Timppa-sovellusprojekti, sovellusraportti

Tietoa dokumentista

Tekijät:

• Matias Berg (MB), matias.j.k.berg@student.jyu.fi
• Bek Eljurkaev (BE), kaeljurk@student.jyu.fi
• Minna Lehtomäki (ML), minna.j.lehtomaki@student.jyu.fi
• Juhani Sihvonen (JS), juhani.j.p.sihvonen@student.jyu.fi
• Hannu Viinikainen (HV), hannu.j.viinikainen@student.jyu.fi

Dokumentin nimi: Timppa-sovellusprojekti, sovellusraportti

Tiivistelmä: Timppa-projekti kehitti Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella kehitettyyn TIM-oppimisympäristöön WWW-sovelluksen tukemaan välitöntä vuorovaikutusta massaluennoilla. Kehitetyllä sovelluksella luennoitsijat voivat luoda luentoja, laatia kysymyksiä, kysyä luennolle liittyneiltä opiskelijoilta kysymyksiä luennon aikana, sekä esittää kysymysten vastausjakaumia. Oppilaat voivat liittyä luennoille, sekä vastata luentokysymyksiin, kysyä kysymyksiä ja kommentoida luentoa luentoseinän avulla. Sovellusraportissa kuvataan sovelluksen käyttöliittymää ja kokonaisrakennetta, tavoitteiden toteutumista ja jatkokehitysideoita.

Avainsanat: Jatkokehitys, järjestelmätestauksen tulokset, kokonaisrakenne, käyttöliittymä, tavoitteiden toteutuminen, tietokannan taulurakenne.

Muutoshistoria:

Tietoa projektista

Timppa-projekti kehitti Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella kehitettyyn TIM-oppimisympäristöön sovelluksen tukemaan välitöntä vuorovaikutusta massaluennoilla.

Tekijät:

• Matias Berg, matias.j.k.berg@student.jyu.fi
• Bek Eljurkaev, kaeljurk@student.jyu.fi
• Minna Lehtomäki, minna.j.lehtomaki@student.jyu.fi
• Juhani Sihvonen, juhani.j.p.sihvonen@student.jyu.fi
• Hannu Viinikainen, hannu.j.viinikainen@student.jyu.fi

Tilaaja:

• Vesa Lappalainen, vesa.t.lappalainen@jyu.fi
• Antti-Jussi Lakanen, antti-jussi.lakanen@jyu.fi

Ohjaajat:

• Mika Lehtinen, mika.k.lehtinen@student.jyu.fi
• Jukka-Pekka Santanen, santanen@mit.jyu.fi

Yhteystiedot:

• Sähköpostilistat timppa@korppi.jyu.fi ja timppa_opetus@korppi.jyu.fi
• Sähköpostiarkistot: https://korppi.jyu.fi/kotka/servlet/list-archive/timppa ja
  https://korppi.jyu.fi/kotka/servlet/list-archive/timppa_opetus

1. Johdanto

Timppa-projekti kehitti Sovellusprojekti-kurssilla keväällä 2015 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella kehitettyyn TIM-oppimisympäristöön sovelluksen tukemaan välitöntä vuorovaikutusta massaluennoilla. TIM-järjestelmän ohella aikaisemmin kyselyominaisuuksia varten tarvittiin erillinen inSitu-järjestelmä. Kahden erillisen ohjelmiston käyttö, ylläpito ja kehittäminen on todettu hankalaksi ja työlääksi.

Timppa-projektiryhmä lisäsi TIM-järjestelmään kyselyominaisuuden, jolla pystyy luomaan monipuolisempia kysymyksiä kuin vanhassa inSitu-järjestelmässä. Projektiryhmä lisäsi TIM-järjestelmään myös luentoseinän, johon oli olemassa erillinen sivusto ennestään.

Sovellusraportin laatimisessa on hyödynnetty Liikkuva-projektin sovellusraporttia [8] sekä Timppa-projektin projektiraporttia [4], projektisuunnitelmaa [5], vaatimusmäärittelyä [6] sekä järjestelmätestausraportteja [1] ja [2]. Timppa-projektin laatimiin dokumentteihin kuuluu myös järjestelmätestaussuunnitelma [3].

Sovellusraportti muodostuu kahdeksasta luvusta. Luvussa 2 kuvataan sovelluksen kannalta olennaisia termejä. Luvussa 3 kuvataan sovelluksen käyttöliittymän valikkoja, yleisnäkymää ja luentoja koskevia toimintoja. Luvussa 4 kuvataan käyttöliittymän kysymyksiin liittyviä toimintoja. Luvussa 5 kuvataan sovelluksen kokonaisrakennetta ja rajapintoja. Luvussa 6 kuvataan sovelluksen tietokannan rakennetta. Luvussa 7 kuvataan tavoitteiden toteutumista ja listataan jatkokehitettäviä ominaisuuksia. Raportin päättää yhteenvedon sisältävä luku.

2.Termit

Luvussa kuvataan projektissa käytettäviä aihealueen ja kehitetyn järjestelmän termejä.

2.1 Aihealueen termejä

Projektin aihealueen termejä ovat seuraavat:

• Kysymys on luennon aikana esitetty monivalinta- tai tekstikenttäkysymys, johon opiskelijat vastaavat.
• Käyttöliittymä on sovelluksen osa, jonka avulla käyttäjä käyttää sovellusta.
• Luento on tietyn ajanjakson kestävä opetustapahtuma, jonka aikana luentoseinälle voi kirjoittaa ja opettaja voi kysyä kysymyksiä luennolle liittyneitlä oppilailta.
• Luentoseinä on opettajan ja opiskelijoiden välinen luennoilla käytettävä pikaviestin.
• Opiskelija on luentomateriaalia lukeva ja luennoille osallistuva henkilö.
• Opettaja on luentomateriaalin dokumentin omistaja ja luennon pitäjä.
• TIM on Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella kehitetty välitöntä vuorovaikutusta tukeva oppimisympäristö, jonka nimi tulee sanoista "The Interactive Material".

2.2 Ohjelmistoja ja teknisiä termejä

Dokumentissa käytettyjä teknisiä termejä ovat seuraavat:

• AngularJS on JavaScript-sovelluskehys.
• Chart.JS on JavaScript-kirjasto, jonka avulla voi piirtää diagrammeja.
• HTTP-pyyntö on asiakkaan palvelimelle lähettämä pyyntö.
• jQuery on JavaScript-kirjasto, joka yksinkertaistaa JavaScriptin perustoiminnallisuuksien käyttämistä.
• JSON on tiedostomuoto jota käytetään tiedonsiirtoon.
• Kaksisuuntainen datakytkentä on prosessi, jossa yhteys käyttöliittymän ja palvelimen välillä toimii molempiin suuntiin ja muutokset heijastuvat automaattisesti mallin ja näkymän välillä.
• Long-polling on eräs HTTP-pyynnön alatyyppi, jossa asiakas tekee HTTP-pyynnön palvelimelle ja jää odottamaan vastausta. Palvelin ei välttämättä vastaa heti, vaan vastaa vasta tiettyjen ehtojen täyttyessä.
• Ohjain toimii välittäjänä käyttäjän ja tietokannan välisessä kommunikaatiossa.

3. Käyttöliittymän valikot ja luennot

Luvussa esitellään sovelluksen käyttöliittymän sivu- ja ylävalikoiden toiminnallisuutta, luentojen luomista sekä luentoseinän toiminnallisuutta.

3.1. Opettajan käyttöliittymän näkymät

Kuvassa 3.1 esitetään järjestelmän käyttöliittymän näkymät, kun luento on käynnissä.

Luennon ollessa käynnissä sovellus koostuu kirjaimilla kuvaan 3.1 merkityistä seuraavista näkymistä:

• A sivuvalikko,
  
• B ylävalikko,
  
• C luentoseinä ja
  
• D luentomateriaali.

3.2. Sivuvalikko

Kuvan 3.2 sivuvalikossa näkyvät kaikki mahdolliset sivuvalikkoon tulevat ikonit, mutta sovelluksen käytössä niitä kaikkia ei välttämättä aina ole samaan aikaan näkyvissä.

Ikonien merkitykset ovat seuraavat:

• A dokumentin sisällysluettelo,
• B dokumentin luennot,
• C dokumentin kysymykset,
• D luennolla olevat käyttäjät ja
• E asetukset.

Kutakin ikonia klikkaamalla avautuu kuvissa 3.3-3.7 esitetyt sivuvalikot.

Kuvan 3.3 dokumentin sisällysluettelossa esitetään kaikki kolmen ylimmän tason lukuotsikot.

Kuvan 3.4 sivuvalikossa esitetään dokumentin luennot. Vaihtoehdossa A dokumentissa ei ole yhtään luentoa, sekä vaihtoehdossa B dokumentissa on jo pidetty luento, käynnissä oleva luento ja tulevia luentoja.

Kuvan 3.5 sivuvalikossa esitetään dokumentin kysymykset. Vaihtoehdossa A dokumentissa ei ole yhtään kysymystä ja vaihtoehdossa B dokumentissa on kaksi kysymystä.

Kuvan 3.6 käyttäjävalikossa luennolle on liittyneenä kaksi käyttäjää, joista toisella on luennoitsijan oikeudet ja toisella oppilaan oikeudet. Nimen perässä oleva aika tarkoittaa kellonaikaa, jolloin viimeksi yhteys käyttäjään saatiin.

Kuvan 3.7 asetusvalikossa luento on käynnissä, sillä luentoasetukset näkyvät. Tässä valikossa voi vaikuttaa TIMin ulkoasuun ja muokata luennon aikana näytettäviä näkymiä.

3.3. Ylävalikko

Kuvan 3.8 ylävalikko näyttää tilanteen, jossa dokumentissa ei ole tulevia tai käynnissä olevia luentoja. Uuden luennon luominen aloitetaan klikkaamalla +-painiketta.

Kuvan 3.9 ylävalikko näyttää tilanteen, jossa dokumentissa on jo luentoja.

Kuvan 3.9 ylävalikkoon merkittyjen kohtien merkitykset ovat seuraavat:

• A liity valitulle luennolle,
• B muokkaa valittua luentoa,
• C luo uusi luento,
• D käynnistä valittu luento,
• E käynnissä olevien luentojen valikko,
• F tulevien luentojen valikko ja
• G uloskirjautumispainike.

Kuvan 3.10 ylävalikko näyttää tilanteen, jossa dokumentissa luento nimeltään ITKS100_1 on käynnissä. Valikossa näkyy luennon aloitus- ja päättymisaika. Painikkeiden merkitykset ovat seiraavat:

• A poistu luennolta,
• B pysäytä luento (näkyy vain luennon luojalle) ja
• C muokkaa luentoa (näkyy vain luennon luojalle).

3.4. Luennon luominen

Kuvan 3.11 luennon luomisikkunassa luennolle on annettu nimi ja salasana, joka vaaditaan opiskelijoilta luennolle pääsyä varten. Lisäksi luennolle on määrätty aloitusaika, kesto ja opiskelijoilla on mahdollisuus liittyä luennolle 15 minuutia ennen luennon alkua.

Kuvan 3.12 päivämääräkenttä ilmestyy, kun aloituspäivämäärää tai lopetuspäivämäärää halutaan muokata.

3.5. Luentoseinä

Kuvassa 3.13 näkyy luentoseinä avattuna. Kohdassa A aika ja lähettäjän käyttäjätunnus näkyvät, sekä kohdassa B molemmat ovat piilotettuna. Lähettääkseen viestin luentoseinälle se tulee kirjoittaa seinän alareunassa olevaan tekstilaatikkoon ja on painettava Enter-näppäintä.

3.6. Luennon päättäminen ja menneiden luentojen tarkastelu

Luennon päättäminen onnistuu painamalla B-painiketta kuvassa 3.10 olevassa valikossa. Luennon tietoja voi tarkastella painamalla sivuvalikosta (kuvassa 3.4) luennon nimeä, jolloin avautuu kuvassa 3.14 näkyvä sivu.

3.7. Oppilaan käyttöliittymä

Oppilaalle sivuvalikko on muuten samanlainen kuin opettajallakin, mutta siinä ei näy kysymyskohtaa (katso kuva 3.2 C), eikä myöskään luennolla olijoita (katso kuva 3.2 D). Oppilas ei voi muokata tai luoda luentoja, joten ylävalikosta häneltä puuttuvat luennon luomis- ja muokkauspainikkeet.

Kuvan 3.15 ikkuna tulee näkyviin, kun oppilas painaa luennolle liittymispainiketta (katso kuva 3.9 A). Ikkunassa kysytään, haluaako oppilas luentokysymykset ja luentoseinän näkyviin, koska oppilas saattaa lukea samaa materiaalia kahdella eri laitteella ja haluaa kysymykset vain toiseen.

Luennolta poistuminen onnistuu vastaavasti kuin opettajalla ylävalikosta painamalla painiketta A kuvassa 3.10.

Menneiden luentojen tarkastelu onnistuu kuten opettajallakin kuvassa 3.14.

4. Kysymysten käyttöliittymä

Luvussa esitellään sovelluksen käyttöliittymän toiminnallisuuksista kysymyksen luonti sekä kysymyksen kysymistä ja siihen vastaamista.

4.1. Kysymyksen luominen

Kuvan 4.1 valikko ilmestyy käyttöliittymään, kun opettajan oikeudet dokumenttiin omaava käyttäjä klikkaa haluttua tekstikappaletta kaksi kertaa.

Jos kuvan 4.1 valikosta valitsee kysymyksen luomisen, ilmestyy kuvan 4.2 mukainen kysymksen luomisikkuna. Lomake koostuu kysymyksen otsikosta, itse kysymyksestä, kysymystyypistä ja kysymyksen kestosta.

4.2. Kysymyksen vastausvaihtoehdot

Kuvassa 4.3 esitetään kysymyksen luontilomakkeeseen ilmestyvät vastausvaihtoehdot, jos kysymystyypiksi valitaan monivalintakysymys vastaustyyppinä radiopainike. Vastausvaihtoehtojen oikealla puolella oleviin tekstikenttiin kirjoitetaan kyseisestä vastauksesta saatavat pisteet, jos ne halutaan pisteyttää. Uuden vastausvaihtoehdon voi lisätä painamalla +-painiketta.

Kuvassa 4.4 esitetään kysymyksen luontilomakkeen vastausvaihtoehdot, kun kysymystyypiksi valitaan monivalintakysymys vastaustyyppinä valintaruudut.

Kuvassa 4.5 esitetään kysymyksen luontilomakkeen vastausvaihtoehdot, kun kysymystyypiksi valitaan True-False-väittämät.

Kuvassa 4.6 esitetään kysymyksen luontilomakkeen vastausvaihtoehdot, kun kysymystyypiksi valitaan matriisikysymys ja vastaustyypiksi valitaan tekstikentät.

Kuvassa 4.7 esitetään kysymyksen luontilomakkeen vastausvaihtoehdot, kun kysymystyypiksi valitaan matriisikysymys ja vastaustyypiksi valitaan radiopainikkeet.

Kuvassa 4.8 esitetään kysymyksen luontilomakkeen vastausvaihtoehdot, kun kysymystyypiksi valitaan matriisikysymys ja vastaustyypiksi valitaan valintaruudut.

4.3. Kysymyksen kysyminen

Kysymyksen kysyminen aloitetaan klikkaamalla kysymysmerkkikuvaketta kappaleen alla (katso kuva 4.9). Viemällä kursorin kysymysmerkin päälle kysymyksen otsikko tulee näkyviin.

Klikattuasi kysymysmerkkikuvaketta ilmestyy kuvan 4.10 kysymyksen esikatseluikkuna, jossa voit muokata kysymystä, kysyä kysymyksen tai sulkea esikatseluikkunan.

Kuvassa 4.11 näkyy opettajan käyttöliittymän tilanne, kun kysymys on kysytty ja vastausaika on käynnissä.

Vastausajan umpeuduttua ilmestyy kuvassa 4.12 näkyvä teksti. Vastausaika ei ole siltikään loppunut, vaan se loppuu vasta, kun opettaja painaa vastaus- tai suljepainiketta.

4.4. Kysymyksen muokkaaminen ja poistaminen

Kysymyksen muokkaaminen onnistuu painamalla kuvan 4.10 kysymyksen esikatseluikkunassa olevaa muokkauspainiketta. Kuvassa 4.13 näkyy kysymyksen muokkausikkuna, joka vastaa kuvissa 4.2-4.8 esitettyjä kysymyksen luomisikkunoita.

Kuvan 4.13 poistopainikkeesta avataan kuvan 4.14 poiston varmistusikkuna. Ikkuna saattaa näyttää erilaiselta eri selaimissa.

4.5. Tulosten esitys

Kuvan 4.15 kysymyksen vastausjakaumaikkunan opettaja saa näkyviin kysymyksen aikana ja kysymisen jälkeen. Kysymisen aikana sen saa näkyviin (katso kuva 4.11) Show answers -painikkeella. Kysymisen jälkeen tilastoja voi tarkastella luennon yhteenvetosivulta (katso kuva 3.14).

Oppilaalla kysymykseen vastaaminen onnistuu samalla ikkunalla kuin opettajallakin (katso kuva 4.11), mutta siinä ei näy tilastoja, eikä vastausten näyttämispainiketta.

5. Sovelluksen kokonaisrakenne ja rajapinnat

Luvussa kuvataan sovelluksen kokonaisrakennetta sekä käytettyjä ulkopuolisia komponentteja. Luvussa käydään myös lävitse kaksi esimerkkiä käyttöliittymän sekä palvelimen välisestä kommunikaatiosta.

5.1 Sovelluksen kokonaisrakenne

TIM-järjestelmä jakautuu kuvan 5.1 mukaisesti päätelaitteen asiakassovellukseen, sekä palvelinlaitteen palvelinsovellukseen ja tietokantaan.

Päätelaitteilla käytetään WWW-selaimessa pyörivää sovellusta, joka toimii TIMin käyttöliittymänä. Käyttöliittymän tarjoamat tiedot ja toiminnot poikkeavat opettajan ja opiskelijan käyttäjärooleilla.

Palvelinsovellus suorittaa toiminnot sekä tekee pyyntöjä tietokantaan ja vastaanottaa dataa tietokannalta. Palvelin ottaa vastaan HTTP-pyyntöjä asiakassovelluksilta ja vastaa niihin lähettämällä JSON-muodossa olevaa dataa päätelaitteille.

Tietokanta sisältää järjestelmän varastoimat tiedot. Tarkemmat tiedot löytyvät luvusta 6.

Yleinen käyttötapaus alkaa siitä, että käyttäjä navigoi WWW-selaimella käyttämään sovellusta. Tämän jälkeen hän suorittaa käyttöliittymässä jonkun toiminnon, jolloin selain lähettää palvelimelle toimintoon liittyvät tiedot HTTP-pyynnöllä. Palvelin tarkastaa, että pyyntö on hyväksyttävä sekä tarvittaessa suorittaa kyselyn tietokantaan. Toteutettuaan tämän, palvelin vastaa käyttäjällä lähettämällä vastauksen JSON-muodossa. Käyttäjän selaimessa pyörivä sovellus käsittelee saamansa vastauksen ja esittää sen käyttäjälle.

5.2 Olennaisimmat luokkarakenteet

TIM-järjestelmän olennaisimmat luokkarakenteet ovat esitelty kuvassa 5.2.

5.3 Kysymysten kysymisen long-poll

Oletuksena kuvan 5.3 sekvenssikaaviossa on se, että luento on käynnissä ja sekä luennoitsija että opiskelija ovat luennolla. Luennoitsijalla on myös käytössä vastausten hakeminen. Kaaviota on myös yksinkertaistettu jättämällä pois viestien hakeminen, joka on osa HTTP-kutsua getUpdates.

Kysymysten kysymisen long-poll alkaa siitä, että luennoitsija kysyy kysymyksen selaimessaan. Heti kysymisen jälkeen opettajan käyttöliittymä lähettää uuden pyynnön, jonka avulla hän hakee opiskelijoiden vastaukset selaimelleen. Tämän jälkeen palvelin hakee kysymyksen tietokannasta, sekä lähettää sen opiskelijoille. Opiskelijat saavat kysymyksen getUpdates-metodiin vastauksena. Tämän jälkeen he vastaavat kysymykseensä selaimellaan, joka lähettää vastauksen palvelimelle. Palvelin tallentaa vastauksen tietokantaan ja lähettää sen opettajalle. Opettajan selain on silmukassa, joka pyytää uudet vastaukset aina entiset saatuaan. Tämä silmukka loppuu sitten, kun opettaja ei enää hae vastauksia.

5.4. Luentoseinän viestien hakemisen long-poll

Kuvassa 5.4 on selitetty, kuinka luentoseinän viestien hakeminen toimii. Alkutilanteessa molemmat käyttäjät ovat samalla luennolla, ja heillä on seinäviestien hakeminen asetettuna päälle. Molemmat henkilöt lähettävät getUpdates-metodin palvelimelle. Jos joku käyttäjistä lähettää seinälle viestin, huomaa palvelin tämän ja lähettää kaikki uudet viestit molemmille käyttäjille. Vaihtoehtoisesti, jos kukaan ei lähetä viestiä kymmenen sekunnin aikavälillä, molempien getUpdates-pyynnöt saavat vastaukseksi tiedon siitä, että ei ole tullut uusia viestejä. Tämän jälkeen käyttäjien selaimet lähettävät uudet getUpdates-pyynnöt, mikäli henkilöt ovat vielä luennolla.

5.5 Ulkopuoliset komponentit

Tietojärjestelmä hyödyntää seuraavia kirjastoja ja sovelluskehyksiä:

• AngularJS on JavaScript-sovelluskehys, jonka tärkein ominaisuus sovelluksen kannalta on kaksisuuntainen datakytkentä [9].
• Chart.js on JavaScript-kirjasto, jonka avulla voi piirtää diagrammeja [10].
• jQuery on JavaScript-kirjasto, joka yksinkertaistaa JavaScriptin perustoiminnallisuuksien käyttämistä [11]. Sovelluksessa tätä hyödynnetään mm. päivämäärän valinnassa luentoa luodessa.

6. Tietokannan rakenne

Luvussa kuvataan jo ennen projektia sovelluksessa olleita tauluja pintapuolisesti. Projektiryhmän luomat tietokannan taulut ja kentät kuvataan tarkemmin.

6.1 Muuttumattomina säilyneet taulut

6.2 Projektissa lisätyt taulut

Lecture-taulu sisältää luennot sisältäen seuraavat kentät:

• lecture_id luennon yksilöivä tunniste,
• lecture_code luennon nimi,
• doc_id yksilöi dokumentin, johon luento liittyy,
• lecturer yksilöi luennoitsijan, joka on luonut luennon,
• start_time aloitusaika,
• end_time lopetusaika ja
• password salasana.

LectureAnswer-taulu sisältää luennoilla esitettyihin kysymyksiin tulleet vastaukset sisältäen seuraavat kentät:

• answer_id vastauksen yksilöivä tunniste,
• user_id vastaajan tunniste,
• question_id yksilöi kysymyksen, johon vastaus liittyy,
• lecture_id yksilöi luennon, jolla kysymys on esitetty,
• answer vastaus tekstinä,
• answered_on vastauksen saapumishetki palvelimelle ja
• points pisteet vastauksesta.

LectureUsers-taulu liittää käyttäjät luentoihin sisältäen seuraavat kentät:

• lecture_id luennon yksilöivä tunniste ja
• user_id käyttäjän yksilöivä tunniste.

Message-taulu sisältää kaikki sovelluksessa lähetetyt luentoseinäviestit sisältäen seuraavat kentät:

• msg_id viestin yksilöivä tunniste,
• lecture_id luennon yksilöivä tunniste,
• user_id lähettäjän yksilöivä tunniste,
• message viesti ja
• timestamp aikaleima.

Question-taulu sisältää kaikki luodut kysymykset sisältäen seuraavat kentät:

• question_id kysymyksen yksilöivä tunniste,
• doc_id dokumentin yksilöivä tunniste,
• par_index yksilöi kappaleen, johon kysymys on liitetty,
• question_title kysymyksen otsikko,
• answer kysymyksen vastaus ja
• questionJson kysymyksen tiedot JSON-muodossa.

7. Tavoitteiden toteutuminen

Luvussa kuvataan vaatimusten toteutumista sekä heikkoja ja puutteellisia toteutusratkaisuja. Sovelluksen vaatimukset ja niiden toteutuminen on kuvattu vaatimusmäärittelyssä [6].

7.1 Vaatimusten toteutuminen

Vaatimusten toteutuminen vaatimuskohtaisesti on kuvattu vaatimusmäärittelyssä [6]. Pakollisista 24 vaatimuksesta toteutui kokonaan 21. Tärkeistä 19 vaatimuksesta toteutui 14. Mahdollisista 6 vaatimuksesta toteutui yksi vaatimus. Ainoa ideatason vaatimus ei toteutunut. Vaatimusmäärittelyyn ei kirjattu prioriteetilla Ei toteuteta yhtään vaatimusta. Kaikki pakolliset toteutumattomat vaatimukset liittyivät kysymyksen luontiin.

7.2 Suoritetut testaukset ja niiden tulokset

Toukokuussa Matias Berg laati järjestelmätestausssuunnitelman [3] ja suoritti sitä noudattaen järjestelmätestaukset Google Chromella ja Internet Explorerilla. Testausten tulokset on raportoitu järjestelmätestausraporteissa [1] ja [2]. Google Chromella suoritetussa järjestelmätestauksessa [1] 80 testitapauksesta 63 havaittiin virheitä, kun taas Internet Explorerilla suoritetussa testauksessa [2] 83 testitapauksesta 45 havaittiin virheitä ja neljää ei voitu suorittaa.

Projektin aikana sovelluksen eri versioita koekäyttivät vastaava ohjaaja Jukka-Pekka Santanen sekä tilaajan edustajat Antti-Jussi Lakanen ja Vesa Lappalainen. Heidän palautteensa on saatavilla projektin sähköpostiarkistosta [7]. Jatkokehityksessä testaus tulee suorittaa useammalla selaimella ja päätelaitteella.

7.3 Heikot ja puutteelliset toteutusratkaisut

7.4 Sovelluksen kehitysideat

Toteutut muutokset toimivat pääosin asetettujen vaatimusten mukaan, mutta joitain asioita jäi toteuttamatta. Toteutumattomista vaatimuksista suurin osa koski kysymyksen luontilomaketta. Järjestelmätestausta ei ehditty tekemään kattavasti projektin lopussa, joten jatkokehittäjien tulee testata järjestelmää perusteellisemmin. Projektissa kehitettyjä TIM-järjestelmään tehtyjä muutoksia tullaan jatkokehittämään ja lisäämään julkiseen TIM-järjestelmään jatkokehityksen jälkeen.

Lähteet