Ylös Edellinen Seuraava Otsikkosivu

Kolmas projektipalaveri, pöytäkirja

Aika:

Keskiviikko, 19.2.2003 klo 8.30-12.05

Paikka:

Jyväskylän yliopisto, AgoraC 223.1

Läsnäolijat:

Sampsa Lintunen - puheenjohtaja
Teemu Vähä-Ruka - sihteeri
Tiina Pöyhönen (poistui 11.00)
Timo Ylönen

Jukka-Pekka Santanen
Vesa Lappalainen
Eija Ihanainen (saapui 10.15)
Jari Rantamäki (poistui 11.00)
Mauno Väisänen (poistui 11.00)

Käsitellyt asiat:

  1. Palaverin avaus ja ajankäyttövihkojen tarkastus

Avattiin palaveri ja tarkastettiin ajankäyttövihkot. Puheenjohtajana toimi Sampsa Lintunen ja sihteerinä Teemu Vähä-Ruka. Ajankäyttövihkot hyväksyttiin. Sampsa Lintusen toteuttamaan www-pohjaiseen ajankäyttövihkoon (http://www.suunnistus.net/dr/sampsanomat/projekti/) esitettiin muutamia lisäyksiä: Suojaus tulee lisätä, ettei kuka tahansa pääse muokkaamaan tietoja ja datasta tulee ottaa varmuuskopioita. Sovellus olisi myös hyvä siirtää yliopiston palvelimelle, ryhmän omalle verkkolevylle.

Päätökset: Ajankäyttövihkot hyväksyttiin. Parannukset www-ajankäyttövihkoon: suojaus, varmuuskopiointi, siirto yliopiston palvelimelle.

  1. Edellisen palaverin pöytäkirjan tarkastus

Jukka-Pekka Santanen huomautti, että palaverin loppumisaikaan tulisi lisätä minuutit ja pöytäkirja tulee toimittaa Kari Kärkkäiselle, joka oli 2. palaverissa mukana.

Päätös: Hyväksyttiin ensimmäisen palaverin pöytäkirja, yllä olevin muutoksin.

  1. Vakituisen palaveriajan päättäminen

Päätös: Sovittiin alustavasti vakituiseksi palaveriajaksi torstai 8.30-10.30

  1. Tarkasteltiin toisessa palaverissa sovittujen tehtävien etenemistä.

Tässä kohdassa tuli käsiteltyä esityslistan kohdat 5-10

  1. Tutustuminen XML- kysymystyyppien esitykseen osoitteessa http://www.imsproject.org

Sampsa Lintunen oli tutustunut XML-kysymystyyppeihin ja käynyt Tommi Lahtonen oli lyhyesti kommentoinut hänen sähköpostilistalle lähettämäänsä viestiä.

Vesa Lappalainen huomautti, että jos XML-kuvauksia käytetään, niistä jokainen pitää koodata Java:lla projektin toteuttamaan sovellukseen. Santanen kysyi, olisiko valmista työkalua, jolla XML:n saisi HTML-muotoon. Tällaista ei ilmeisesti kuitenkaan ole ainakaan vapaalla lisenssillä, joten projektiryhmän tekemän sovelluksen pitäisi hoitaa tämä tulkkaus. Lappalainen kehotti miettimään onko XML liian monimutkainen tulkittavaksi ja tuhlataanko sen opettelemiseen liikaa aikaa.

Lappalainen kertoi, että Korpissa on jonkinlainen kuvaus lomakkeille. Asiaa kehotettiin kyselemään Pauli Kujalalta ja Heikki Uuksulaiselta. Lisäksi ryhmän tulee pyytää Kujalalta Korppiin opettajatunnukset ja Harri Tuomelta Korpin kehittämisversio ryhmän koneelle. Datan talletusmuotona voisi olla Korpin käyttämä muoto ja sen voisi tarvittaessa muuttaa XML:ksi. Santasen mukaan XML-kuvauksen saamiseen voisi ainakin jättää mahdollisuuden.
Lappalainen kysyi, oliko sivustoilla ollut määrittelyä vastausten tulkitsemiseen ja tallettamiseen. Tähän ei vielä ollut löydetty tapaa, joten ryhmä tutkii sivua vielä tarkemmin.

Päätökset: Ryhmä miettii, onko liian työlästä tulkita XML-kuvauksia. Tutustutaan Korpin lomakekuvauksiin, pyydetään ohjausta Heikki Uuksulaiselta, Pauli Kujalalta pyydetään Korppiin opettajatunnukset ja Harri Tuomelta yhdelle ryhmän koneista Korpin kehittämisversio. Tutkitaan onko http://www.imsproject.org sivustoilla tapaa tulkita ja tallettaa vastauksia XML:llä

  1. Tommi Kärkkäisen ja Timo Aittokosken haastattelut

Kummaltakaan ei oltu vielä saatu vastausta sähköpostiyhteydenottoon. Timo Aittokosken ja Tommi Kärkkäisen haastattelun aihetta haluttiin tarkentaa, heitä haastatellaan nimenomaan tulosten käsittelystä. Vesa Lappalainen kertoi, että alun perin nimenomaan Kärkkäinen halusi tämän aiheen projekteihin. Ryhmä haastattelee Kärkkäistä ja Aittokoskea datan jatkoanalyysistä.

Päätös: Haastatellaan Tommi Kärkkäistä ja Timo Aittokoskea.

  1. Tapani Tarvaisen haastattelu suojausasioista.

Haastattelu ei ole vielä ajankohtainen, mutta keskusteltiin hetki salaustarpeista.

Jukka-Pekka Santanen kysyi, onko käyttäjät yksilöity tietokannassa, vaikka ulospäin ei yksilöintiä näy. Vesa Lappalaisen mukaan suojaukseen voisi tehdä useita tasoja käyttötapauksen mukaan. Mauno Väisäsen mielipide oli, että opiskelijalla ei saa olla pienintäkään epäilystä siitä, että hänen tietonsa saadaan selville, koska tämä vaikuttaa välittömästi vastauksiin. Lappalainen korosti vielä, että kyselyn teossa pitää olla valintamahdollisuus, jolla joihinkin kyselyihin voidaan liittää jotain tunnistustietoja. Tätä pakko käyttää esimerkiksi sen estämiseksi, että yksi käyttäjä voisi vastata moneen kertaan samaan kyselyyn.

Päätös: Tarvaisen haastattelu ei ole vielä ajankohtainen, joten siirretään myöhempään ajankohtaan.

  1. Jukka-Pekka Kesosen haastattelu, SPSS ja Survo

Ryhmä oli päättänyt, ettei luotavassa järjestelmässä käytetä SPSS Data Entry:ä lomakkeiden luomiseen, vaan hoidetaan tämä omassa sovelluksessa. Näin ollen jätettiin Kesonen haastattelematta.

Myös Vesa Lappalainen oli sitä mieltä, että SPSS:stä ei kannata miettiä muita ominaisuuksia kuin sitä, miten data saadaan analysointiohjelmaan sisään. Survosta kysyttäessä Mauno Väisänen kertoi, että siihen on kyllä kampuslisenssi, mutta sitä ei käytetä oikeastaan yhtään. Ohjelmaa on kehitetty vuosia, mutta se ei ole noussut suureen suosioon. Survo:ssa on hieman erilainen lähestymistapa analysointiin kuin SPSS:ssä. Joiltain piirteiltään Survo saattaa olla myös parempi, mutta SPSS on sopiva työkalu kautta linjan ja siinä on parhaat skriptiominaisuudet. Lappalainen kyseli SPSS:n Linux-versiota, Väisäsen tietojen mukaan sellaista ei ole kummastakaan. Palvelimet, joita tullaan käyttämään, ovat Linux -pohjaisia, joten tästä saattaa tulla jonkinasteisia ongelmia. Väisänen tiivisti, että kyselyiden luomiseen on kaksi vaihtoehtoa, SPSS Data Entry ja oma sovellus, mutta analyysiin kannattaa ilman muuta käyttää SPSS:ää, koska sen käyttöön löytyy osaavia ihmisiä yliopistolta.

Päätös: Päätettiin, ettei käytetä SPSS Data Entry:ä lomakkeiden luomiseen. Tieto saatava sellaiseen muotoon, että se saadaan SPSS:ään.

  1. Taloustieteiden Tapio Ruokolaisen, Ynnän, Syrinxin ja Radikaalin haastattelut tarpeista järjestelmän suhteen.

Haastateltaviin on otettu yhteyttä. Vesa Lappalainen ja Jukka-Pekka Santanen neuvoivat kysymään konkreettisia esimerkkejä millaista dataa on saatu ja millaista tulosta siitä.

  1. Demo sovelluksen toiminnasta

Käytiin läpi ryhmän "rautalankamalli" sovelluksen käyttöliittymästä. Lappalainen ehdotti muutamia parannuksia ja ideoita: Kysymystyypin valinnan yhteydessä voisi olla kuvat selventämässä kysymystyyppiä ja yhden klikkauksen kysymystenluontivelhosta saisi pois siirtämällä esikatselun aiemmalle sivulle. Yksittäisille kysymyksille tulisi myös saada syötettyä yksilöllinen nimi. Korpin tapaan olisi myös hyvä olla erilainen käyttöliittymä eritasoisille käyttäjille.

Korpin lomakkeen luonnista ja ryhmän ehdotuksesta yhdistellään hyviä puolia.

Mietittiin, miten ohjelma toimisi ilman Korppia ja moneenko Korpin tietokantatauluun tarvitaan viittauksia.

Oleellinen osa sovellusta tulee olemaan kysymyspankki, josta voi valita haluamiaan kyselylomakkeita tai yksittäisiä kysymyksiä. Valmiita lomakkeita saa muokattua poistamalla tai lisäämällä niihin kysymyksiä.

Santanen antoi tehtäväksi miettiä käyttötapauksia ja kehittää demoa niiden pohjalta. Tuloksena ennen seuraavaa demoversiota olisi "sivukartta", josta nähdään jokaisen sivun toiminnot ja tiedot, sekä viittaukset toisille sivuille. Jos kysely on pitkä, voisi käyttäjälle näkyä "sisällysluettelo", josta voisi siirtyä eri kohtiin kyselyssä.

Päätökset: Yhdistellään ryhmän ehdotuksesta ja Korpin lomakejärjestelmästä hyviä puolia kyselynluonnin käyttöliittymään. Tuotetaan ennen seuraavaa demoa sivustokartta, josta näkyy sovelluksen rakenne.

  1. Tehdään päätös työkalusta JSP:n ja Zope:n välillä

Ryhmä oli päättänyt, että käytetään työkaluna JSP:tä. Tekninen tukihenkilö on tämän valinnan myötä Jussi Mäkinen. Santanen ottaa Mäkiseen yhteyttä ja Mäkinen pitää ryhmälle opastuksen JSP:stä ja auttaa dokumenttityökalun valinnassa, vaihtoehtoina Microsoft Word ja Latex.

Päätökset: Työkaluna JSP, tekninen tukihenkilö Jussi Mäkinen. Jukka-Pekka Santanen ottaa Mäkiseen yhteyttä. Mäkisen kanssa sovitaan aika JSP ja Latex/Word ohjaukselle.

  1. Projektisopimuksen tuottaminen ja aikataulu

Päätökset: Ryhmä tuottaa projektisopimuksen ja hyväksyttää sen. Aloitetaan projektisuunnitelman tekoa, hahmotelma aikataulusta mukaan.

  1. Tilaajien analyysia, tuloksia ja vaatimuksia koskeviin esimerkkeihin tutustuminen

Tilaajien tehtävä oli toimittaa konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä he järjestelmältä haluavat. Eija Ihanainen oli toimittanut näitä, ja avoimen yliopiston kyselylomakkeen tuottaminen ja analysointi, johon hän oli hahmotellut haluttavia tuloksia, otettiin kevään projektin puitteissa toteutettavan sovelluksen tavoitteeksi. Siinä esiintyvät kysymystyypit tulee pystyä esittämään ja kyselyn tuloksissa voi valita niiden esitysmuodon muutamasta vaihtoehdosta(esimerkiksi pylväs- tai piirakkaesitys). Lappalainen lupasi etsiä konkreettisiksi esimerkeiksi itse tekemiään kurssikyselyjä ja niiden tuloksia ja pyytää Pasi Koikkalaiselta tämän tarkkaan analysoiman kurssikyselyn.

Datan esitystavasta keskusteltaessa Mauno Väisänen sanoi, ettei keskiarvo ole oikea tapa esittää kysymysten tuloksia, koska ääripäihin tulleet vastaukset vaikuttavat siihen voimakkaasti. Havainnollisempaa olisi käyttää jakaumaa tai mediaania. Tultiin siihen tulokseen, että kysymyksen asettajalla olisi kuitenkin mahdollisuus valita haluamansa esitystapa. Väisänen mainitsi vielä, että SPSS voisi jäädä hieman taustalle tämän kevään projektin osalta, sillä opettajalle on tärkeintä saada palaute suoraan tai jopa reaaliaikaisesti. Santanen jatkoi tähän vielä, että jos jostain seikasta sovelluksen toteutuksessa joudutaan tinkimään, tingitään analyysistä. Datan jatkokäsittelylle kuitenkin pidetään ovet auki.

Lappalainen antoi esimerkiksi Ynnän ylläpitämän kurssikyselyarkiston. Hän myös ehdotti, että kysymyksillä olisi suhteita, jolloin esimerkiksi tapaus, jossa opiskelija ei ole käynyt luennoilla ja antaa niistä silti palautetta, voitaisiin jättää huomiotta. Tätä kautta voisi luoda myös kurssille tuleville mahdollisuuden nähdä, millä aktiivisuudella kurssi sujuu hyvin. Avoimiin kysymyksiin Lappalainen halusi kommentointimahdollisuuden, jolloin opettajan kommentit näkyisivät yhteenvedossa oppilaille.

Jari Rantamäki esitti toiveitaan metatietojen suhteen ja yritti havainnollistaa kysymysten vuositason seuraamista esimerkillä, mutta asia jäi hieman epäselväksi. Lappalainen kehotti Rantamäkeä toimittamaan asiasta konkreettisia esimerkkejä.

Vesa Lappalainen oli ottanut yhteyttä Soili Leskiseen ja saanut fysiikan laitokselta yhteyshenkilön ja Jukka-Pekka Santanen oli saanut tilastotieteen konsultin, kuten viime palaverissa sovittiin.

Päätökset: Projektin tavoitteena Eija Ihanaisen esimerkkikyselyn tuottava, ja sen yksinkertaisesti analysoiva, toimiva ohjelma, jossa käyttäjä voi valita tulosten esittämisen muutamasta vaihtoehdosta. Vesa Lappalainen lupasi toimittaa esimerkiksi oman kurssikyselynsä ja Pasi Koikkalaisen kurssikyselyn. Rantamäki toimittaa konkreettisia esimerkkejä toiveistaan järjestelmän suhteen.

  1. Projektista heränneiden kysymysten käsittely

Jukka-Pekka Santanen esitti muutaman kysymyksen:

Santanen kysyi, tarvitaanko visuaalista ja käytettävyyskonsulttia. Visuaalisen konsultin tarvetta ei luultavasti ole, jos pääasiassa toimitaan Korpin alla. Jos käytettävyyteen tarvitaan apua, niin hän ottaa sopiviin henkilöihin yhteyttä.

Palaverin alussa Santanen kysyi, onko ryhmä miettinyt projektipäällikön nimeämistä ja ryhmä lupasi miettiä asiaa.

Päätös: Ryhmä tekee päätöksen projektipäällikköasiassa.

  1. Palaverin päättäminen

Puheenjohtaja päätti palaverin.

Liite: Kolmannessa projektipalaverissa laadittu tehtävälista

Kolmannessa palaverissa laadittu tehtävälista

Ryhmän pitää:

Tilaajien pitää:

Jukka-Pekka Santasen pitää:

Vesa Lappalaisen pitää:

Ylös Edellinen Seuraava Otsikkosivu