Ylös Edellinen Seuraava Otsikkosivu

Ensimmäinen projektipalaveri, pöytäkirja

Aika:

Tiistai, 4.2.2003 klo 9-12

Paikka:

Jyväskylän yliopisto, Agora 4. krs, Lea Pulkkisen sali

Läsnäolijat:

Tiina Pöyhönen - puheenjohtaja
Teemu Vähä-Ruka - sihteeri
Timo Ylönen - sihteeri

Jukka-Pekka Santanen
Vesa Lappalainen
Jari Rantamäki
Antti Auer
Eija Ihanainen
Leena Hiltunen (saapui 10.45)
Mauno Väisänen

Käsitellyt asiat:

  1. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Valittiin puheenjohtajaksi Tiina Pöyhönen. Kaikki ryhmän jäsenet toimivat sihteereinä.

  1. Projektiin osallistuvat opiskelijat ja heidän ohjaajat esittelevät itsensä.

Projektiin kuuluvat Tiina Pöyhönen, Timo Ylönen, Teemu Vähä-Ruka ja Sampsa Lintunen. Vastaavana ohjaajana toimii Jukka-Pekka Santanen. Tekninen ohjaaja päätetään työkalun valinnan jälkeen.

Tilaajan edustajina toimivat Antti Auer virtuaaliyliopistosta, Eija Ihanainen avoimesta yliopistosta, Vesa Lappalainen ja Leena Hiltunen tietotekniikan laitokselta, Jari Rantamäki hallinnon OPLAA-hankkeesta ja Mauno Väisänen hallinnolta.

  1. Tilaajan edustajat esittelevät organisaatioitaan.

Kukin tilaajan edustaja esitteli lyhyesti omaa organisaatiotaan.

  1. Vastaava ohjaaja Jukka-Pekka Santanen esittelee laitosta ja Sovellusprojekteja.

Santanen kertoi sovellusprojektin historiasta, tavoitteista ja toimintatavoista. Yliopisto tarjoaa opiskelijoille oman projektihuoneen ja tietokoneen kutakin projektin jäsentä kohti. Lisäksi sellaiset ohjelmistot, joihin yliopistolla on lisenssi, ovat projektiryhmän vapaassa käytössä. Mahdollisten muiden ohjelmistolisenssien hankkiminen on tilaajien vastuulla.

  1. Tilaajan edustajat esittelevät projektin aiheen ja sen taustoja.

Seuraavassa on tiivistelmä tilaajan edustajien johdatuksesta projektiaiheeseen:

Yliopiston tavoitteena ovat pysyvät rakenteet ja projektiryhmä toteuttaa järjestelmän, jolla on helppo kerätä rutiininomaisesti palautetta. Kehiteltävän sovelluksen yleiskäyttöisyys on tärkeää moninaisten käyttökohteiden, kuten esimerkiksi itsearvioinnin ja ilmapiirikyselyiden vuoksi.

Lomakkeet on pystyttävä luomaan ja siirtämään organisaation www-palvelimelle yliopisto-opettajan teknisellä osaamisella. Tärkeänä asiana pidetään helppoa tiedonhallintaa sekä aineiston kokoamista. Yhtenä vaatimuksena on tietoturvan ja oikeuksien hoitaminen, esim. anonyymikyselyissä vastaajan nimen salaaminen on tärkeää. Rantamäki kertoi fysiikan laitoksen saaneen laatupalkinnon, jonka vuoksi se etenkin tarvitsee tällaista sovellusta.

Antti Auer huomautti projektissa kehiteltävään sovellukseen liittyvän kolme osaa: helppo luonti, hallinta ja yhteenveto, jonka voisi esittää suoraan www-selaimella. Data tulisi saada ulos myös standardimuodoissa, jolloin jatkoanalyysiä pystyttäisiin suorittamaan erillisillä ohjelmilla. Tähän ehdotettiin CSV:tä.

  1. Aiheesta, sen toteutustavoista sekä käytettävistä kehitystyökaluista keskustellaan ja sovitaan ainakin alustavasti.

Jari Rantamäki ehdotti kysymystyyppeihin mukaan matriisia, joka voidaan laitoskohtaisesti täyttää ja sen avulla vertailla sitten kätevästi tuloksia. Rantamäki mainitsi esimerkkinä benchmarkkauksen fysiikan laitoksen ja USA:n MIT:n välillä. Vesa Lappalainen vaati asiaan enemmän konkreettisuutta, joten Rantamäki ja muut tilaajat lupasivat toimittaa projektiryhmälle konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä he haluavat. Lappalainen myös muistutti, että keskitytään nimenomaan olennaisiin ominaisuuksiin, mutta pidetään ovet auki myöhemmille laajennuksille. Lappalainen ja Jukka-Pekka Santanen täsmensivät ryhmälle ja tilaajan edustajille, että tässä projektissa tuotettava järjestelmä tulee olemaan kyllä toimiva ja tuottamaan jonkinlaisia tulosteita ja yhteenvetoja kyselyiden perusteella, mutta että varsinaisen analysointikoneiston liittäminen ohjelmistoon/järjestelmään tulee olemaan vasta tulevien projektien huolena. Sovellus on pidettävä niissä rajoissa, että se on mahdollista toteuttaa kevään projektin aikana.

Lappalaisen ehdotuksena oli kysymyspankki, josta käyttäjä voi valita valmiita kyselyjä ja muokata niitä. Ongelmana on tietojen löytyminen eri laitosten tietojen joukosta.

Auer sanoi, että metatieto on ainoa mahdollisuus pitää tietokannat kurissa. Hän kehotti ryhmää tutustumaan XML:ään yhtenä vaihtoehtona tietojen standardille esittämiselle. Auerin mukaan standardin mukaisen XML:n voi siirtää ympäristöön kuin ympäristöön. Näin voitaisiin käyttää hyväksi jo valmiiksi olemassa olevia ratkaisuja.

  1. Kehitystyökalun pohdinta

Pohdittaessa kehitystyökalua, ryhmää kehotettiin pohtimaan ulkoasua sovellukselle ja tutkimaan muiden verkkokyselyiden rakennetta. Lappalaisen mukaan etenemisjärjestys tässä asiassa on se, että ensin kartoitetaan, millaisia kysymystyyppejä on olemassa ja mitä pitää toteuttaa tämän projektin osalta ja sitten vasta päätetään paras työkalu.

Läheinen yhteistyö Korppi-järjestelmän kanssa puoltaisi Javaa (JSP), joka olisi myös selväpiirteistä. Toiseksi työkaluvaihtoehdoksi tarjottiin Zopea. Zope:ssa käytettävä Python on kyllä oliokieli, mutta ympäristö on vieras ryhmälle. Auer kertoi, että Zope voisi tarjota valmiita malleja/pohjia sekä joitain komponentteja, jotka voisivat nopeuttaa järjestelmän kehitystyötä. Kävi ilmi, että komponentit kuitenkin ovat usein keskeneräisiä.

  1. Keskustelua ohjelmistokokeilujen aloittamisesta

Ohjelmistokokeilut pitäisi saada ajoissa käynnistettyä, jotta työkalu voidaan valita. Santanen lupasi asennuttaa Zope:n yhdelle projektin koneista koekäyttöä varten. Ryhmää kehotettiin pyytämään esittelyä Zopesta Jonne Itkoselta ja Matti-Pekka Sivosuolta. Käyttömielipiteitä ryhmän tulisi kysellä lisäksi virtuaaliyliopiston puolesta Jussi Taalaskiveltä.

  1. Keskustelua salausasioista

Salausasioista Jukka-Pekka Santanen nosti esiin uuden ongelman: saako kyselyihin vastata useamman kerran sama henkilö. Tämä olisi esimerkiksi vaalikyselyjen ongelma.

Lappalaisen mukaan Korpin kanssa toimiessa ei tulisi tätä ongelmaa. Mutta ilman käyttäjän tunnistusta olisi asia vaikea tarkistaa, joten anonyymitapauksissa lähdetään siitä, että väärinkäyttö on mahdollista, jos ei vastauksia voida yksilöidä jonkin tunnuksen mukaan. Eija Ihanainen kertoi, että avoimeen yliopistoon ollaan kehittämässä opiskelijatunnuksia, mutta vielä kyselyt pitäisi toimittaa anonyymisti. Hän painotti, että sovelluksen tulisi toimia myös itsenäisesti, sillä avoimen yliopiston rekisterit ja opiskelijatiedot eivät ole Korpissa eivätkä Joressa.

Lappalainen mainitsi Tapani Tarvaisen, jolta voisi kysellä tietoa salausasioista.

  1. Datan käsittelystä

Tiedon käsittelystä keskusteltaessa Mauno Väisänen heitti ajatuksen kaupallisten SPSS- ja SAS-ohjelmistojen, jotka ovat valmiita ohjelmistoja tiedon analysoimiseen, käytöstä. Yksinkertaisimmat tiedot voitaisiin saadaan www-selaimelle napin painalluksella. Lappalainen ehdotti, että ryhmä haastattelee J-P Kesosta ja selvittää, missä muodossa SPSS:n tarvitsee tiedot saada. Väisänen lisäsi SPSS Data Entryn olevan liian monimutkainen käytettäväksi suoraan, mutta siitä voi katsella ideoita omaan juttuun. Siinäkin data kertyy tietokantaan ja tulee ulos tietyssä muodossa. Santanen tahtoi Väisäsen hankkivan ryhmälle SPSS-systeemin testattavaksi ja kyseli, riittävätkö lisenssit tällaiseen.

Muina järjestelmän mahdollisina tarvitsijoina mainittiin fysiikan laitos (yhteyshenkilönä Soili Leskinen) ja ainejärjestöistä Ynnä. Näiden tarpeita selvitetään haastatteluilla.

Mietittiin vielä tilastotieteilijäkonsultin tarvetta projektissa. Jukka-Pekka Santanen lupasi kysellä mahdollista opiskelijaa matematiikan laitokselta.
Santanen kiteytti vielä, että datan kerääminen ja säilytys ovat ainakin tämän projektin toteutettavaksi kuuluvia ongelmia.

Päätökset: Rajataan projekti sellaisiin rajoihin, että se on mahdollista toteuttaa kevään aikana. Etenemisjärjestys projektissa on se, että ensin kartoitetaan, millaisia kysymystyyppejä on olemassa ja mitä pitää toteuttaa tämän projektin osalta ja sitten vasta päätetään paras työkalu

Projektiryhmän jäsenet haastattelevat edellä mainittuja ihmisiä heidän toiveistaan luotavan järjestelmän suhteen. Tilaajan edustajat hankkivat ryhmälle konkreettisia esimerkkejä esittämistään asioista. Santanen järjestää matematiikan puolelta ryhmälle konsultin ja hankkii ryhmälle Zopen testattavaksi. Väisänen hankkii ryhmälle SPSS-systeemin testattavaksi.

  1. Hahmotellaan aikataulua ja sopimusmallia.

Aikataulu on vielä auki, tavoite tietenkin saada projektin puitteissa toimiva suppea sovellus.

Santanen toivoi että tilaajilta löytyisi rahoitus projektille ja tähän lupauduttiin. Projektiryhmäläiset tekevät ehdotuksen sopimusmalliksi muutaman viikon kuluessa.

Päätökset: Päätettiin rahoituksesta. Ryhmä tekee sopimusmallin esiteltäväksi parin viikon sisällä.

  1. Mainitaan projektin tilat ja yhteystiedot.

Dokumentit www-sivulle ja paperiversiona talteen. Projektiryhmän huone on 223.2 ja puhelinnumero 014-2604964.

  1. Päätetään projektin nimeä kuvaavasta akronyymistä.

Projektiryhmän ehdotus nimeksi oli "Hamsteri".

Yliopistolle aiemmin tuotetut vastaavat sovellukset on nimetty K-kirjaimella alkavien lintujen mukaan, joten ehdotus ei kelvannut. Projektiryhmä miettii uuden nimen Santasen toimittamasta listasta.

Päätös: Santanen toimittaa listan K-alkavista linnun nimistä.

  1. Sovitaan osallistujien seuraavista tehtävistä.

Ryhmän pitää:

Santasen täytyy:

Tilaajan edustajien täytyy:

  1. Sovitaan seuraavan palaverin ajankohdasta ja paikasta.

Seuraava palaveri KE 12.02. kello 10.15 salissa AgC 223.1

Ryhmä varaa dataprojektorin ja kannettavan tietokoneen.

Ylös Edellinen Seuraava Otsikkosivu