TARE-sovellusprojektin loppuesittelyn pöytäkirja

Aika: torstai 16.12.2004 klo 12:15 - 14:00

Paikka: Agora, Auditorio 2

Paikalla:

Projektiryhmät:

Ø TARE

Ø TAURi

Ø Luola

Ohjaajat:

Ø Hilkka Heikkilä

Ø Markus Inkeroinen

Ø Lari Kannisto

Ø Jukka-Pekka Santanen

Tilaajan edustajat:

Ø Miika Nurminen

Ø TAURi-projektin tilaajan edustajat

Ø Luola-projektin tilaajan edustajat

Lisäksi paikalla oli tietotekniikan laitoksen henkilökuntaa.

1 TARE-projektin esittely

Mikko Meriläinen aloitti esittelyn esittelemällä ryhmän jäsenet ja projektiorganisaation. Seuraavaksi Meriläinen kertoi yliopiston museon historiasta ja museon kokoelmien hallinnoimisen kehittymisestä. Osuutensa lopuksi Meriläinen esitteli yliopiston museolla käytetyt ja käytössä olevat sovellukset ja kertoi tulevan TARE-sovelluksen aseman yliopiston museon taideteosten hallinnoimisessa.

Rauno Koskinen jatkoi esittelemällä TARE-sovellukselle asetettuja tavoitteita. Tämän jälkeen Koskinen selvitti ohjelmiston arkkitehtuurirakenteen, tutustutti kuulijat käytettyihin tekniikoihin ja selvitti ohjelman lisenssiasioita. Viimeisenä asiana Koskinen toi esille sovelluksen loppukäyttäjät.

Seuraavaksi Mikko Vilenius kertoi yliopiston ohjelmien tietokannoista ja niiden integroimisesta yhteen. Tällä hetkellä on käytössä kaksi erillistä tietokantaa, taideteoksille Clarion-sovelluskehittimellä tehty TATE-tietokanta ja taide- esineille käytössä oleva DUO-ohjelman SQL -tietokanta. Vilenius kävi tarkemmin läpi neljä vaihetta sisältävän prosessin, jossa Clarion-tietokanta integroidaan osaksi SQL -tietokantaa. Vilenius käytti prosessin selvittämisessä apuna tekemäänsä kuvaa.

Tietokannan esittelyn jälkeen Heikki Nevala kertoi TARE-järjestelmän käyttöliittymästä. Osuutensa aluksi Nevala esitteli korvattavaa TATE-sovellusta ja TARE-sovelluksen teossa ”mallina” olevaa DUO-sovellusta. Tämän jälkeen Nevala kertoi, mitä käyttöliittymältä tullaan odottamaan. Osuutensa lopuksi Nevala esitteli käyttöliittymää TARE-ohjelman demo-version avulla.

2 Yleisön esittämät kysymykset

Ryhmälle esitettiin esittelyn jälkeen kolme kysymystä:

K1: Miten kommunikointi tilaajan kanssa sujui?

V: Projektipäällikkö Rauno Koskinen arvioi, että alussa käsitteiden ymmärtämisen kanssa oli pieniä ongelmia. Mikko Vilenius jatkoi kiittämällä Miika Nurmisen osuutta projektin etenemisessä ja ongelmatilanteiden ratkaisemisessa.

K2: Ohjelmassa on ainoastaan yksi C++ - ohjelmointikielellä toteutettu osio. Miksi?

V: Mikko Vilenius perusteli ratkaisua jo olemassa olevalla ratkaisulla. DUO-ohjelman kehittänyt Miika Nurminen lisäsi vielä, että C++ -kielellä aloitettu DUO-järjestelmän toteutus vaihtui juuri kyseisen osan jälkeen Delphi- ohjelmistoympäristöön, mutta tämä yksi C++ -osa säilytettiin mukana loppuun saakka.

K3: Projektin työnjako on ollut selkeä ja eri osa-alueita on jaettu selvästi eri henkilöille. Onko tämä hankaloittanut projektipäällikön asemaa ja onko projektipäälliköstä joskus tuntunut siltä, että jollekin on kasautunut liian iso kuorma?

V: Projektipäällikkö Rauno Koskisen mielestä eri henkilöiden selkeä roolittaminen ei aiheuttanut ongelmia projektin etenemisen kannalta. Ainoana kuormitukseen liittyvänä asiana Koskinen mainitsi dokumentoinnista vastaavan Mikko Meriläisen hommien riittäminen, mutta Meriläisellekin Koskinen on löytänyt tekemistä projektin ajaksi.

3 Palaute

Tilaajan edustajista paikalla oli Pirjo Vuorisen sairastuttua ainoastaan Miika Nurminen. Nurminen täsmensi hieman projektin tarkoitusperää ja piti projektiryhmää oma-aloitteisena. Nurmisen mukaan sovelluksen ei uskottukaan valmistuvan TARE-projektin käytössä olevassa ajassa, mutta piti saavutettua tulosta odotetun hyvänä. Erityisen huomion Nurminen antoi tietokannan konversio-ohjelman valmistumiselle ja totesi käyttöliittymänkin täyttävän ne vaatimukset, jotka uskottiin valmistuvan TARE-projektin puitteissa.

Teknisenä ohjaajana projektissa toiminut Vesa Tanhua-Tyrkkö kiitti projektiryhmää oma-aloitteisuudesta ja mainitsi, että sähköpostia tuli tasaisella tahdilla projektin ajan.

Vastaavista ohjaajista Lari Kannisto arvioi projektiryhmää kuluneen projektin aikana ja jakoi projektiryhmälle ”ruusuja ja risuja”. Kannisto arvioi, että tehtävien selkeä roolittaminen onnistui hyvin ja oli Miika Nurmisen kanssa samaa mieltä projektiryhmän oma-aloitteisuudesta ongelmatilanteiden edessä. Ongelmaa ei jääty hautomaan, vaan siitä kysyttiin sähköpostitse ohjaajilta tai tilaajan edustajilta. Lisäksi Kannisto piti ryhmän sisäistä ilmapiiriä toimivana. Projektin alkuvaiheeseen Kannisto olisi toivonut ripeyttä, sillä aiheeseen tutustumisen jälkeen projekti eteni ilman suurempia viivästymisiä. Kannisto olisi myös toivonut projektiryhmältä enemmän omia ideoita esimerkiksi käyttöliittymää koskien. Projektin viimeistelyyn Kannisto toivoi vielä hyvää loppurutistusta, jolloin hän arvio projektin onnistuneen sille asetetussa tehtävässään mainiosti.

4 Oma arvio esityksestä

2. väliesittelyn jälkeen loppuesittelymateriaaliin oli tehtyä ainoastaan pieniä muutoksia. Väliesittelyn palautteiden perusteella käyttöliittymän esittely ja ohjelman demo oli sijoitettu tietokantaosuuden jälkeen. Pienestä hermostuneisuudesta huolimatta loppuesittely onnistui kokonaisuutena paremmin kuin väliesittelyt. Tähän on luonnollisesti osasyynä kahden väliesittelyn kokemus esiintymisestä ja varsinkin väliesittelyiden jälkeen saatu palaute ja kehitysehdotukset.