1 Johdanto
URAANI-projektin jäsenet olivat Teemu Lappalainen, Anu Valkonen, Mikko Vieru ja Markus Viklund. Avoimen yliopiston puolelta projektin vastuuhenkilöitä olivat Minna Lehtonen, Carita Haapanen, Mervi Gröhn ja Tommi Lahtonen. Mervi Gröhn, Carita Haapanen ja Minna Lehtonen vastasivat sisällön tuottamisesta. Projektin vastaavana ohjaajana toimi Jukka-Pekka Santanen sekä teknisenä ohjaajana Markku Vire. Merja Ruuska toimi työprojektiryhmän visuaalisena konsulttina.
Kaikkia tilaajan vaatimia ominaisuuksia ei ehditty URAANI-projektin puitteissa toteuttaa Vainu-järjestelmään valmiiksi asti. Tämä oli odotettavissa, sillä jo projektin alussa todettiin työn tuloksena syntyvän prototyypin sovelluksesta.
Sovellusraportissa kuvataan sovelluksen toteutusta, verrataan sitä sovellussuunnitelmaan sekä esitetään sovellukselle jatkokehitysideoita. Tämän dokumentin lisäksi laadittiin myös projektiraportti, jossa kuvataan projektin toteutusta keskittyen itse projektiin, sen termistöön, organisaatioon, tehtäviin, tavoitteeseen ja aikatauluun sekä niiden toteutumiseen verrattuna alkuperäiseen projektisuunnitelmaan. Lisäksi Vainu-sovelluksen tietokantaratkaisuista laadittiin tietokantaraportti.
Luvussa 2 esitellään sovelluksen käyttöliittymää yleisellä tasolla. Luku 3 esittelee sovelluksen tekniset toteutusratkaisut. Luku 4 käsittelee sovelluksen testausta. Luku 5 pitää sisällään ylläpitäjälle tarkoitettuja ohjeita. Luvussa 6 esitellään projektissa toteutetut ja toteutumattomat sovelluksen ominaisuudet ja toiminnot sekä annetaan ideoita jatkokehitykselle.
2 Käyttöliittymä
Vainu-sovelluksessa on erilliset käyttöliittymät opiskelijalle ja henkilökunnalle. Luvussa 2.1 tarkastellaan käyttöliittymä- ja navigointitoteutusta yleisellä tasolla. Luvuissa 2.2 ja 2.3 havainnollistetaan opiskelijan ja henkilökunnan käyttöliittymien sivustojen rakennetta sekä niiden sisältämiä toimintoja ja tietoja.
2.1 Sovelluksen käyttöliittymä ja navigointi
Vainu-sovelluksen WWW-sivujen ulkoasu ja navigointi päädyttiin toteuttamaan mahdollisimman helppotajuisella tavalla. Lähtökohtana niiden suunnittelussa oli se, että sivujen yleisilmeen tulee olla mahdollisimman selkeä ja havainnollinen.
Molemmilla käyttöliittymillä on yhtenäinen ulkoasu ja rakenne (katso kuvat 1 ja 2). Navigointipalkki on jokaisen sivun vasemmassa reunassa. Linkit esitetään navigointipalkissa puumaisena rakenteena. Se on käytännössä kaksitasoinen puu, jossa pääkohtien alta aukenee uusia tarkempia linkkejä. Jokaisesta pää- ja alatason linkistä avautuu oma sivunsa navigointipalkin oikealla puolella olevaan tietoalueeseen.
Opiskelija voi halutessaan rekisteröityä Vainu-järjestelmän käyttäjäksi (katso kuva 1). Hän voi syöttää järjestelmään nimensä ja luoda henkilökohtaisen tunnuksen ja salasanan. Jokaisen sivun yläreunassa on yläpalkki, jossa on sisään-/uloskirjautumispainike. Lisäksi palkissa näkyy nimi ja aika, jolloin käyttäjä on viimeksi kirjautunut järjestelmään (jos hän on kirjoittautunut sisään). Rekisteröityminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden pitää opinnoistaan päiväkirjaa.
Henkilökunnan käyttöliittymässä (katso kuva 2). sisäänkirjautuminen on pakollista. Jos käyttäjä on kirjautunut sisään järjestelmään ja hänellä on vähintään henkilökunnan perusoikeudet, hän pääsee Käyttäjäpuoli- ja Admin-linkkien (edellinen näkyy henkilökunnan, jälkimmäinen opiskelijan käyttöliittymässä) kautta siirtymään käyttöliittymästä toiseen. Henkilökunnan käyttöliittymässä käyttäjällä on käyttöoikeustasojen mukaisesti oikeudet lisätä ja muokata tietokannassa olevia tietoja. Lisää käyttöoikeustasoista on luvussa 2.3.
Kuva 1. Vainu-sovelluksen opiskelijan käyttöliittymän Aloitussivu.
Kuva 2. Vainu-sovelluksen henkilökunnan käyttöliittymän Aloitussivu.
2.2 Opiskelijan sivuston rakenne ja toiminnot
Tässä luvussa esitellään sivujen osalta sekä projektissa toteutetut että toteuttamattomat toiminnot. Kuvassa 3 näkyy opiskelijan sivuston rakenne, navigointipalkin pääkohdat sekä niiden sisältämät alakohdat. Sivujen JSP-tiedostojen nimet ovat sulkeissa.
Avoimessa opiskelu -sivulta opiskelija saa tietoa eri opiskelumuodoissa opiskeltavista opintokokonaisuuksista ja opiskelusta yleensä (jatkokehitykseen jäävä ominaisuus). Lisäksi käyttäjä voi tulostaa ilmoittautumislomakkeen avoimen yliopiston opintoihin tai selata linkkikokoelmaa muiden avointen yliopistojen WWW-sivuista. Oma opiskelupäiväkirja -linkki johtaa rekisteröityneen käyttäjän sivulle, jossa hän voi tehdä uusia tai selata aikaisemmin tekemiään päiväkirjamerkintöjä (jatkokehitykseen jäävä ominaisuus).
Kuva 3. Opiskelijan käyttöliittymän sivustokartta.
Tavoitteena tutkinto -sivulla tehdään Vainu-jarjestelmän käyttötarkoituksen kannalta ehkä tärkeimmät tietokantahaut aineista ja ammateista. Mihin valmistun? -haussa valitaan ensin pääaine, jonka jälkeen suoritetaan haku. Haun tuloksena käyttäjälle tulostuu lista ammateista, joissa opiskelija voi toimia valmistuttuaan, niihin liittyviä kertomuksia sekä pakolliset, suositeltavat ja hieman epätavallisemmat sivuainevalinnat. Mitä opiskella? -haussa ammattinimikkeen perusteella saadaan lista aineista ja opintokokonaisuuksista, joita tulee opiskella ko. ammattiin opiskeltaessa.
Ammatillinen kehittyminen -sivulla käyttäjä voi hakea ammatin perusteella tietoa omaan työtaustaansa sopivista opintokokonaisuuksista ja kursseista (Miten kehitän työtäni?). Niitä opiskelemalla hän siis voi pätevöittää ammatillista osaamistaan. Lisäksi käyttäjä voi syöttää Mistä olen kiinnostunut? -sivulla hakusanan, johon liittyviä opintokokonaisuuksia, kursseja, kertomuksia ja linkkejä tulostuu haun tuloksena.
Avoimen väylä -sivulla on tietoa väylästä ja väylävaatimuksista. Väylävaatimukset-sivulla käyttäjälle tulostetaan valitun pääaineen väylävaatimusten mukaisesti vaadittavat opintokokonaisuudet ja kurssit sekä lisätietoja. Lisäksi kohdassa on väylän kautta yliopistoon sijoittuneiden opiskelijoiden kertomuksia sekä tilastotietoa väylän kautta yliopistoon pyrkineistä (jatkokehitykseen jäänyt ominaisuus).
Keskustelu ja palaute -sivulla käyttäjän on mahdollista esittää kysymyksiä ja lähettää palautetta avoimen yliopiston henkilökunnalle (Viesti avoimelle), kuten esim. opintojen ohjaajille sekä eri aineiden opettajille. Usein kysyttyä -sivulla opiskelija voi lukea vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin. Keskustelukanavan ja uutisryhmän toteutus siirrettiin jatkokehitykseen.
Admin-linkin kautta käyttäjä, jolla on riittävät oikeudet voi siirtyä henkilökunnan käyttöliittymään.
2.3 Henkilökunnan sivuston rakenne ja toiminnot
Kaikki tässä luvussa käsiteltävät Vainu-sovelluksen ominaisuudet toteutettiin. Kuvassa 4 näkyy henkilökunnan sivuston rakenne, navigointipalkin pääkohdat sekä niiden sisältämät alakohdat. Sivujen JSP-tiedostojen nimet ovat sulkeissa.
Opinnot-sivulla käyttäjä voi lisätä ja muokata kursseja, opintojaksoja, opintokokonaisuuksia, opiskelumuotoja ja oppiaineita.
Ammatit-sivulla käyttäjä voi lisätä ja muokata ammatteja sekä liittää niitä opintokokonaisuuksiin, kertomuksiin ja kiinnostuksiin.
Organisaatiot-sivulla käyttäjä voi lisätä ja muokata organisaatioita sekä määritellä organisaatiohierarkian ja lisätä organisaatiotyyppejä.
Kiinnostus & Kertomus -sivulla käyttäjä voi lisätä ja muokata kertomuksia ja kiinnostuksia.
Väylävaatimukset-sivulla käyttäjä voi lisätä ja muokata väylävaatimuksia sekä liittää niitä kursseihin ja opintokokonaisuuksiin.
FAQ-sivulla käyttäjä voi lisätä henkilökunnalle esitetyn kysymyksen vastauksineen opiskelijan käyttöliittymässä Usein kysyttyä -sivulla näkyviin kysymyksiin. Hän voi myös luoda uuden kysymyksen, muokata vanhoja ja lisätä kysymysten jaottelutyyppejä.
Sivut-sivulla käyttäjä voi muokata opiskelijan käyttöliittymän sivujen sisältämiä staattisia tekstielementtejä. Muokkauksen ja tallennuksen jälkeen käyttäjä voi siirtyä WWW-sivulle -linkin kautta muokkaamalleen sivulle.
Palaute-sivulla
käyttäjä voi Vaihda henkilö -linkkiä klikkaamalla määritellä sen
henkilön sähköpostiosoitteen, jolle opiskelijan käyttöliittymän Viesti
avoimelle -sivulta lähetetty viesti ohjataan.
Käyttöoikeudet-sivulla käyttäjä voi määritellä rekisteröityneiden käyttäjien oikeuksia. Käyttäjille voidaan antaa tai heiltä voidaan poistaa oikeuksia käyttää henkilökunnan käyttöliittymää (Perus-Admin), lisätä, poistaa tai muokata organisaatioita (Organisaatiot), muokata opiskelijan sivujen tekstielementtejä (Sivujen HTML) tai määritellä käyttäjäoikeuksia (Käyttäjien oikeudet).
Käyttäjäpuoli-linkin kautta käyttäjä voi siirtyä opiskelijan käyttöliittymään.
Kuva 4. Henkilökunnan käyttöliittymän sivustokartta.
3 Tekniset toteutusratkaisut
Luvussa esitellään projektissa käytetyt työkalut, palvelinohjelmistot ja ohjelmointitekniikat. Niihin päädyttiin pääosin, koska ne ovat ilmaisia ja KOTKA-projektin syksyllä 2000 suorittamien testitulosten perusteella ne soveltuvat tulevaan järjestelmään paremmin kuin muut kilpailevat ohjelmistot ja tekniikat. Erillisestä tietokantaraportista selviävät Vainu-järjestelmän tietokantaratkaisut.
3.1 Käytettävät palvelinohjelmistot
Projektin alussa toisena hylättynä vaihtoehtona oli ottaa järjestelmä käyttöön avoimen yliopiston omalla WWW-palvelimella. Toteutusympäristönä olisi tällöin ollut WWW-palvelimena Microsoftin IIS ja ASP- skriptikieli. Sovelluksen toteutuksessa päätettiin kuitenkin hyödyntää Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksen Kotka-järjestelmän tietokantaa ja toteutustekniikoita tietyin osin (JSP-sivut, HTML ja CSS).
Tämän valinnan seurauksena sovellus toteutettiin JSP-tekniikalla. Järjestelmän HTTP-palvelimena toimi Apachen versio 1.3.22, koska yliopiston WWW-palvelimet käyttävät yleisesti Linux-käyttöjärjestelmää. Apache-palvelimen jälkeen järjestelmään asennetaan TomCatin versio 3.2.3, joka on yhdistetty JSP- ja servlettimoottori. Tietokannan ja TomCatin tietovälittimenä toimii PoolManin versio 1.4.1, joka jakaa tietokantayhteyksiä niitä tarvitseville servleteille. Tietokannanhallintajärjestelmänä on PostgreSQL:n versio 7.1.3.
3.2 JSP-tekniikka
Kuvassa 5 on hahmoteltu Vainu-järjestelmän toimintaa. Kun WWW-palvelin vastaanottaa pyynnön selaimelta, se päättelee, onko kyseessä staattinen HTML-sivu vai JSP-sivu. Staattisen sivun tapauksessa palvelin voi palauttaa pyydetyn sivun välittömästi takaisin selaimelle.
JSP-sivun ollessa kyseessä pyyntö välitetään edelleen servlettimoottorille. Se tutkii, onko kyseistä sivua vastaava servletti jo olemassa. Jos servlettiä ei ole, pyyntö jatkaa matkaansa JSP-moottorille, joka generoi sivua vastaavan servletin. Se puolestaan on JSP-sivusta muodostettu Java-kielinen luokka, johon on liitetty tarvittavat Java-pavut.
Tämän jälkeen servletti suoritetaan, jolloin muodostuu selaimen pyytämä HTML-sivu. Se lähetetään takaisin selaimelle (kuva 5). Näin asiakassovelluksena toimiva WWW-selain saa pelkkää HTML-koodia sisältävän sivun esitettäväksi. Tällä pyritään parantamaan selainyhteensopivuutta.
Kuva 5. Vainu-järjestelmän sovellusrakenne [Horppu, Mielityinen,Vire].
3.3 Java-pavut
Java-pavut ovat Java-ohjelmointikielellä toteutettuja luokkia. Vainu-järjestelmän papuihin pyrittiin sijoittamaan mahdollisimman paljon JSP-sivujen Java-koodia, jolloin JSP-sivujen luettavuus paranee. Kaikki yleiskäyttöiset metodit sijoitettiin Java-papuihin. Tällöin niitä tarvitsee kutsua vain JSP-koodissa, eikä kirjoittaa aina uudestaan samaa Java-koodia JSP-koodin sekaan.
Vainu-sovelluksessa tarvittavat pavut tehtiin alusta loppuun asti itse, vaikka alun perin pohdittiin KOTKA- ja KORPPI-järjestelmien sisältämien papujen hyödyntämistä. Papujen JavaDoc-dokumentaatio on luettavissa URAANIn projektikansiosta (kohta 12).
URAANI-projektin toteuttamia Java-papuja ovat seuraavat:
Gate.java hoitaa tietokantayhteyden ylläpidon session aikana. Lisäksi se vastaa opiskelijan sivuston toiminnallisuudesta.
Keeper.java huolehtii käyttäjän autentikoinnista ja sessionhallinnasta.
Admin.java vastaa henkilökunnan sivuston toiminnallisuudesta.
3.4
JSP-sivujen
yleinen toteutustapa ja -rakenne
Vainu-sovelluksen
JSP-sivut toteutettiin modulaarisesti siten, että jokaisen sivun alussa ja
lopussa esiintyvät moduulit sisällytettiin sivulle lukemalla ne tiedostoista.
Näitä moduuleita (käytännössä tekstitiedostoja) olivat adminstart,
adminend,
jspstart,
jspend,
start_logged ja
end_logged. Tällä tavoin koodin ylläpito ja päivittäminen sujuivat
huomattavasti jouhevammin. Lisäksi tällä toteutusratkaisulla sivut ovat
selkeämmät.
Parametrien
välitys sivulta toiselle toteutettiin tilanteesta riippuen joko linkissä
JSP-tiedoston nimen perässä, HTML-koodin seassa tai käyttämällä molempia tapoja
yhtäaikaa. Tarkemmat koodauskäytännöt käyvät ilmi URAANIN projektikansioon
dokumentoidusta JSP-koodista (kohta 10).
4 Järjestelmän testaus
Järjestelmän testaus oli ensin tarkoitus suorittaa erillisessä testikoneessa. Ajan vähyyden takia se suoritettiin samassa koneessa, jossa koko järjestelmän kehityskin oli tapahtunut.
Projektin jäsenet, tilaajan edustajat ja ohjaajat testasivat sovellusta guano-koneella. Projektilaiset itse käyttivät testauksessa selaimina Microsoft Internet Exploreria 6.0:a, Netscape Navigatoria 6.1:ä, Mozillaa 0.9.4:ä ja Operaa 5.12:a. Käyttöjärjestelminä olivat Windows 2000 ja Red Hat Linux 7.2. Testauksen myötä esiin tulleet virheet pyrittiin korjaamaan heti niiden ilmettyä.
Projektin vastaava ohjaaja Jukka-Pekka Santanen ja projektiryhmän visuaalinen konsultti Merja Ruuska testasivat sovellusta Internet Explorer -selainohjelman versiolla 6.0 Windows 2000 -järjestelmässä. Jukka-Pekan ja Merjan huomioiden pohjalta tehtiin useita korjauksia ulkoasuun ja toimintojen loogisuuteen. Nämä huomiot on dokumentoituina URAANI-projektin projektikansiossa kohdassa 15.
Testausvaiheessa ilmeni hitautta tiettyjen sivujen toiminnassa. Tämän havainnon seurauksena kaikki sovelluksessa käytetyt haut optimoitiin yhdistämällä samalla sivulla suoritetut pienet haut muutamaksi isoksi hauksi. Näin niiden toiminta nopeutui huomattavasti.
Mitään kriittisiä puutteita ei sovellukseen jäänyt luvussa 6.1 lueteltujen ominaisuuksien osalta. Monet keskeneräisiksi jääneet ominaisuudet (ks. luku 6.2) siirrettiin suosiolla jatkokehitykseen.
5 Ohjeita ylläpitäjälle
Järjestelmän palvelinosio on suunniteltu ja toteutettu toimivaksi Linux-käyttöjärjestelmässä. Järjestelmä käyttää palvelinohjelmistoina Tomcat-, Poolman-, Apache- ja PostgreSQL-ohjelmistoja. Tomcat on JSP-tekniikassa käytettävä servletti- ja JSP-moottori. Poolman on tietokannan ja servlettien välissä käytettävä ohjelma, joka jakaa tietokantayhteyksiä niitä tarvitseville servleteille. Apache on HTTP-palvelin ja PostgreSQL tietokannanhallintajärjestelmä. Vainu-järjestelmän ylläpito vaatii vähintäänkin perustietämystä näistä kaikista ohjelmistoista ja Linux-käyttöjärjestelmästä.
KORPPI-projekti on laatinut järjestelmän asennuksesta ja siirrosta toiselle palvelimelle erillisen asennusohjeen. Tämä ohje löytyy KORPPI-projektin projektikansiosta 2/2.
6 Toteutetut osat ja jatkokehitys
Kaikkia vaadittuja ja toivottuja toimintoja ei ehditty toteuttaa Vainu-järjestelmään URAANI-projektin neljän kuukauden tiukan aikataulun puitteissa. Luvussa 6.1 esitetään toteutettuja vaatimuksia ja luvussa 6.2 toteuttamattomia ominaisuuksia, jotka siis jäävät jatkokehitykseen.
6.1 Toteutetut vaatimukset
Tärkeimmät opiskelijan käyttöliittymän toteutetut toiminnot ja ominaisuudet ovat
· loggautuminen ja tietojen tallennus (Opiskelija voi halutessaan rekisteröityä järjestelmään ja luoda itselleen tunnuksen ja salasanan sisäänkirjautumista varten. Rekisteröitynyt opiskelija voi tallentaa päiväkirjamerkintänsä tietokantaan myöhempää käyttöä varten.),
· hakutoiminnot (Opiskelumuodot-, Mihin valmistun? -, Mitä opiskella? -, Miten kehitän työtäni? -, Mistä olen kiinnostunut? - ja Väylävaatimukset-hauissa käyttäjä voi hakea tietoa tietokannasta joko linkkien kautta tarkentamalla, alasvetovalikosta valitsemalla tai syöttämällä hakusanoja.),
· palaute ja kysymykset (Opiskelija voi lähettää kysymyksiä/palautetta henkilökunnalle siten, että hänen on mahdollista kohdentaa kysymys tietylle taholle esim. aineen vastuuhenkilölle tai tietyn tiedekunnan kurssisihteerille tai suunnittelijalle.),
· usein kysytyt kysymykset (FAQ; Usein kysyttyä -sivu sisältää usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen.),
· opiskelupäiväkirja (Vainu-järjestelmään rekisteröityneet opiskelijat voivat pitää päiväkirjaa opinnoistaan.) ja
· avoimen väylä (Opiskelija saa tietoa valitsemansa aineen avoimen väylän vaatimuksista. Hän voi myös lukea tilastotietoa väylän kautta sijoittuneista ja heidän kertomuksiaan.).
Henkilökunnan käyttöliittymän tärkeimmät toteutetut toiminnot ja ominaisuudet ovat
· tietojen syöttö ja päivittäminen (Käyttäjä voi lisätä ja muokata organisaatioita, ammatteja, opintokokonaisuuksia, -jaksoja ja -muotoja sekä näihin liittyviä kiinnostuksia, kertomuksia ja väylävaatimuksia.),
· usein kysytyt kysymykset (FAQ; Käyttäjä voi lisätä uusia FAQ-ryhmiä sekä niihin uusia kysymyksiä vastauksineen.),
· HTML-koodin muokkaaminen (Käyttäjä voi muokata opiskelijan sivuilla olevia staattisia HTML-elementtejä.),
· palautteen ohjaaminen (Käyttäjä voi ohjata tietynlaisen palautteen halutulle henkilölle.) ja
· käyttöoikeustasot (Vainu-järjestelmän ylläpitäjä voi määritellä rekisteröityneille käyttäjille eri käyttöoikeustasoja.).
6.2 Toteuttamattomat vaatimukset
Projektin aikataulun tiukkuuden takia sovelluksesta jouduttiin karsimaan joitakin ominaisuuksia, jotka alun perin oli tarkoitus toteuttaa. Näistä tärkeimmät olivat
· opiskelupäiväkirjan viimeistely,
· sivujen tulostusasetusten määrittely (jotta käyttäjän tulostama sivu näyttäisi hyvältä),
· avoimen yliopiston henkilökunnan sähköpostiosoitteiden syöttämistoiminto (Kaikki avoimen yo:n henkilökunnasta eivät halua välttämättä kirjautua järjestelmään, joten heidän sähköpostiosoitteensa on saatava järjestelmään muulla tavoin.),
· järjestelmän taholta enemmän palautetekstejä käyttäjälle (esim. jos ei saada yhtään hakutulosta) ja
· yleishaku (tietokannan sisältämästä datasta).
Vähemmän kiireisiä jatkokehitykseen jääneitä ominaisuuksia lienevät
· opiskelijan syöttämien hakusanojen tallennus tietokantaan ja tuloksettomien hakusanojen tilastointi,
· avoimen yliopiston opintoihin ilmoittautumiseen soveltuvan lomakkeen muokkaus syöttömuotoiseksi (sivu kaipaa uutta sivua ennen ilmoittautumislomakkeen saantia, jossa selitetään käyttäjälle tarpeellisia asioita, jotka liittyvät ilmoittautumislomakkeen käsittelyyn.),
· Vainu-koiran animointi ja puhekuplat (opastetekstit) sekä
· keskustelukanavan (Chat) ja
· uutisryhmän (News) toteutus.
7 Yhteenveto
URAANI-projektin tavoitteena oli toteuttaa Jyväskylän yliopiston avoimelle yliopistolle opintoneuvonta- ja urasuunnittelusovelluksen prototyyppi. Aiheena sovellus oli projektiorganisaatiolle uudentyyppinen, sillä vastaavaa sovellusta ei kukaan ollut aikaisemmin käyttänyt.
Sovellusprototyypille asetetut yleiset tavoitteet toteutuivat. Vainu-sovellusta käyttävä opiskelija voi mm. hakea tietokannasta opintojen suunnitteluun, avoimen yliopiston opintoihin, tutkintovaatimuksiin ja ammatteihin liittyvää tietoa. Henkilökunta voi mm. ylläpitää tietokantaa tarjoamistaan opinnoista sekä ohjata opiskelijoiden esittämät kysymykset haluamilleen vastuuhenkilöille. Monissa toiminnoissa ja ulkoasussa on edelleen tarvetta viimeistelylle, mutta prototyypiksi sovellus toimii kohtalaisen hyvin.
Sovelluksen vaatimusmäärittely- ja suunnitteluvaiheessa pohdittiin useassa palaverissa sovelluksen tietokantaratkaisuja. Vainu-sovelluksen tietokannan yhteensopivuudesta KOTKA-tietokannan kanssa sekä tietokantojen yhdistämisestä keskusteltiin paljon. Palavereissa oli myös tuona ajanjaksona paljon keskustelua liittyen opintokokonaisuuksien ja kurssien käsittelyyn tai ilmentymään. Aluksi tilaajataho ei halunnut kurssitasoisia tietoja esitettävän sovelluksessa lainkaan. Nyt ne kuitenkin ovat mukana, koska tietokanta rakentuu ja sen käsittely perustuu kurssitietojen käsittelyyn.
Muutoinkin avoimen yliopiston opinnot poikkeavat erilaisen rakenteen ja luonteen vuoksi varsinaisista yliopisto-opinnoista. Tästä syystä KOTKA-tietokantaan yhteensopivaksi laaditun tietokannan tiettyjä tauluja joudutaan Vainu-sovelluksessa käsittelemään mukauttavilla käskyillä, jotta tietokantaa voidaan hallita Vainu-sovellukseen sopivilla tavoilla (katso erillisestä tietokantaraportista). Tietokantaan luotiin myös rakenteita, jotka mahdollistavat tutkintovaatimusten lisäämisen tulevaisuudessa.
Lähteet
Arnold
Ken, Gosling James and David, Holmes, “The Javaä Programming Language, Third
Edition”, Sun Microsystems, 2000.
Bloch
Joshua, ”Effective Javaä Programming Language Guide”, Sun Microsystems,
2001.
Horppu Ismo, Mielityinen Markku, Vire Markku, ”KOTKA-projektin projektikansio”, saatavilla HTML-muodossa <URL:http://kotka.it.jyu.fi/kotka>, Jyväskylän Yliopisto, tietotekniikan laitos, 2000.
Lahtonen, Tommi, ”SQL”, Docendo Finland Oy, Jyväskylä, 2002.
Lahtonen, Tommi, ”Tietokannat 2000”, Jyväskylän Yliopisto, 2000.
Lesonen Minna, Pekkanen Hannu, Tawast Tuukka ja Uuksulainen Heikki, ”KORPPI-projektin projektikansio”, saatavilla HTML-muodossa <URL:http://kotka.it.jyu.fi/korppi>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 2001.
Jaakkola Mia, Juutinen Sanna, Lupari Matti ja Nieminen Mikko, ”KOLIBRI-projektin projektikansio”, saatavilla HTML-muodossa <URL:http://kotka.it.jyu.fi/kolibri>, Jyväskylän Yliopisto, tietotekniikan laitos, 2002.
Santanen Jukka-Pekka, ”Tietotekniikan cum laude -harjoitustöiden ohje”, saatavilla WWW-muodossa <URL:http://www.mit.jyu.fi/santanen/info/projohje.html>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 20.1.2002.
Lappalainen Teemu, Valkonen Anu, Vieru Mikko ja Viklund Markus, ”URAANI-projektin palaverien pöytäkirjat”, Jyväskylän Yliopisto, tietotekniikan laitos, 2002.
Lappalainen Teemu, Valkonen Anu, Vieru Mikko ja Viklund Markus, ”URAANI-projektin projektisuunnitelma”, Jyväskylän Yliopisto, tietotekniikan laitos, 2002.
Lappalainen Teemu, Valkonen Anu, Vieru Mikko ja Viklund Markus, ”URAANI-projektin sovellussuunnitelma”, Jyväskylän Yliopisto, tietotekniikan laitos, 2002.
Lappalainen Teemu, Valkonen Anu, Vieru Mikko ja Viklund Markus, ”URAANI-projektin projektiraportti”, Jyväskylän Yliopisto, tietotekniikan laitos, 2002.
Lappalainen Teemu, Valkonen Anu, Vieru Mikko ja Viklund Markus, ”URAANI-projektin tietokantaraportti”, Jyväskylän Yliopisto, tietotekniikan laitos, 2002.