Neljäs projektipalaveri, pöytäkirja
Torstai, 27.2.2003 klo 8.30- 11.05
Jyväskylän yliopisto, AgoraC 223.1
Teemu
Vähä-Ruka
-
puheenjohtaja
Tiina
Pöyhönen
-
sihteeri
Sampsa
Lintunen
Timo
Ylönen
Jukka-Pekka
Santanen
Vesa
Lappalainen
Jussi
Mäkinen
Eija
Ihanainen
Antti
Auer
Avattiin palaveri. Puheenjohtajana toimi Teemu Vähä-Ruka ja sihteerinä Tiina Pöyhönen. Ajankäyttövihkot hyväksyttiin. Ajankäyttösovelluksen siirtäminen yliopiston palvelimelle, josta edellisen viikon palaverissa sovittiin, ei ollut vielä onnistunut, sillä kyseiseen sovellukseen liittyvistä oikeuksien siirroista vastaava mikrotukihenkilö Harri Tuomi on lomalla. Sovelluksen siirtäminen tehdään, kun Tuomi palaa töihin.
Ryhmälle ohjelmointityökalun valinnan myötä tullut tekninen ohjaaja Jussi Mäkinen esitteli itsensä ja muutkin palaverin paikallaolijat esittelivät pikaisesti itsensä Mäkiselle. Mäkiselle ei olisi palaverin vakituinen aika oikein sopinut, mutta keskustelujen jälkeen kävi ilmi, ettei muutakaan kaikille sopivaa aikaa löytynyt, joten viikkopalaveri päätettiin pitää aiemmin sovitulla paikallaan. (torstaisin kello 8.30). Mäkinenkin päässee paikalle ainakin joka toinen viikko.
Päätökset: Ajankäyttövihko siirretään yliopiston palvelimelle heti, kun Tuomi palaa antamaan tarvittavia oikeuksia ryhmälle. Palaverin aika pidettiin aiemmin sovittuna.
Edellisen palaverin pöytäkirja käytiin kohta kohdalta läpi. Pöytäkirjasta ei ollut huomautettavaa. Jukka-Pekka Santasen mielestä pöytäkirja oli erinomainen. Kohtaan viisi liittyen Santanen huomautti, että visuaalista ja käytettävyyskonsulttia ryhmä ei tule saamaan, koskapa sellaisen hankkiminen tulisi olemaan vaivalloista.
Ryhmälle ehdotettiin vielä tutustumista SPSS:n data entryyn omaan sovellukseen ideoiden saamiseksi. Huomautettiin kuitenkin, että oman sovelluksen ulkoasu kannattaa tehdä ensin, jottei ajatuskenttä suotta kapeudu valmiin mallin mukaiseksi.
Edellisen palaverin jälkeen on päätetty ottaa dokumentointityökaluksi Word, joten pöytäkirjassa mainittua Latex-koulutusta ei tarvita. Ryhmä ottaa käyttöön rtf2html-sovelluksen dokumenttien verkkoversion tekemisessä. Vesa Lappalainen kritisoi ryhmän tekemien dokumenttien ulkoasua ja kehotti käyttämään tyylejä käsin laitettujen muotoilujen sijasta.
Päätökset: Ryhmälle ei tule konsulttia visuaaliseen ilmeeseen ja käytettävyyteen liittyen. Ryhmä ottaa uudelleen yhteyttä Jussi Kokkoseen saadakseen data entryn yhdelle projektiryhmän koneista. Dokumentointityökaluksi valittiin Word.
Tässä kohdassa tuli käsiteltyä esityslistan kohdat 5-11
Varmuuskopioita ajankäyttösovelluksestä on tehty, mutta sovelluksen siirtäminen yliopiston palvelimelle odottaa, kunnes Harri Tuomi palaa töihin.
XML-keskustelu oli vilkasta, eikä varsinaisia päätöksiä asiasta vielä tehty. Ryhmä ei ollut ehtinyt vielä tutkia, onko XML:ssä tapaa tulkita kysymyksiä ja niiden vastauksia. Asiaan hieman perehtynyt Jussi Mäkinen kertoi, että jonkinlaisia ratkaisuja kyllä löytyy. Auer huomautti, että XML:n rakenteista on olemassa UML-kuvaukset. Sampsa Lintunen mainitsi, että nykyisellä HTML:llä XML-rakenteet voi olla vaikea kuvata. Vesa Lappalaisen mukaan perus-XML:n tuottamisen pitäisi onnistua kohtuullisella vaivalla, mutta sen lukeminen voikin olla jo vaikeaa. Näin ollen IMS-standardia voitaisiin kyllä käyttää ainakin tulosten ulosannissa. Jos peruskysymystyyppien lisäksi on tarvetta muille kysymystyypeille, silloin asia voikin muuttua vaikeammaksi. XML:n käyttäminen täytyy päättää piakkoin, jotta asia saadaan dokumentoitua vaatimusmäärittelyyn.
Päätökset: XML:stä päätös ennen vaatimusmäärittelyn hyväksymistä.
Heikki Uuksulainen piti ryhmälle perehdyksen Korpin tietokantarakenteesta. Sampsa Lintunen sai perehdytyksestä ideoita Kottaraisen tulevaksi tietokannaksi ja hän toimittaa seuraavaan palaveriin muiden nähtäväksi tietokantakaavion asiasta. Lappalainen tahtoi tarkennusta etenkin siihen, tuleeko Korpin tietokantoihin lisäystä vai vaaditaanko ihan kenttien tietosisällön muutoksia. Jälkimmäisessä tapauksessa ehdotettiin aivan oman tauluosion luomista sen sijaan, että alettaisiin muuttamaan Korpin rakennetta. Santanen huomautti, että Korppihan on varsinaisesti tehty demopisteiden asettamista ja käsittelyä varten ja siinä on hyvin vähän otettu huomioon muita käyttötarkoituksia, etenkään Kottarainen-projektin tarpeiden tyylisiä. Lintunen myötäili tätä huomauttaen, että vanha sovellus ei saa liikaa rajoittaa uuden mahdollisuuksia.
Ryhmä on hankkinut Pauli Kujalalta opettajantunnukset Korppiin ja Korpin kehittämisversio on saatu testattavaksi. Mäkinen auttaa ryhmän alkuun kehittämisversioon tutustumisessa.
Ryhmää kehotettiin ottamaan yhteys Hanna Seuraseen Optima-oppimisympäristön käyttäjätunnuksista.
Päätökset: Hanna Seuraseen yhteys Optima-tunnuksista. Ryhmä tutustuu Korpin kehittämisversioon. Ryhmä toimittaa tietokantakaavioehdotuksen seuraavaan palaveriin.
Ryhmä on haastatellut fysiikan laitoksen Juha Merikoskea, taloustieteiden laitoksen Tapio Ruokolaista, Radikaalin(kemistien ainejärjestö) edustajaa Olli Hietamiestä, Syrinxin(biologien ainejärjestö) laatuhemmoja Lasse Mannista ja Pasi Kankaanpäätä sekä tietotekniikan laitoksen Timo Aittokoskea. Haastatteluja ei vielä käsitelty kovin tarkasti, sillä Ynnän (matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opiskelijoiden ainejärjestö) haastattelua ei ole vielä saatu tehdyksi ainejärjestön ihmisten pompotellessa vastuuta asiasta toinen toisilleen. Ryhmää kehotettiin käyttämään kovempia otteita haastattelun saamiseksi. Ynnä on kertonut tarvitsevansa sovellusta, jollaista Kottarainen on luomassa, joten heidän tarpeidensa kartoittaminen olisi tärkeää. Haastatteluista kehotettiin tekemään yhteenveto, joka tulee lähettää myös haastatelluille.
Tilaajan edustajillekin oli tullut haastatteluraporteista sellainen kuva, että haastatellut suhtautuvat nihkeästi Kottaraisen kehittämään sovellukseen. Santanen halusi tietää, onko ryhmä kokenut saavansa haastatteluista mitään hyödyllistä irti. Ryhmä koki, että Syrinxin haastattelu on ollut hyödyllisin ja antoisin. Aittokosken haastattelu oli myöskin melko informatiivinen ja Aittokoskea ja Kärkkäisen sovellus lienee hyödyllinen, jos päädytään XML:n käyttöön.
Päätökset: Ryhmä haastattelee Ynnää ja tekee haastatteluista yhteenvedon, joka lähetetään haastatelluille.
Ryhmä esitteli tilakaavion velhosta(http://kotka.it.jyu.fi/kottarainen/velho/). Kaavioon pyydettiin tarkennuksia muun muassa käyttötapauksien suhteen. Kysymyspankki-nimitystä parempana pidettiin "lomakepankkia". Tarkennettiin, että lomakepankki kokoaa toisiinsa liittyvät kysymykset kyselyiksi, joita voidaan sitten muokkailla kyselyä tehdessä. Lappalainen tahtoi, että kysymyksiä voi hakea myös tietyn sanan perusteella (esim.''ikä''-sanalla hakeminen antaisi kaikki kysymykset, joissa sana esiintyy). Kysymykset pitäisi myös ryhmitellä pankkiin muutenkin haettavaksi kuin vain tietyn kysylomakkeen osana (esim. Henkilötietoa-koskevat kysymykset jne.). Pankkia luodessa on kuitenkin muistettava, että lomakeryhmittelyn on oltava pääasia ja muut ominaisuudet toteutetaan vasta sen jälkeen.
Mäkinen toivoi tilaajan edustajilta listaa kysymyslomakkeisiin liitettävistä metatiedoista, joita kaikkiin kysymyksiin tullaan liittämään. Esimerkkeinä metatiedoista mainittiin päivämäärä, kyselyn tekijä ja kurssin tapauksessa sen nimi. Kysymyksiä/kyselyitä tulisi voida hakea myös näiden metatietojen perusteella.
Santanen kiitteli tilakaavioon liittyneen dokumentin selkeää esitystä. Teemu Vähä-Ruka halusi tarkennusehdotuksia tilakaavioon ja kysymystyyppien tietojen asettamiseen sekä ehdotti, että kysymysten luomisessa "tavalliselta" kyselyn tekijältä piilotettaisiin kysymysten lisämääritykset, kuten esimerkiksi kurssi-id. Tätä pidettiin hyvänä ehdotuksena.
Päätökset: Tilakaaviota/sivukarttaa korjataan ehdotusten mukaan ja ilmoitetaan osoite sähköpostilistalle, jotta tilaajan edustajat pääsevät tutustumaan siihen ja pohtimaan mahdollisia parannusehdotuksia seuraavaa palaveria varten. Tilaajat pohtivat, mitä metatietoja kyselyihin halutaan liittää.
Vesa Lappalaisella oli näyttää esimerkkejä tekemästään kurssikyselystä ja sen tuloksista sekä niiden yhteenvedosta. Antti Auer toi Jari Rantamäen puolesta esimerkkejä ryhmälle. Auer (ja hänen edustamansa Rantamäki) olivat ehdottomia siinä, että kyselyn vastaukset on saatava matriisimuodossa ulos järjestelmästä ja matriisin sarakkeisiin on saatava nimenomaan tekstimuotoista dataa. Tällaisella matriisilla esimerkiksi laitokset arvioivat itseänsä ja vertaavat mahdollisesti toisiinsa tietojaan etsien parempia toimintatapoja (benchmarking). Esimerkkiä pohdiskeltiin jo hiukan toteutusnäkökulmasta, eli kysymysten esittämistä kaksiulotteisessa matriisissa. Pohdiskelujen perusteella päädyttiin siihen, että kysymyslomakkeella kysymykset esitettäneen kuitenkin yksiulotteisina, sillä HTML:llä on äärettömän vaikeaa saada järkevännäköistä matriisikyselyä aikaiseksi. Analysointivaiheessa tulokset voitaneen kyllä esittää myös kaksiulotteisesti matriisissa. Tähdennettiin, että aiemmissa päätöksissä jo puhuttiin, että Kottarainen ei edes yritä tehdä monimutkaisia analyysirakenteita vaan, että tämä puoli on sovelluksen jatkokehittäjien ongelma. Auer oli kuitenkin sitä mieltä, että kysymyslomakkeen luontivaiheessa kysymyksiä on liitettävä yhteen ja asiaan on otettava siis kantaa jo ryhmän tekemässä sovelluksessa. Lappalainen taasen oli sitä mieltä, että liittämisenkin voi kyllä tehdä analysoitaessa vasta. Toisaalta liittäminen ei ollut ongelma: se voidaan toteuttaa esimerkiksi kysymysten id:ihin liitettävällä tiedolla, jota on helppo käyttää sitten analysoitaessa.
Lappalainen halusi tietää, millaisia vastauksia Auerin tuomiin matriisikyselyihin oli saatu ja miten niitä oli yhdistelty. Auerilla ei ollut esittää esimerkkiä lopullisesta yhteenvedosta, mutta hän sanoi, että vastaukset on luettu läpi ja niistä on yhdistelty käsityönä oleelliset asiat. Lappalainen halusi kuitenkin nähdä tällaisen käsin tehdyn yhteenvedon ja painotti, ettei ohjelmointia voi aloittaa ellei tiedä mitä on tekemässä. Auer arveli, että Anita Nuutinen voisi tietää tietojen yhdistelypuolesta enemmän. Mainittiin kuitenkin, että Nuutinen on enimmäkseen vain konsultoinut, eikä siten todennäköisesti tiedä aineiston yhdistelystä mitään. Timo Ylönen tahtoi tietää henkilön, joka olisi oikesti tehnyt analysoinnin, mutta tällaista henkilöä ei kenellekään tullut mieleen. Eija Ihanainen oli ollut mukana laitosarvioinnissa ja tulosten vertailussa, mutta hänkään ei osannut sanoa ketään henkilöä, joka varsinaisesti olisi vastannut tiedon yhdistelystä.
Auer toivoi kysymyksiin erilaisten painotusten laittamisen mahdollisuutta niin, että esimerkiksi kolmesta yhteen linkitetystä kysymyksestä yhdellä olisi painotusarvonaan analysoinnissa esimerkiksi 50% ja kahdella muulla 25%. Huomautettiin kuitenkin, että painotuksia tuskin kannattaa kysymysten luontivaiheessa ajatella. Se on jälleen analysointipuolen asioita ja pyrkimys olisi tässä vaiheessa pitää lomakkeenluontityökalusta erillään kaikki "viisaammat" toiminnot. Työkalusta saattaa hävitä selkeys ja helppokäyttöisyys, jos siihen lisätään enemmälti analysointiin liittyviä ominaisuuksia. Pidettiin kuitenkin tärkeänä, että ryhmä toteuttaa analysointipuolesta alkeelliset yhteenvedot ja mahdollisuuden komentoida tuloksia. Avoimet kysymykset on saatava yhdistettyä kysymyksittäin. Kysymykset, jotka voivat sijaita hajallaan kyselyssä(esim. ilmavoimien testit, jossa tutkitaan vastailun johdonmukaisuutta useammalla eri tavalla esitetyillä samoilla kysymyksillä), on voitava linkittää toisiinsa. Lisäksi Lappalainen toivoi kyselyyn vastaajalle mahdollisuutta kieltää näyttämästä antamaansa palautetta julkisesti: hänenkin oppilaissaan on vuosittain muutama ihminen, jotka eivät halua kurssipalautteensa tulevan toisten näkyviin ja heille olisi suotava tämä valinnan mahdollisuus.
Päätökset: Ryhmä ottaa yhteyttä Anita Nuutiseen saadakseen selvyyttä matriisikyselyn tulosten yhdistelystä. Päätettiin, ettei lomakkeenluontityökaluun sotketa analysointia ja että avoimet kysymykset on saatava ryhmiteltyä kysymyksittäin ja lukijan on pystyttävä kommentoimaan niitä.
Projektisopimus oli lähetetty osapuolille sähköpostilistan välityksellä ja siihen haluttiin seuraavanlaisia muutoksia seuraavaan palaveriin mennessä:
Kohdassa 1 tulee mainita tietotekniikan laitos asettajana, koska laitokselle on kuitenkin sopimuksessa mainittu velvotteita ja asetuksia. Yliopiston alaiset organisaatiot(avoin yliopisto, OPLAA-hanke, virtuaaliyliopistohanke ja hallinto) tahdottiin myös eriteltävän, jotta ei vaikuta siltä kuin "Jyväskylän yliopisto tilaa Jyväskylän yliopistolta sovelluksen".
Kohtaan 4.1 lisättävä tilaajaorganisaatiot, jotta niiden sitoutuminen työpanokseltaan käy ilmi.
Kohdassa 5.4 on huomioitava se, että jos Kottarainen tulee osaksi Korppia, projekti kuuluu GPL-lisenssin alle.
Kohdassa 6 on mainittava, että jokainen tilaajaosapuoli maksaa 1000 euroa.
Johtoryhmään kohdassa 8 lisätään OPLAA-hankkeen Jari Rantamäki.
Kohtaan 15 on lisättävä allekirjoittajien puuttuvat tittelit(koordinaattori Antti Auer, suunnittelija Eija Ihanainen, pääkoordinaattori Jari Rantamäki ja tietohallintopäällikkö Mauno Väisänen). Lisäksi huomautettiin, että amanuenssi Päivi Jämsen on tietotekniikan laitoksen edustaja eikä avoimen yliopiston, kuten sopimusvedokseen oli päässyt lipsahtamaan.
Lisäksi päätettiin, että Vesa Lappalainen mainitaan sopimuksessa ryhmän teknisenä ohjaajana. Mauno Väisäseltä on varmistettava, onko hän hallinnon allekirjoittaja, vai laitetaanko sopimukseen jonkun toisen nimi. Rahoitushan tulee käytännössä hallinnon viestinnältä, joten ilmeisesti Anu Mustonen olisi toinen mahdollinen allekirjoittaja.
Päätökset: Ryhmä ottaa Mauno Väisäseen yhteyden ja selvittää, kuka hallinnolta on sopimuksen allekirjoittaja. Sopimukseen tehdään edellä mainitut muutokset ja se toimitetaan sähköpostilistalle luettavaksi ja virallinen versio seuraavaan palaveriin allekirjoitettavaksi.
Alustava versio projektisuunnitelmasta oli tehty, mutta koska sitä ei ollut ehditty toimittaa sähköpostilistalle etukäteen luettavaksi, päätettiin siirtää sen läpikäyminen seuraavaan palaveriin.
Päätökset: Projektisuunnitelma lähetetään sähköpostilistalle ja osapuolet tutustuvat siihen ennen seuraavaa palaveria.
Vaatimusmäärittely on lähetetty sähköpostilistalle ja siitä on saatu Santaselta palautetta. Sanamuotoihin ehdotettiin pieniä korjauksia, mutta muuta sanomista ei määrittelystä löytynyt.
Tässä yhteydessä tuli puhetta tilastotieteen konsultin tarpeesta. Koska Jussi Mäkinen, ryhmän tekninen ohjaaja, on lukenut sivuaineenaan tilastotiedettä, ei ulkopuoliselle konsultille nähty tarvetta. Santanen lupasi hankkia Mäkisen ehdottaman tilastotieteen kirjan "Tilastomenetelmien peruskurssi" ryhmälle avuksi.
Päätökset: tehdään vaatimusmäärittelyyn muutokset ja laitetaan se uudestaan listalle. Kaikki osapuolet lukevat määrittelyn läpi ja ehdottavat muutoksia seuraavaan palaveriin. Santanen hankkii ryhmälle tilastotieteen kirjan (TIL A03-kurssin luentomoniste).
Ryhmä oli päättänyt, että se kierrättää projektipäällikön tointa niin, että jokainen ryhmän jäsen on yhtä kauan vastuullisessa hommassa ja kaikki saavat kokemusta tästä. Ensimmäisenä projektipäällikkönä toimii Sampsa Lintunen. Ryhmän kunnianhimoisena tavoitteena olisi saada projekti päätökseen toukokuun puoleen väliin mennessä. Epäilystä aikaisesta lopetuksesta oli ilmassa ja Santanen huomautti, että ryhmällä pitää olla projektipäällikkö toukokuun loppuun saakka.
Päätökset: Projektipäällikköä vaihdetaan sopivin väliajoin niin, että kaikki ryhmän jäsenet ovat osan aikaa tässä roolissa. Sampsa Lintunen toimii ensimmäisenä projektipäällikkönä.
Puheenjohtaja päätti palaverin.
Liite: Neljännessä projektipalaverissa laadittu tehtävälista