensä UNO-, DUO- ja TATE-termien väliset erot ja pystyvänsä käsittelemään niitä vaikeuksitta.

Santanen kysyi myös, oliko DUO-ohjelman komponenttien runsas käyttäminen TARE-ohjelman tekemisessä helpotus vai vaikeuttiko se asiaa. Projektilaisten mielestä oli toki helpottavaa, että käytössä oli jo valmista koodia. Ryhmä kuitenkin totesi koodin kommentoinnin olevan vähäistä, mutta saavansa erittäin tärkeää apua ohjelman koodaaja Miika Nurmiselta itseltään.

Markus Inkeroinen kysyi, kuinka hyvin projektin jäsenet kuvittelevat esittelyn yleisön ymmärtävän käytettävät vaikeaselkoiset termit, kun projektilaisille itselleenkin asia on tuottanut ongelmia. Tämän ongelman projektilaiset myönsivät, mutta totesivat ongelmanratkaisun olevan hankalaa. Termien ymmärtämistä pyritään kuitenkin helpottamaan jäsentämällä esityksen alussa termien selosteet paremmin ja pyrkimällä esittämään asia mahdollisimman selkeästi.

Jukka-Pekka Santanen kysyi vielä, onko TARE-projekti ollut yhteydessä yliopiston tilapalveluun, sillä kevään 2004 aikana NEURON-projekti toteutti tilapalvelulle irtaimistorekisterisovelluksen. Tähän kysymykseen vastattiin kertomalla vastaavien ohjaajien selvittäneen tilapalvelun toiveita. Selvityksen perusteella TARE-projektissa taideteosten säilytyspaikkojen nimeämiskäytäntö toteutetaan vastaamaan tilapalvelun nimeämiskäytäntöä.

3 Suullinen palaute

Ohjaajat arvioivat suullisessa palautteessaan projektin sisällön esittelyä ja myös projektiryhmän jäsenten esiintymistä.

Projektin taustojen selvittämiseen vaadittiin lisää informaatiota, sillä tämä osa-alue katsottiin puutteelliseksi. Lisäksi ohjaajien mielestä käytettävät tekniikat esitettiin aivan liian aikaisin ja muutenkin esitysjärjestystä voisi miettiä lisää. Ohjaajat huomauttivat myös esityksen aikana saman asian toistamisesta, jota kannattaisi välttää jatkossa.

Ohjaajien mielipiteet jakaantuivat käsitellessä esittelyn materiaalissa olleita kuvia TATE-ja DUO-ohjelman ulkoasusta. Jukka-Pekka Santanen näki TATE-ohjelman ulkoasun esittämisen kuvankaappaustekniikalla auttavan yleisöä ymmärtämään korvattavaa TATE-ohjelmaa. Santanen huomautti kuitenkin, että jatkossa DUO-ohjelman kuvat korvattaneen TARE-ohjelmasta kaapatuilla kuvilla. Ohjaajista Markus Inkeroinen piti kuvia kuitenkin vain esitysaikaa tuhlaavana täytemateriaalina.

Esiintymiseen ohjaajat toivoivat reippaampaa esilletuloa ja kuuluvaa ääntä. Jukka-Pekka Santanen totesi sarkastisesti Vesa Lappalaisen puhuvan keskustelevan kuitenkin esityksen aikana kovaäänisesti vierustoverinsa kanssa, jolloin äänen pitäisi kantaa tästäkin häiriötekijästä johtuen. Hilkka Heikkilä totesi, että suurin osa piti käsiään esityksen aikana ”puskassa”. Tämä etäännyttää yleisöä ja sitä tulisi välttää. Lisäksi esiintymisessä kannattaa pitää huolta tasaisen puherytmin säilymisestä.

4 Kirjallinen palaute

Kirjallisessa palautteessa oli esitetty samoja asioita kuin suullisessakin palautteessa. Lisäksi esitystä pidettiin liian teknisenä, mikä vaikeuttaa aina kuulijan ymmärtämistä. Äänenkäytön todettiin olevan selkeää, mutta volyymia voi suurentaa. Kirjallisessa palautteessa kiinnitettiin useasti huomiota monitorilta lukemiseen ja käsien sijaintiin, joten näitä asioita on syytä kehittää valmistauduttaessa seuraavaan esittelyyn.

5 Oma arvio esityksestä

Esityksessä näkyi hieman puutteellinen valmistautuminen. Lisäksi esityksen yhtenäisyyttä ei päästy hiomaan, vaan esitys tavallaan koostui neljästä erillisestä kokonaisuudesta. Tämä näkyi esimerkiksi muutamien asioiden toistamisella. Esitystä lienee myös hyvä tiivistää, sillä nyt kulunut 17 minuuttia on jo ylärajoilla. Tähän luonnollisesti auttaa, ettei samaa asiaa esittele kuin yhden kerran. Taustoista jäi iso pala uupumaan, mistä palautetta tuli täysin ansion mukaan. Puutteellinen valmistautuminen näkyi myös epävarmuutena esiintymisessä.