Viides projektipalaveri, pöytäkirja
Torstai 06.03.2002 klo 08.30-09.59
Jyväskylän yliopisto, AgoraC 223.1
Tiina
Pöyhönen
-puheenjohtaja
Timo
Ylönen
-sihteeri
Sampsa
Lintunen
Teemu
Vähä-Ruka (poistui 09.56)
Jukka-Pekka
Santanen
Vesa
Lappalainen
Eija
Ihanainen
Jari
Rantamäki (saapui 08.34)
Avattiin palaveri. Puheenjohtajana toimi Tiina Pöyhönen ja sihteerinä Timo Ylönen. Ajankäyttövihkot hyväksyttiin. Todettiin, että Harri Tuomi on palannut lomiltaan, joten ajankäytön seurantajärjestelmä saadaan siirrettyä yliopiston palvelimelle ensi palaveriin mennessä.
Teemu Vähä-Ruka ehdotti palaveriajan vaihtamista, koska hänellä on torstaisin 10-12 luento, jolla on pakollinen läsnäolo. Päätettiin kuitenkin pitää palaveri nykyisellä paikallaan, koska muitakaan sopivia aikoja ei tuntunut löytyvän.
Päätökset: Ajankäyttövihko siirretään yliopiston palvelimelle. Palaverin aika pidettiin aiemmin sovittuna.
Tiina Pöyhönen sanoi, että projekti sai keskiviikkona (5.3.) SPSS Data Entryn yhdelle koneistaan. Jukka-Pekka Santanen kysyi, mitä kohdan 3.2 lause: "Jos perustyyppeihin on tarvetta, silloin asia voikin muuttua vaikeammaksi" tarkoittaa. Pöyhönen sanoi, että pöytäkirjassa on kirjoitusvirhe. Kohdassa pitää lukea: "Jos peruskysymystyyppien lisäksi on tarvetta muille kysymystyypeille, asia voikin muuttua vaikeammaksi". Kohta luvattiin korjata pöytäkirjaan. Jari Rantamäki huomautti, että kohdassa 3.4 lukee Jussi Merikoski kun oikea henkilö on Juha Merikoski. Virhe luvattiin korjata. Vesa Lappalainen huomautti, ettei Jussi Mäkinen ole tilastotieteilijä vaikka kohdassa 3.9 niin väitetäänkin. Pöytäkirjaan korjataan, että Mäkinen on lukenut tilastotiedettä sivuaineenaan. Lisäksi huomautettiin, että Santasella on tehtävälistassa kahteen kertaan luentomonisteen hankkiminen tehtävänä.
Päätökset: Edellisen palaverin pöytäkirja hyväksyttiin mainituin korjauksin.
Ajankäyttövihko siirretään yliopiston palvelimelle ennen seuraavaa palaveria Harri Tuomen palattua lomilta antamaan tarvittavat oikeudet.
SPSS Data Entry oli saatu yhdelle projektin koneista. Ryhmä tutustuu siihen ja katsoo, voisiko jotain ideoita toteuttaa toteutettavassa sovelluksessa.
XML:stä ei ollut tehty päätöstä. Vesa Lappalainen totesi, että XML kannattaa kirjata tavoitteisiin vaikka siten, että kysymyksistä XML-kuvauksen tuottaminen ja lukeminen laitetaan eri tavoitteiksi. Tällä tavalla niitä on helpompi siirrellä prioriteettijonossa jos siihen ilmenee tarvetta. Santanen lisäsi, että myös SPSS:n ymmärtämän muodon tuottaminen tulee kirjata tavoitteisiin. Lappalainen täsmensi, että XML liittyy lomakkeen kuvaukseen ja SPSS tiedon analysointivaiheeseen. Siten SPSS:n ymmärtämän muodon tuottaminen lienee prioriteetiltaan korkeammalla kuin XML-kuvauksiin liittyvät asiat.
Päätös: kirjataan XML:n tuottaminen ja ymmärtäminen vaatimusmäärittelyyn
Hanna Seuraselta on pyydetty ja saatu tunnukset Optimaan. Ryhmä tutustuu sen ominaisuuksiin tarkemmin ja pohtii voisiko jotain sen ideoita käyttää Kottaraisessa.
Ryhmä ei ollut vielä ehtinyt perehtyä kehittämisversion ohjelmakoodiin. Korpin käyttöliittymään oli tutustuttu Pauli Kujalan pitämässä perehdyttämistilaisuudessa.
Ryhmän piti toimittaa tietokantakaavio palaveriin, mutta todettiin, että se käytiin läpi jo teknisessä palaverissa ja ettei se ole kovin oleellinen tilaajien kannalta. Sampsa Lintunen lupasi toimittaa seuraavan version Kottaraisen WWW-sivuille ja tiedottaa siitä projektiorganisaatiota, jolloin halukkaat pääsevät tutustumaan kaavioon kaikessa rauhassa.
Päätös: Lintunen toimittaa kaavion seuraavan version WWW:hen
Pöyhönen otti esille Ynnän haastatteluun liittyvät ongelmat. Ynnästä ei ole pyynnöistä huolimatta saatu ketään haastateltavaksi. Lappalainen sanoi, että hänen tietääkseen Ynnälle maksetaan vuosittain huomattava summa rahaa siitä, että se hoitaa palautteen keruun. Lintunen sanoi, että periaatteessa Ynnän velvollisuus olisi sanoa mielipiteensä jos heille kerran maksetaan palautteen keruusta. Eija Ihanainen kyseli, että eikö esimerkiksi laitoksen johtaja tai muu taho voisi kovistella Ynnäläisiä - pitäähän rahoille saada vastinetta. Santanen kysyi, keneen Ynnässä on otettu yhteyttä. Teemu Vähä-Ruka vastasi, että yhteyttä on otettu neljään ynnäläiseen, joista kaksi hoitaa WWW-puolta ja kaksi palautepuolta. Vähä-Ruka lisäsi, että nämä henkilöt siirtelevät vastuuta edestakaisin eikä kenestäkään oikein saa mitään irti. Tultiin siihen tulokseen, että koetetaan vielä kerran ottaa yhteyttä, ja jos vastauksia ei saada, jätetään asia sikseen.
Päätös: otetaan vielä yhteyttä Ynnään.
Haastatteluiden yhteenveto on vielä kesken, koska Ynnäläisiä ei olla saatu kiinni.
Vähä-Ruka esitteli tilakaavion/sivukartan pintapuolisesti Lappalaisen pyynnöstä. Rantamäki sanoi, ettei kovin paljoa tajua kaaviosta. Lintunen puolestaan totesi, että kunhan saamme prototyypit sivustosta valmiiksi, tästäkin kaaviosta saa paljon enemmän irti. Rantamäki lisäsi, että kaavio on hyvä pitää ajan tasalla projektin edetessä, jolloin siihen on aina helppo palata myöhemmin. Santanenkin osallistui keskusteluun sanomalla, että kaaviosta saa hyvän käsityksen kokonaisuudesta pienessä tilassa. Lappalainen ehdotti, että kaavio laitettaisiin sovelluksen käyttöohjeisiin etusivulle ja siitä klikkaamalla pääsisi vastaavalle sivulle. Vähä-Ruka nosti esiin sellaisen ongelman, että joillekin sivuille päästäkseen täytyy ensin täyttää jotain tietoja. Tällaisten tapausten varalta täytyisi pitää kirjaa siitä, mille sivuille miltäkin sivuilta saa mennä. Lappalainen totesi, että Korpissa vastaava asia hoidetaan evästeiden (cookie) avulla. Lintunen lisäsi, että sen voisi hoitaa myös sessiomuuttujien avulla. Lappalainen sanoi, että kaavio voisi toimia eräänlaisena käyttöohjeena, kun valmiiseen ohjelmaan haluaa tutustua ja ymmärtää sen toimintaa.
Päätös: Vähä-Ruka tekee vielä lisäyksiä kaavioon ja laittaa sen sitten Kottaraisen WWW-sivuille.
Anita Nuutiseen ei ollut ehditty ottaa yhteyttä. Rantamäki sanoi, että Oulussa matriisikyselyiden tuloksia on yhdistelty käsipelissä. Santanen sanoi, että jos näitä käsin tehtyjäkin analyysejä olisi mahdollista nähdä, se helpottaisi WWW-toteutuksen suunnittelua. Rantamäki vastasi, ettei Oulusta luovuteta tietoja salassapitosyistä. Lappalainen kommentoi, että tämän osion voisi kuitenkin yrittää toteuttaa. Rantamäki kertoi, että saman kysymyksen vastaukset pitäisi vain saada koottua peräkkäin. Lappalainen lisäsi, että vastauksia on oltava mahdollista kommentoida, jotta pystyy kirjoittamaan itselleen muistiinpanoja tai tiivistelmän kaikista vastauksista. Lappalainen jatkoi, että tehdään parempi versio sitten, kun tiedetään, mitä halutaan. Santanen lisäsi, että käyttäjien antaman palautteen perusteella kehitys on jatkossa paljon helpompaa.
Päätös: lisätään matriisikyselyiden toteuttaminen vaatimusmäärittelyyn
Väisänen oli kirjoittanut Santaselle, ettei hän ole halukas allekirjoittamaan sopimusta ja ottamaan siten vastuuta maksuvelvoitteista. Santanen sanoi, että projektisopimus tulee lähettää viestinnän Anu Mustoselle ja Tarja Vänskä-Kauhaselle sähköpostitse. Näin he voivat tutustua siihen ennen allekirjoitusta.
Päätös: lähetetään projektisopimus sähköpostitse Mustoselle ja Vänskä-Kauhaselle ja korjataan projektisopimuksen allekirjoittajat Santasen selvitettyä asian
Sopimusta ei toimitettu vielä palaveriin, koska osa allekirjoittajista oli vielä epäselviä.
Päätös: projektisopimus toimitetaan seuraavaan palaveriin allekirjoitettavaksi
Projektisuunnitelman seuraavaa versiota ei ollut vielä toimitettu sähköpostilistalle, koska Santasen ehdottamien muutosten tekeminen oli vielä kesken. Sovittiin, että suunnitelma lähetetään sähköpostilistalle kun se lähipäivinä valmistuu.
Päätös: kun projektisuunnitelma valmistuu, se lähetetään sähköpostilistalle ja laitetaan WWW:hen nähtäväksi
Vaatimusmäärittelyä on jatkettu tällä viikolla, mutta julkaisukelpoista versiota ei vielä ollut valmiina. Myös vaatimusmäärittely laitetaan sähköpostilistalle ja/tai WWW:hen kun seuraava versio valmistuu.
Päätös: kun vaatimusmäärittely valmistuu, se lähetetään sähköpostilistalle ja laitetaan WWW:hen nähtäväksi.
Tilakaavioon/sivukarttaan tilaajilla ei ollut esittää korjauksia tai parannusehdotuksia. Metatietoja ei ollut myöskään ehditty pohtia. Santanen ehdotti, että Rantamäki voisi vaikka yhdessä Antti Auerin kanssa pohtia tarvittavia metatietoja. Rantamäki lupautui näin tekemään. Keskusteltiin että teknisesti ohjelma tulee toteuttaa siten, että metatietojen lisääminen ohjemaan onnistuu helposti myös jälkikäteen.
Projektisuunnitelmasta ja vaatimusmäärittelystä ei ollut ehditty toimittaa uutta versiota tilaajille, joten niihin heillä ei ollut kommentoitavaa.
Päätös: Rantamäki ja Auer pohtivat tarvittavia metatietoja seuraavaan palaveriin
Käytiin vilkasta keskustelua termien lomake, kysely, kyselysarja ja kyselyryhmä merkityksestä. Lopulta kävi ilmi, että eri henkilöt puhuivat eri termeillä samoista asioista. Kyselyiden rakenne saatiin sovituksi termien osalta sellaiseksi, että kysely käsittää koko kyselyn ja voi koostua yhdestä tai useasta kysymysryhmästä. Kysymysryhmä käsittää yhden tai useampia jotenkin samaan aihepiiriin liittyviä kysymyksiä (esim. henkilötiedot-ryhmä). Kun kyselyt viedään kysymyspankkiin, niitä aletaan kutsua kysymyssarjoiksi. Uuteen kyselyyn voidaan sitten ottaa pankista pohjaksi yksi tai useampia kysymyssarjoja, yksi tai useampia kysymysryhmiä, yksi tai useampia yksittäisiä kysymyksiä tai sitten kysely voidaan tehdä alusta lähtien itse.
Lappalainen sanoi, että ryhmän linux-koneissa on 256Mt muistia eikä 128Mt kuten oli puhuttu. Siten lisämuistille ei liene tarvetta. Santanen kyseli sovellussuunnitelman valmiusastetta. Todettiin, että se on vielä alkutekijöissään ja että sen kimppuun pitäisi käydä mahdollisimman pian. Ihanainen kysyi, milloin ryhmä pääsee varsinaisesti työntekoon kun jo yli 400 tuntia aikaa on kulunut. Lintunen vastasi, että tilastollisesti tällaisessa projektissa varsinaiseen ohjelmointiin menee aikaa n. 15% kokonaisajasta. Lappalainen sanoi käyttävänsä itse ohjelmointiin n. 90% kokonaisajasta, mutta myönsi ettei yleensä sotkeennu aikaavievään byrokratiaan kovin pahasti. Ihanainen kertoi halunneensa vain saada hieman tuntumaa siitä, missä mennään. Lintunen sanoi, että kiire tässä vielä tulee. Santanen kertoi lopuksi, että 3-4 vuoden aikana sovellusprojektien suunnitteluvaihe on tuplaantunut, mutta tulokset ovat pysyneet yhtä hyvinä. Tämä johtuu siitä, että hyvällä suunnittelulla säästetään huomattavasti aikaa toteutusvaiheessa.
Santanen otti vielä esille sellaiset asiat, että ryhmän tulee tiedottaa projektipäällikön vaihdoksista ja, että seuraavan palaverin aika tulisi merkitä pöytäkirjan loppuun.
Puheenjohtaja päätti palaverin.
Seuraava palaveri torstaina 13.03.2003, Jyväskylän yliopisto, AgC 223.1
Liite: Viidennessä projektipalaverissa laadittu tehtävälista