Toinen projektipalaveri, pöytäkirja
Keskiviikko, 12.2.2003 klo 10.15-12.00
Jyväskylän yliopisto, AgoraC 223.1
Timo
Ylönen
-
puheenjohtaja
Sampsa
Lintunen
-
sihteeri
Tiina
Pöyhönen
Teemu
Vähä-Ruka
Kari
Kärkkäinen (vastaava ohjaaja Jukka-Pekka Santasen tilalla)
Vesa
Lappalainen
Eija
Ihanainen
Tommi
Lahtonen
Jari
Rantamäki
(saapui
10.20)
Antti
Auer
(saapui
10.35)
Avattiin palaveri ja tarkastettiin ajankäyttövihkot. Puheenjohtajana toimi Timo Ylönen ja sihteerinä Sampsa Lintunen. Projektin jäsen Sampsa Lintunen ja avoimen yliopiston Tommi Lahtonen, jotka eivät olleet paikalla ensimmäisessä palaverissa, esittelivät itsensä.
Hyväksyttiin ensimmäisen palaverin pöytäkirja.
Ryhmä
oli koonnut esimerkkejä kyselytyypeistä ja tulosten
esittämisestä. Esimerkkejä tarkasteltiin ja todettiin, että
kysymystyyppejä on rajallinen määrä. Auerin
esityksestä katsottiin kysymystyyppien XML-esitystä ja sovittiin,
että ryhmä tutustuu niihin tarkemmin.
Päätös:
Ryhmä tutustuu tarkemmin kysymystyyppien XML-esitykseen
internet-osoitteessa
http://www.imsproject.org
Tilaajilla ei ollut vielä esittää konkreettisia esimerkkejä. Analyysiä, tuloksia ja vaatimuksia pohdittiin päällisin puolin avoimessa keskustelussa, jossa tutkittiin ryhmän keräämien lomake- ja analyysiesimerkkien sisältöä.
Ehdotettiin, että kyselyiden tulokset saataisiin ulos SPSS:n ymmärtämässä formaatissa. Lisäksi pohdittiin, missä muodossa ryhmän tänä keväänä tuottama järjestelmä antaa tuloksia ulos. Päätettiin, että ryhmä ei edes yritä toteuttaa tulosten analysointia kovin pitkälle, vaan ohjelman tulee tuottaa keskiarvot, jakaumat ja pylväskaaviot kyselyistä kerätystä aineistosta. Todettiin kuitenkin, ettei sovelluksen toteutus saa estää aineiston hyödyntämistä myöhemmin monimutkaisemmissa analysointiohjelmissa. Asian tiimoilta ryhmää kehotettiin pitämään mielessä Seppo Mustosen kehittämä Survo-ohjelma, sekä haastattelemaan Timo Aittokoskea ja Tommi Kärkkäistä.
Vesa Lappalainen esitti toivomuksen, että avoimia kysymyksiä pitäisi pystyä luokittelemaan ja kommentoimaan, jolloin useista vastauksista saataisiin poimittua esille oleelliset esimerkiksi myöhempää tarkastelua varten. Lappalainen toi esille myös asian, että palautteen tulossivulla voisi olla mahdollisuus tulosten kommentoimiseen. Samalla hän kuitenkin totesi, ettei kommentointimahdollisuus ole järjestelmän vaatimuksissa ensiarvoisen tärkeää ja toteutus voidaan tehdä esimerkiksi sähköpostilistaa hyödyntäen.
Auer ja Rantamäki toivoivat kysymyslomakkeen luonnissa mahdollisuutta linkittää tietyt kysymykset yhteen myöhempää tulosten analysointia varten. Heiltä toivottiin tarkempia esimerkkejä asiasta.
Tommi Lahtonen peräsi mahdollisuutta jakaa kyselyä useammille sivuille, jotta esimerkiksi selaimen kaatuessa kaikki tiedot eivät olisi menetettyjä vaan, että välissä osa tiedoista olisi tallennettu jo palvelimelle sivun vaihdoksen yhteydessä. Tämä on mahdollista vain käyttäjän tunnistamisella ja tämän tiedon tallentamisella. Tässä yhteydessä mainittiin yhtenä mahdollisuutena käyttää hyväksi Korpin käyttäjätunnistusominaisuutta. Korpin käyttäjätunnistukseen perehtymisen lisäksi ryhmän tulee ottaa yhteyttä Tapani Tarvaiseen, joka tietää eri mahdollisuuksista käyttäjän tunnistamiseen. Huomioitava seikka on, että sovelluksen on toimittava myös ilman Korpin käyttäjätunnistusta.
Vesa Lappalainen toi ilmi myös tarpeen kyselyn vastaajan ja tuloksen liittämisestä toisiinsa. Tämä on ongelmallista nimettömissä kyselyissä, sillä kyselyn vastaajaa ei saa voida jäljittää jälkikäteen, mutta vastaajan taustatietoja voidaan kuitenkin haluta käyttöön. Liitos on siis tässä tapauksessa tehtävä jotain salausmenetelmää käyttäen ja tässäkin asiassa kehoitettiin ottamaan yhteyttä Tapani Tarvaiseen.
Ynnään ja fysiikan laitokseen oli otettu yhteyttä haastattelun toivossa vaatimusten suhteen. Fysiikan Soili Leskiseltä ei ollut tullut mitään vastausta yhteydenottoon, joten Lappalainen lupasi ottaa projektiryhmän puolesta häneen uudelleen yhteyttä.
Jari Rantamäki kehotti ottamaan yhteyttä taloustieteellisen tiedekunnan Tapio Ruokolaiseen heidän tarpeistaan palautejärjestelmän suhteen. Ainejärjestöjen Syrinx ja Radikaali edustajien haastattelusta oli myös puhetta.
Päätökset: Tilaajat tuovat tarkempia tietoja tulosvaatimuksista. Auer ja Rantamäki toimittavat tarkempia määritelmiä ja esimerkkejä kysymysten liittämisestä toisiinsa. Lappalainen ottaa yhteyttä Soili Leskiseen. Ryhmä haastattelee Tommi Kärkkäistä ja Timo Aittokoskea tulosten käsittelystä, Tapani Tarvaista salaus- ja käyttäjäntunnistusasioista ja Tapio Ruokolaista taloustieteiden kyselyjen ja analyysien tarpeista. Lisäksi ryhmän tulee kysellä Syrinxiltä ja Radikaalilta heidän tarpeistaan palautejärjestelmään.
Vesa Lappalainen toivoi nopeaa päätöstä siitä, että käytetäänkö SPSS data entryä lomakkeiden luontityökalua, jottei suotta tuhlata aikaa sellaisen työvälineen opettelemiseen, jota ei sitten hyödynnetäkään. Tommi Lahtonen puolestaan esitti muidenkin analysointityökalujen tutkimista. Huomautettiin kuitenkin, että data entry olisi hyvä siksi, että sille on lisenssit olemassa, joten muita vaihtoehtoja ei tarvitse pohtia. Ryhmää kehotettiin ottamaan tarkemmin selvää Jukka-Pekka Kesoselta SPSS:n ominaisuuksista, kuten editointityökalusta, skriptikielestä, tallennusformaateista ja -paikoista.
Päätökset: Ryhmä haastattelee Jukka-Pekka Kesonen uudestaan SPSS:n ominaisuuksista. Päätös SPSS:n käyttämisestä tehtävä pian.
Projektiryhmä oli haastatellut Jonne Itkosta Zopesta ja Pauli Kujalaa JSP:stä. Itkonen oli sitä mieltä, että Zopea voisi käyttää prototyyppisovelluksen tekoon, mutta ei ehkä lopulliseen versioon, koska komponentit ovat osittain hiukan keskeneräisiä ja dokumentointi niissä on huono. Kujala puolestaan kertoi, että JSP:llä saa aikaan sellaista tuotetta kuin haluaa, mutta käyttö vaatii asiantuntemusta ja työkalun opetteluun voi mennä paljon aikaa. Molemmat haastatellut jättivät toteutustyökalun valinnan projektiryhmän vastuulle.
Auer painotti Zopen helppokäyttöisyyttä, mutta Lappalainen puolestaan esitti JSP:tä paremmaksi tulevaisuudessa, sillä Korppi on tähän mennessä toteutettu JSP:tä hyödyntäen.
Ryhmää opastettiin ottamaan vielä yhteyttä Jussi Talaskiveen Zopen käyttöön liittyvissä asioissa.
Päätökset: Ryhmä tutustuu molempiin työkaluihin ja tekee alustavan päätöksen valinnasta, haastatteluaan Jussi Talaskiveä.
Aikataulusta ei vielä puhuttu.
Kenelläkään ei ollut kysymyksiä esitettävänä.
Vakituista palveriaikaa ei sovittu, koska Jukka-Pekka Santanen ei ollut paikalla. Seuraavan palaverin paikaksi sovittiin sovellusprojektien kokoustila Agora C223.1 ja ajaksi keskiviikko 19.2.2003 klo 8.30.
Puheenjohtaja päätti palaverin.
Liite: Toisessa projektipalaverissa laadittu tehtävälista