Yhdeksäs projektipalaveri, pöytäkirja
Torstai 3.4.2003
Jyväskylän yliopisto, AgoraC 223.1
Tiina
Pöyhönen
-
puheenjohtaja
Timo
Ylönen
-
sihteeri
Teemu
Vähä-Ruka
(poistui
9.30)
Jussi
Mäkinen
(saapui
9.20)
Jukka-Pekka
Santanen
Vesa
Lappalainen
Jari
Rantamäki
(saapui
8.20, poistui 8.54)
Eija
Ihanainen
Puheenjohtaja Tiina Pöyhönen avasi palaverin. Sihteerinä kokouksessa toimi Timo Ylönen.
Tarkastettiin ajankäyttövihkot. Puheenjohtaja esitteli ryhmän jäsenten ajankäytön. Pöyhösellä oli eniten tunteja, 222. Muilla ryhmän jäsenillä oli 10-20 tuntia vähemmän. Pöyhönen totesi, että ero ei ole kovin suuri eikä se todennäköisesti siitä tule kasvamaankaan.
Puheenjohtaja kertasi edellisen palaverin oleellisimmat kohdat ja pöytäkirja hyväksyttiin.
Tarkasteltiin edellisessä palaverissa määrättyjen tehtävien etenemistä.
Ryhmä oli toimittanut Jukka-Pekka Santaselle hänen pyytämänsä tunnuksen ja salasanan ajankäyttövihkojen tarkastelua varten. Timo Ylönen kysyi, haluaisivatko tilaajan edustajatkin tunnukset, mutta he eivät tunteneet tarvetta ajankäyttövihkojen yksityiskohtaisempaan tarkasteluun.
Seitsemännen palaverin pöytäkirjaan oli tehty vaaditut korjaukset ja uusi versio oli laitettu projektin WWW-sivuille.
Pöyhönen sanoi ryhmän päättäneen, ettei opiskelijatunnuksia pyydetä, koska järjestelmään oli tutustuttu jo opettajatunnuksilla.
Ryhmä oli saanut koodausohjeet ja styleguiden Jussi Mäkiseltä. Lisäksi joitakin vinkkejä ohjelmointiin tuli korppiadmin-sähköpostilistalta.
Teemu Vähä-Ruka sanoi, että kuvat saadaan muutettua ainakin gif-muotoon. Vesa Lappalainen kommentoi, että gif-formaatin käyttöä tulisi välttää, koska se on kaupallistettu formaatti. Hän kysyi, saisiko kuvia png- tai jpg-muotoon. Ylönen vastasi, että png-muotoon kuvia ei ainakaan Windows-koneilla saa, mutta jpg-muotoon muuttaminen onnistuu.
Pöyhönen sanoi, että Sampsa Lintunen oli pitänyt ryhmälle perehdytyksen tietokannan rakenteesta ja toiminnasta. Hän totesi, että nyt muukin ryhmä on hyvin perillä tietokannasta.
Ryhmä oli tehnyt dokumenteista Mäkisen haluamat yhden sivun HTML-versiot projektin kotisivuille.
Vähä-Ruka oli tehnyt erillisen projektia esittelevän sivun projektin kotisivuille. Sivu esiteltiin lyhyesti palaverissa olleille ja se vaikutti olevan hyvä.
Ryhmä oli tutustunut Korppi-järjestelmän lomakkeisiin ja yrittänyt ottaa niistä opikseen.
Pöyhönen kertoi, että tietokanta on toiminnassa ja siihen saadaan muodostettua yhteys. Kovin paljon tietokantaa ei vielä ollut ehditty käyttää ohjelmoinnissa, mutta joitakin kokeiluja oli jo tehty.
Ylläpitoa oli tiedotettu katoavista verkkolevyistä. Epäselväksi oli jäänyt, onko ylläpito tehnyt jotain asian korjatakseen, mutta nyt verkkolevyt ovat joka tapauksessa toimineet kiitettävästi.
Santanen ei ollut vielä saanut sopimuksia takaisin hallinnolta. Hän pyysi kirjaamaan päätökseksi, että hän ottaa yhteyttä Mauno Väisäseen ja kysyy missä vaiheessa allekirjoitusprosessi on.
Päätös: Santanen ottaa yhteyttä Väisäseen projektisopimuksen tiimoilta.
Santanen ei ollut vielä tiedottanut projektista tiedekunnalle. Tehtävä päätettiin siirtää seuraavaan tehtävälistaan.
Päätös: Santanen tiedottaa projektista tiedekunnalle.
Santanen oli varannut huoneen AgC421.1 seuraavan viikon tiistaina pidettävää palaveria varten. Tila sijaitsee Agoran samassa kohdassa kuin projektitilan kokousnurkkaus, mutta kaksi kerrosta ylempänä.
Vähä-Ruka pyysi projektiryhmän ulkopuolisia testaamaan luomistyökalua ja Lappalainen otti haasteen vastaan. Demoa tarkasteltiin melko pitkään ja se herätti paljon keskustelua sellaisistakin ominaisuuksista, joita ryhmän jäsenet eivät olleet ennen ajatelleet tarvittavan. Ominaisuuksien lisäksi keskusteltiin mm. käyttöliittymästä. Työkalun kehittämisen kannalta keskustelu oli erittäin arvokasta. Seuraavassa olennaisimpia kommentteja keskustelusta:
Lappalainen kysyi, mihin kyselyn luontisivulla oleva julkisuusaste liittyy; näkyvyyteen kysymyspankissa vai vastaajaryhmiin. Vähä-Ruka kertoi, että se liittyy kysymyspankissa näkymiseen ja lisäsi, että sitä täytynee selventää.
Kysymyksiä luotaessa Lappalainen sanoi, ettei ehkä kannattaisi pitää näkyvissä niitä kenttiä joita ei voi muokata kysymyksen tyyppivalinnasta riippuen. Yksirivisissä ja yksisarakkeisissa valintaruuturyhmissä ja radioryhmissä havaittiin pieniä ongelmia. Yhden sarakkeen tapauksessa otsikkoa ei kannata tulostaa, vaan yhden valintaruudun kysymys muodostaisi itsenäisen (esim. pidän kissoista [] ) kysymyksen.
Lappalainen ja Santanen ehdottivat lisäksi, että jatkokehitysideana voisi pitää sellaista, että sarakkeiden ja rivien paikat voisi vaihtaa esim. jos radioryhmissä kyselyn laatija havaitsee, että sarakkeita tulee liikaa ja rivejä on vähän.
Lappalainen tiedusteli, miten kannattaisi toteuttaa kyselyn laatijan testivastailu kyselyyn. Testivastailun jälkeen laatijan tulisi voida korjata kyselyä niiltä osin, kun epäloogisuuksia paljastuu. Jari Rantamäki korosti, että testaaminen on aivan välttämätön osa kyselyn laatimista. Päätettiin pohtia, kuinka kyselyn testaaminen olisi järkevintä hoitaa.
Santanen huomautti, että demossa oli otsikoiden ja muun osan korostusvärit eri päin kuin Korppi-järjestelmässä. Yhtenäisyyden vuoksi ne olisi hyvä olla samalla tavalla. Keskusteltiin, että ryhmän olisi hyvä tehdä oma tyylilomakkeensa, jonka avulla kyselyihin saa jämäkkyyttä. Mäkinen ja Lappalainen sanoivat, että tähän tyyliin kannattaa sisällyttää määrittelyt eri kysymyksistä ja kenties oma tyylit parittomille ja parillisille riveille, jolloin ryhmittely ja visuaalista ilmettä on helppo muokata tarpeen mukaan. Kyselyn luojalla tulee olemaan mahdollisuus määritellä oma tyylilomakkeensa.
Esimerkkejä läpikäytäessä Lappalainen havaitsi, että voisi olla hyvä idea laittaa tekstialueen otsikko sen päälle, eikä sisentää tekstilaatikkoa. Ajatus tuntui kaikista loogiselta ja se päätettiin toteuttaa.
Lappalainen kyseli, miten kysymysten tai ryhmien järjestystä voi muuttaa. Hän ehdotti, että kunkin kysymyksen viereen tulisi pienet ylös- ja alaspäin osoittavat nuolet, joita napsuttelemalla saisi kysymystä siirrettyä pykälän verran haluamaansa suuntaan. Lisäksi laajempaan näkymään voisi laittaa mahdollisuuden määritellä järjestyksiä käsin. Päätettiin toteuttaa ensi vaiheessa nuoliversio.
Eija Ihanainen sanoi, että hänen mielestään demon esimerkkikyselyssä kysymysten ja ryhmien välejä on vaikea hahmottaa. Lisäksi hän totesi, että ryhmittelyn takia on vaikea sanoa mitä tehdään milloinkin. Santanen ehdotti, että tehdään kysymyksistä selkeämmin toisistaan erottuvia esimerkiksi välien kasvattamisella tai väreillä. Santanen mainitsi myös, että sivulla olevat painikkeet olisi eroteltava toisistaan väleillä. Lisäksi kysymysten tyypin ja kenttien sisällön kertova otsikkorivi tulisi lisätä useampaan väliin, jottei alempana kyselyä tehtäessä tarvitsisi käydä välillä sivun alusta katsomassa, mitä mikäkin kenttä pitikään sisällään. Päätettiin, että ryhmittelyä parannetaan ja otsikkotietoja lisätään kyselyn kasvaessa.
Lappalainen kysyi, miten ns. turhia väliotsikoita saa lisättyä. Todettiin, ettei vielä tässä vaiheessa mitenkään ja että asiaa täytyy pohtia. Ihanainen kehui, että esimerkkisivuista Rovaniemen yliopiston kyselysivu oli jämäkän ja selkeän oloinen. (Rovaniemen yliopiston sivu: http://www.urova.fi/home/ktk/opettajankoulutus/tekninen_tyo/Lomakkeet/Kurssipalaute.htm)
Pystysuunnassa olevaa radio-tyyppistä kysymystä tarkasteltaessa Lappalainen halusi tietää, onko radiopallerot parempi olla ennen kysymyksiä vai niiden jälkeen. Todettiin, että isommassa radioryhmässä kysymykset on parempi pitää ennen palleroita, eli niiden vasemmalla puolella. Yksisarakkeisen pystysuuntaisen radiokysymyksen tapauksesta ei oikein osattu sanoa, kummalla puolella kysymyksen tulisi olla. Ryhmän tulee pohtia, tarvitseeko tätä varten lisätä valintamahdollisuus laajempaan näkymään.
Pohdiskeltiin, olisiko mahdollisesti tarvetta numeerisille tekstikentille. Näitä voisi käyttää esim. vuosiluvun kysymiseen. Kysymystyypin etuna olisi, että se tarkastaisi itse vastaajan syöttävän pelkästään lukuja. Ryhmä pohdiskelee tarkemmin tämän kysymystyypin ja siihen kenties määritettävien ala- ja ylärajojen tarvetta.
Kysymysten numeroinnin tarvetta pohdiskeltiin, mutta mihinkään päätökseen saakka ei päästy. Kyselyn sivuihin jako otettiin esille. Sivuihin jaossa tulee ottaa huomioon ainakin sellaiset seikat, että samaa ryhmää ei jaeta useammalle sivulle ja että sivujen lukumäärän täytyy olla vastaajan näkyvissä, jottei hän turhaudu.
Lappalainen kyseli, miten sovelluksen ohjeistus on ajateltu hoidettavan. Ehdotettiin, että esim. rivi-kohtaa napsauttamalla saisi apua siitä aiheesta. Laajempaan näkymään siirtymisestä Mäkinen neuvoi, että ohjeet olisi paras avata uuteen ikkunaan, koska muuten jo täytetyt, tallentamattomat, tiedot voivat selaimesta riippuen hävitä. Päätettiin, että laajempaan näkymään siirryttäessä kysytään ensin, haluaako käyttäjä tallentaa tiedot.
Santanen otti esiin tarpeen koko kyselyn esikatselulle ja ehdotti samaan hengenvetoon rakennekuvaa kyselystä. Rakennekuvasta näkisi koko kyselyn hierarkian ja kysymysten otsikot tiiviissä muodossa. Lisäksi rakennekuvassa olisi linkit ryhmien ja kysymysten esikatseluun ja muokkaukseen. Lappalainen ehdotti, että rakennekuva voisi olla vaikka kysymysryhmien luontisivun alussa.
Santanen totesi, että suurempia pohdiskeltavia asioita ovat vielä ainakin haluttujen tunnuslukujen määrittelyn, kyselyn ja vastausten kommentoinnin sekä käyttäjäryhmien toteutus. Lappalainen jatkoi, että tämän projektin puitteissa tiedon keräämispuoli on olennaisinta, koska näyttää siltä, että työtä tulee jatkamaan toinen projekti syksyllä. Santanen sanoi, että voimavarat kannattanee keskittää kyselyn laatimistyökalun ja vastaamiseen hyvään toteutukseen mieluummin kuin, että yrittää tehdä kaikkea ja ei saa oikein mitään lopullisesti valmiiksi. Lappalainen lisäsi, että tiedotkin on tietysti saatava ulos ja, että jonkinlaisena miniminä tuloksista voisi pitää Korppi-järjestelmän nykyistä raportointia sekä Exceliin imaistavaa versiota. Tulevaisuuden visiona Santanen heitti ilmoille Antti Auerin välittämän idean haarautuvien kyselyiden toteutuksesta.
Projektisuunnitelma on hyväksytty ja viimeinen versio löytyy Kottaraisen verkkosivuilta.
Puheenjohtaja Pöyhönen päätti palaverin. Seuraava palaveri on tiistaina 8.4. kello 8.30 salissa AgC421.1. Kyseinen sali sijaitsee likimain samalla kohtaa rakennusta kuin projektitilakin, mutta kaksi kerrosta ylempänä.
Liite: Yhdeksännessä projektipalaverissa laadittu tehtävälista